Perustelut

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut Lissabonin strategian välitarkastelusta lausunnon TyVL 1/2005 vp, jossa valiokunta on edellyttänyt, että Suomi Lissabonin strategian välitarkastelussa nostaa esiin Euroopan kilpailukyvyn parantamisen kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota työelämän laatuun ja erityisesti niihin toimiin, jotka samalla parantavat myös tuottavuutta. Valiokunta toistaa lausunnossa esittämänsä näkemykset.

Yhteisön Lissabon-ohjelman strategiset toimet on jaettu kolmeen pääryhmään: kasvua osaamisella ja innovoinnilla, Euroopasta houkuttelevampi paikka investoijille ja työntekijöille sekä uusien ja parempien työpaikkojen luominen. Valiokunta pitää näitä toimenpiteitä tärkeinä, mutta katsoo, että ohjelmassa ei ole kiinnitetty riittävää huomiota työelämän laatuun ja sen merkitykseen Euroopan kilpailukyvylle ja innovaatiopolitiikalle.

Tuottavuuden kasvu perustuu olennaisesti työorganisaatioiden kykyyn hyödyntää ja vahvistaa jäsentensä luovuutta. Tietointensiivisessä työssä ja luovan talouden olosuhteissa tämän ulottuvuuden merkitys korostuu entisestään.

Työpaikkataso ja työn yleinen ympäristö ovat se kasvualusta, jonka varassa ammatilliset valmiudet, osaaminen ja käytännön toimintamallit peruskoulutuksen jälkeen kehittyvät. Työn organisoinnin tavalla ja innovaatiohakuisella työkulttuurilla on keskeinen merkitys elinikäiselle oppimiselle ja arkipäivän luovuudelle. Luovuutta rohkaisevan työympäristön yhteys myös yrittäjyyteen ja yritysten perustamiseen on kiinteä. Työelämäkäytännöt ohjaavat yleisesti työorientaatiota ja aloitteellisuutta sekä luovuuden ja yrittäjyyden kehittymistä.

Luovuutta tukeva työympäristö on lähtökohtaisesti omiaan kohentamaan työelämän laatua. Yhteys myös tuotannon ja palvelujen laatuun on välitön. Työn tuottavuus ja kilpailukyky sekä viime kädessä työllisyys perustuvat globaaleissa kilpailuolosuhteissa olennaisesti juuri näitä elementtejä tukevaan johtamiseen ja toimintamalleihin työpaikoilla.

Koko EU:n alueella tulisikin suunnitelmallisesti vahvistaa yritysten ja työpaikkojen omiin tarpeisiin perustuvaa kehittämistyötä, jolla pyritään luovaa taloutta ja työntekijöiden jatkuvaa ammatillista kehitystä tukevien toimintamallien yleistämiseen.

Työn tuottavuuteen vaikuttavat monet inhimilliset tekijät, kuten työhyvinvointi. Sukupuoleen perustuva töiden ja työtehtävien erottelu sekä stereotyyppinen ajattelu ovat merkittäviä esteitä työpaikan strategisille muutoksille ja oppimiselle. Eri tutkimuksissa ja tasa-arvohankkeissa on osoitettu tasa-arvotyön tuovan merkittäviä hyötyjä työpaikalle. Tasa-arvolla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa työilmapiiriin ja motivaatioon, työturvallisuuteen ja -tehoon sekä luovuuteen ja kekseliäisyyteen. Eripuraisuus ja hajottava kilpailu sekä stressi ja sairauspoissaolot ovat puolestaan vähentyneet. Tasa-arvon edistämisellä työelämässä on siten laaja-alaisia myönteisiä kulttuurisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia.