Yleistä

Koronaviruspandemian vuoksi Suomen ja koko maailman talous on kuluvana vuonna 2020 ajautunut syvään taantumaan ja kotimainen kysyntä on vähentynyt voimakkaasti. Tämän seurauksena Suomen bruttokansantuotteen ennakoidaan supistuvan, työllisyyden heikkenevän ja työttömyysasteen kääntyvän nousuun. Työllisyysasteen arvioidaan laskevan 71 prosenttiin vuonna 2020 ja työttömyysasteen nousevan 8,0 prosenttiin.  

Pääministeri Marinin hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Koronaviruksen aiheuttamasta talouden taantumasta johtuneen työttömyysasteen nousun vuoksi hallitus on täsmentänyt työllisyyden lisäämistä koskevia tavoitteitaan. Taloutta vahvistavien työllisyystoimien avulla tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Syksyn 2020 budjettiriihessä päätetyillä toimenpiteillä tavoitellaan 31 000—36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien ja työmarkkinajärjestöille annetun neuvottelutoimeksiannon kanssa. 

Hallitus pyrkii työllisyyden lisäämiseen ja työttömyyden vähentämiseen useilla eri toimenpiteillä. Vuoden 2020 alussa nostettiin työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa, lisäksi uudistetaan palkkatukisäännöksiä, laajennetaan oppivelvollisuutta, alennetaan varhaiskasvatusmaksuja sekä siirrytään kohti pohjoismaista työvoimapalvelujen mallia. Yli 55-vuotiaiden työllistymistä edistetään sekä parannetaan heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista. Valiokunta kannattaa hallituksen työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä ja toimia koronakriisin aiheuttaman taloudellisen taantuman vakauttamiseksi.  

Hallitus tukee koronakriisissä myös kuntia kahdella suoralla koronatukipaketilla sekä monilla muilla tukitoimilla. Valiokunta kannattaa kuntien tukemista ja katsoo, että tukitoimilla on merkittävä vaikutus kuntien talouteen ja alueellisen työvoiman ja elinkeinoelämän elinvoimaan. 

Työllisyyden hoidon määrärahat

Talousarviossa ehdotetaan julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi noin 297 milj. euroa, joka on 24 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2020 talousarvioon verrattuna lisäyksenä määrärahassa kohdennetaan 2 milj. euroa pitkään perhevapailla olevien työllistymisen kokonaisuuden toteuttamiseen, työvoimakoulutukseen 1 milj. euroa, palkkatukeen 3 milj. euroa, osatyökykyisten työkykyohjelman toimeenpanoon 0,8 milj. euroa ja pk-yritysten rekrytointitukikokeiluun 7,65 milj. euroa. 

Talousarvioesityksessä ehdotetaan lisää määrärahaa myös ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintamenoihin. ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan lisättäväksi 3,4 milj. euroa. Lisäys johtuu mm. maahanmuuton edistämiseen liittyvistä tehtävistä, pitkään perhevapailla olevien työllistymisen kokonaisuudesta ja pk-yritysten rekrytointituen maksatuksista. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 3,11 miljoonan euron lisäystä, jossa vuoden 2020 talousarvioon verrattuna lisäystä on mm. Ohjaamoiden vahvistamiseen 2,5 milj. euroa ja Kohti oppisopimusta ‑mallin toimeenpanoon 0,2 milj. euroa. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät 1.1.2021, ja niihin on kohdennettu 1,1 milj. euroa. 

Valiokunta kannattaa talousarvion lisäyksiä ja kohdennuksia työllisyyden hoitoon. Valiokunta toteaa, että koronapandemian vuoksi määrärahojen riittävyyttä ja kohdentamista on tavanomaista vaikeampaa arvioida, ja tähdentää, että työllisyyden hoidon määrärahojen vaikuttavuutta ja riittävyyttä tulee seurata.  

Työvoimapalveluiden uudistaminen

Vuonna 2021 käynnistetään työllisyyden kuntakokeilu, jossa kunnan on tarkoitus vastata työnhakijoiden palveluprosessista ja työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta. Kokeilussa on kysymys työllisyyspalveluiden uudelleen organisoinnista ja niiden koordinoinnista, eikä sillä ole suoria vaikutuksia valtion budjettiin. Talousarviossa kokeiluun osoitetaan TE-toimistoille 1,1 milj. euron lisämääräraha. Kuntakokeilusta saatavia kokemuksia on tarkoitus hyödyntää myöhemmin toteutettavassa työvoimapalveluiden rakenteellisessa uudistuksessa.  

