Perustelut

Valiokunta on käsitellyt asiaa oman toimialansa osalta.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä.

Työaikapankkijärjestelmien käyttöönoton helpottaminen

Valiokunta pitää työaikapankkijärjestelmiä tärkeinä. Toimivilla työaikapankkijärjestelyillä voidaan lisätä sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta myönteisiä työaikajoustoja sekä helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Lakiehdotuksella säädetään siitä, miten työaikapankin käyttö vaikuttaa mahdollisessa työttömyystilanteessa työttömäksi jäävän työttömyysetuuksiin. Esityksen perustelujen mukaan tavoitteena on muuttaa työttömyysturvaa koskevia säännöksiä niin, että ne edistäisivät työaikapankkijärjestelmien käyttöönottoa.

Ensisijaisesti työaikapankkiin säästetään tehtyä työaikaa ja sieltä nostetaan palkallista vapaa-aikaa. Työaikapankkiin säästettäviä eriä voivat olla esimerkiksi työajan tasoitusjaksoihin ja liukuvaan työaikaan liittyvät tasoituserät, eri työehtosopimuksiin perustuvat työajan lyhennyserät ja vuosilomalain mukaiset säästövapaat. Tällöin kyse on yleensä vapaiden siirtämisestä sellaiseen myöhempään ajankohtaan, joka sopii paremmin työntekijän tarpeisiin tai töiden järjestelyyn.

Työaikapankkiin voidaan säästää myös vapaaksi vaihdettuja lomarahoja, lisä- ja ylitöitä sekä muita vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia. Tällaisella rahallisten etuuksien vaihdolla vapaa-ajaksi voi olla vaikutuksia esimerkiksi eläke-etuuksien kertymiseen. Lakiehdotuksen mukaan työaikapankkiin säästettyjä palkkaeriä tai sieltä nostettuja rahakorvauksia ei laskettaisi mukaan päivärahan perusteena olevaan ansioon. Valiokunta pitää tärkeänä, että työaikapankkijärjestelmistä sovittaessa ja niistä tiedotettaessa kiinnitetään työntekijöiden huomiota rahakorvauksien vapaiksi muuttamisen vaikutuksiin sosiaalietuuksiin.

Valiokunta korostaa esityksen tavoitetta edistää työaikapankkijärjestelmien käyttöönottoa selkiyttämällä työttömyysturvaan liittyviä säännöksiä. Valiokunta painottaa, että lainmuutosten vaikutuksia ja järjestelmän toimivuutta tulee seurata. Jos säännösten soveltamisessa tulee ongelmia tai edunsaajille aiheutuu kohtuuttomia tilanteita taikka jos työaikapankkijärjestelmien käyttö työttömyysturvasäännösten johdosta hankaloituu, asiaan tulee palata pikaisesti.

Työaikapankin vaikutukset soviteltuun työttömyyspäivärahaan

Lakiehdotuksessa säädetään siitä, miten työaikapankkiin säästettyä tai sieltä nostettua työaikaa käsitellään tutkittaessa sovitellun työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksiä. Työaikana otettaisiin huomioon sekä aika, jonka työntekijä on säästänyt työaikapankkiin, että aika, jonka hän pitää palkallisena vapaana. Sovittelussa huomioon otettavaa tuloa olisivat sekä työaikapankkiin säästetyt että sieltä nostetut ansiot. Säästetyillä ansioilla tarkoitettaisiin paitsi rahana tehtyjä talletuksia, kuten ylityökorvauksia tai lomarahoja, myös aikana talletettua työaikaa vastaavaa palkkaa. Työaikapankista nostettuja ansioita olisivat rahakorvaukset ja pidetyltä vapaa-ajalta maksettu palkka.

Ehdotus merkitsee sitä, että sovitellun päivärahan saamisen edellytyksissä työaikapankkiin talletetut ja nostetut erät tulisivat huomioon otetuiksi useaan kertaan. Tämä heikentäisi työaikapankkia käyttävän työntekijän mahdollisuuksia saada soviteltua päivärahaa. Ehdotusta on esityksessä perusteltu sillä, että työaikapankkijärjestelmä sopii huonosti tilanteisiin, joissa henkilölle maksetaan soviteltua työttömyyspäivärahaa hänen tekemänsä työn vähäisyyden vuoksi. Perustelujen mukaan on tärkeää estää mahdollisuudet järjestelmän hyväksikäyttöön tilanteissa, joissa työntekijä pystyy itse määräämään ansioistaan tallettamalla työaikaa tai ansioita työaikapankkiin tai nostamalla palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Vuonna 2006 soviteltua ansio- tai peruspäivärahaa sai yhteensä noin 75 000 henkilöä, joista naisia oli noin 55 000 ja miehiä noin 20 000. Sovitelluista ansiopäivärahoista noin puolet ja peruspäivärahoista pääosa maksetaan osa-aikatyön perusteella. Työaikapankin käyttö soveltuu lähinnä vain pitkään soviteltua päivärahaa saaville osa-aikatyöntekijöille. Vuoden 2006 lopussa oli soviteltua työttömyysetuutta maksettu yli 36 kuukautta runsaalle 4 500 henkilölle.

Valiokunta toteaa, että ehdotettu säännös heikentää soviteltua päivärahaa saavien työntekijöiden asemaa heidän käyttäessään työaikapankkijärjestelmää. Koska sovitellun päivärahan saajista valtaosa on naisia, säännös vaikuttaa erityisesti pienipalkkaisten naisten asemaan. Valiokunta korostaa, että muutoksesta tulee tiedottaa hyvin ja tuoda tiedotuksessa selkeästi esiin se, että työaikapankkijärjestelmän käyttö voi vaikuttaa olennaisesti soviteltua päivärahaa saavien työntekijöiden asemaan.

Lomautuksen ajalta maksettava työttömyyskorvaus

Työaikapankkijärjestelmän tavoitteena on tasata työajan vaihteluita ja siten estää tai vähentää lomautuksia. Esityksen perustelujen mukaan tätä tavoitetta tukee esitys, jonka mukaan kahden kuukauden kuluessa ennen lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana työaikapankista maksettu rahakorvaus estäisi työttömyysetuuden maksamisen ajalle, jolle rahakorvaus jaksotetaan.

Kyseessä on uudentyyppinen säännös. Aiemmin eivät työssäoloaikana nostetut rahakorvaukset ole vaikuttaneet lomautusajan työttömyyskorvaukseen. Työsopimuslain mukaan lomautusilmoitus tulee antaa työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautusta. Tätä ennen työnantajan on annettava työntekijälle tai työntekijöiden edustajille tilanteesta ennakkoselvitys "viipymättä", kun lomautuksen välttämättömyys on ennakoitavissa. Mahdollista siis on, että työntekijä saa tiedon lomautusuhasta myöhemmin kuin kaksi kuukautta ennen lomautuksen alkamista.

Valiokunta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota siihen, että säännös voi olla yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmallinen. Se asettaa eriarvoiseen asemaan ne lomautetut, jotka syystä tai toisesta joutuvat nostamaan työaikapankista rahakorvauksia vähän ennen lomautusta tai lomautuksen aikana verrattuna niihin, jotka voivat nostaa saatavansa vasta lomautuksen jälkeen ja saavat näin lomautuksen ajalta täyden päivärahan. Myös sillä, missä vaiheessa lomautusta rahakorvaus nostetaan, voi olla vaikutusta lomautusajan työttömyysturvan määrään.

Vanhuuseläkettä saavan oikeus työttömyysetuuteen

Lakiehdotuksen mukaan niillä työnhakijoilla, jotka saavat vanhuuseläkettä sen johdosta, että he ovat saavuttaneet valtion eläkelaissa (1295/2006) tarkoitetun eroamisikänsä, olisi oikeus työttömyysetuuteen.

Valiokunta pitää muutosta tärkeänä. Muutos parantaa niiden vanhuuseläkkeelle jääneiden asemaa, jotka toimivat tehtävissä, joissa on eroamisikä. Nämä tehtävät ovat pääosin puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa ja poliisihallinnossa. Jos tällaisesta tehtävästä eläkkeelle jäänyt henkilö työllistyy ja joutuu myöhemmin työttömäksi, on perusteltua, että hänellä on oikeus työttömyysturvaan.