Kuntakokeilujen rinnalla työvoimapalveluja kehitetään kohti pohjoismaista työvoimapalvelujen mallia. Jatkossa työnhakijan henkilökohtaista kohtaamista lisätään työttömyyden alussa siten, että kohtaamisia on kahden viikon välein. Aina kuuden kuukauden työnhaun jälkeen järjestetään kuukauden tiivis palvelujakso. Jokaiselle työttömälle työnhakijalle laaditaan yksilöllinen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan mm. palveluista ja määrällisestä työnhakuvelvoitteesta. Työttömyysturvaseuraamuksia porrastetaan ja kohtuullistetaan tarkoituksena siirtyä seuraamuksen rangaistusluonteisuudesta ohjaavaan reagointiin.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on useissa aiemmissa, eri asioiden yhteyksissä antamissaan mietinnöissä ja lausunnoissa tähdentänyt tarvetta tehostaa työttömien työnhakijoiden palvelua lisäämällä henkilökohtaista ja kasvokkaista palvelua heti työttömyyden alettua. Valiokunta pitää kuntakokeilua ja työvoimapalvelujen uudistamista kohti nykyistä aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa muiden Pohjoismaiden tapaan hyvänä ja tarpeellisena uudistuksena. Valiokunta katsoo, että uudistamisen merkitys korostuu koronapandemian aiheuttamassa työllisyystilanteessa, jossa työttömyyden pitkittymisen estämiseksi tehokas henkilökohtainen ohjaaminen on entistäkin tärkeämpää. Edellä mainituista syistä valiokunta kiirehtii pohjoismaiseen malliin siirtymistä ja pitää tärkeänä, että uudistukseen varataan riittävät määrärahat työttömien henkilökohtaisen palvelun toteutumiseksi. 

Pohjoismaiseen malliin siirtymisen lisäksi hallitus yksinkertaistaa ja joustavoittaa palkkatuen käyttöä. Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Lisäksi osatyökykyisten palkkatukitaso nostetaan 70 prosenttiin ja kolmannen sektorin nykyiset työllistämisehdot turvataan. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin selvittää toimia nuorten työllistämiskynnystä alentavista taloudellisista kannustimista.  

Valiokunta pitää hallituksen työllisyystoimenpiteitä myönteisinä ja tarpeellisina työllisyyttä lisäävinä ja toisaalta työnhakijan yksilöllistä tilannetta parantavina toimina ja kannattaa niiden hyväksymistä. Valiokunta toteaa, että nyt suunniteltujen uudistusten lisäksi tulevien talouskriisien varalle tulee kehittää myös muita sopeutumismekanismeja. Valiokunta ehdottaa, että irtisanomisten ja lomautusten estämiseksi kehitetään esimerkiksi lyhennetyn työajan malleja. Työajan lyhentäminen irtisanomisen tai lomautuksen sijasta ylläpitäisi osaamista ja työkykyä sekä turvaisi toimeentuloa. Samalla se ehkäisisi rakenteellisen työttömyyden syntymistä.  

Istanbulin sopimus

Hallitusohjelman mukaan Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi toimeenpannaan täysimääräisesti. Sopimuksen toimeenpanon edellyttämien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, seurannasta ja vaikutusten arvioinnista vastaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE. NAPEn toiminnan edellyttämät määrärahat on huomioitu THL:n toimintamenoissa. 

Keskeisimmiksi toimenpiteiksi hallituskaudella NAPE on nostanut turvakotien rahoituksen kasvun jatkumisen, seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten eli ns. SERI-tukikeskusten saamisen kaikkiin yliopistollisiin keskussairaaloihin, lapsiystävällisten Lastenasiaintalojen (pohjoismainen Barnahusmalli) perustamisen SERI-tukikeskusten tapaan lapsille ja nuorille sekä moniammatillisen riskinarviointimallin (MARAK) levittämisen. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintaan varataan riittävät määrärahat.  

Istanbulin sopimus edellyttää perustettavaksi ”riittävässä määrin” helposti saavutettavia turvakoteja, jotta uhreille voidaan tarjota turvallinen majoitus ja heitä voidaan auttaa ennakoivasti. Talousarvioesitys sisältää kahden miljoonan euron tasokorotuksen turvakotien määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Lisäksi turvakotien rahoitukseen on tarkoitus tehdä miljoonan euron tasokorotus v. 2022. 

Valiokunta pitää turvakotitoimintaan kohdistettavia lisäpanostuksia myönteisinä ja kannattaa niiden hyväksymistä. Valiokunta toteaa kuitenkin, että paikkojen lisäämisestä huolimatta turvakotipaikkoja ei ole riittävästi niin, että jokainen tarvitseva saisi niistä akuutissa tilanteessaan turvaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että paikkojen riittävyyden lisäksi huomiota kiinnitetään myös niiden saavutettavuuteen eri väestöryhmille ja alueellisesti. 

Päihteitä käyttävät äidit

Talousarvioesityksessä on esitetty 6 milj. euroa vuosille 2021—2022 turvaamaan päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus siirtymäkauden ajaksi ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen voimaantuloa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että päihteitä käyttävien äitien palvelut vakiintuvat osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja että palvelujen rahoitus järjestetään pysyvällä tavalla. 

Työsuojelu ja työhyvinvointi

Työsuojeluvalvonnan tavoitteena on vahvistaa turvallista, terveellistä ja reilua työtä monipuolisilla keinoilla toimintaympäristön muutoksiin reagoiden ja toimintaa kehittäen. Valiokunta pitää myönteisenä, että työsuojeluvalvonnan resursseja on lisätty vuositasolla noin 1,5 milj. euroa työturvallisuuden, harmaan talouden torjunnan, palvelussuhteen ehtojen valvonnan sekä ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostamiseksi.  

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että työsuojeluhallinnon valvontaresurssien riittävyys ja valvonnan keinovalikoima ovat olleet puutteelliset erityisesti liittyen ulkomaalaisten työntekijöiden palkkauksen ja työolosuhteiden valvontaan. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että työsuojelun resurssien riittävyyttä seurataan ja arvioidaan sekä harkitaan valvonnan keinovalikoiman kehittämistä, kuten esimerkiksi alipalkkauksen sanktiointia, jotta ulkomaalaisen työvoiman väärinkäytösten valvontaa voidaan tehostaa. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että koronapandemian myötä tapahtuneiden työskentelytapojen muutosten vaikutuksia — eritoten etätyön lisääntymisen — työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin arvioidaan. 

Sukupuolivaikutusten arviointi

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että sukupuolitietoista budjetointia edistetään muun muassa osana valtiovarainministeriön kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämistyötä. Tällä hetkellä voimassa olevan käytännön mukaan ministeriöt nostavat pääluokkaperusteluissa esiin sukupuolivaikutuksiltaan merkittävät talousarvioesitykseen liittyvät tavoitteet, toimet ja määrärahat. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että käytäntö ei takaa sukupuolivaikutusten arviointia koko budjetissa. Parhaiten havaitaan tasa-arvon edistämiseen erityisesti kohdennetut toimet, määrärahat ja tavoitteet. Epäsuorasti tai tahattomasti eri sukupuoliin kohdistuvat vaikutukset jäävät kuitenkin helposti piiloon, vaikka toimet olisivat yhteiskunnallisesti merkittäviä. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että sukupuolitietoista budjetointia on valtiovarainministeriön johdolla pyritty kehittämään ja saadun selvityksen mukaan vuoden 2021 talousarvioesityksestä tehdyn seurannan mukaan ministeriöiden yhteenvetotarkastelut olisivatkin kehittyneet lähes kaikilla ministeriöillä. Muun muassa hallinnonalakohtaisten sukupuolivaikutusten arviointien yhteismitallisuus, konkreettisuus ja mahdollisten tavoitteiden yhteys määrärahoihin vaativat kuitenkin edelleen kehittämistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että sukupuolivaikutusten arviointi ei ole pelkkä muodollisuus, vaan sillä pitää olla tavoitteena tasa-arvon toteutuminen käytännössä. Tämä on tärkeää ottaa huomioon valtion talousarvioesitystä tehtäessä ja lainsäädäntöhankkeiden valmistelussa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kehittämistyötä jatketaan ja että arviointiin tuodaan mukaan myös muut sukupuolen ohella vaikuttavat yhteiskunnalliset jaot. 

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että koronapandemia on nostanut yhteiskunnan sukupuolittuneisuuden esiin konkreettisella tavalla. Koronan leviämisen hillintä ja elvytystoimet kohdentuvat sukupuoliin eri tavoin, johtuen muun muassa työelämän sukupuolenmukaisesta segregaatiosta. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että myös koronapandemian sukupuolivaikutukset arvioidaan ja otetaan huomioon koronatilanteen aiheuttamia elvytys- ja muita toimenpiteitä suunniteltaessa ja rahoitettaessa. 

Lopuksi

Valiokunta tähdentää, että koronasta aiheutuvien poikkeusolojen vuoksi vuoden 2021 talousarviossa on varauduttava tavallista suurempaan joustavuuteen myös budjettivuoden aikana. Reagointiin on kyettävä nopeasti ja myös aluekohtaisesti, sillä korona ja siihen liittyvät rajoitustoimet kohtelevat alueita eri tavoin.