Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Julkisen vallan velvollisuutena on edistää lasten ihmisoikeuksien toteutumista ja tukea lasten huoltajia lasten hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun turvaamisessa. Esityksen tavoitteena on vähentää lasten riskiä joutua seksuaalisen hyväksikäytön tai väkivallan kohteiksi taikka houkutelluiksi huumausaineiden käyttöön. Lapsi on erityisen suojaton silloin, kun hän ei ole huoltajansa kontrollipiirissä ja kun uhka kohdistuu häneen sellaisen henkilön taholta, johon lapsella on luottamuksellinen hoitoon, huoltoon, kasvatukseen tai opetukseen liittyvä suhde. Valiokunta pitää esityksen tavoitetta lasten fyysisen ja seksuaalisen koskemattomuuden suojelemiseksi tärkeänä ja katsoo, että esitys on perusteltua hyväksyä siihen liittyvistä ongelmista huolimatta.

Perusteluissa on viitattu tutkimukseen, jonka mukaan viranomaisten tietoon tulleissa lapsen hyväksikäyttötapauksissa epäillyistä oli 98 % miehiä ja näistä 4 % oli aikaisemmin tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lasten kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden osuus epäillyistä oli 2 % (17 henkilöä), ja näistä yksi oli tuomittu lapsen hyväksikäytöstä. Tästä aineistosta laskettuna lakiehdotuksella olisi voinut olla vaikutusta noin 1,3 promillessa tapauksista. Tämä osoittaa, että lakiehdotuksella ei voida odottaa olevan kovin suurta estävää vaikutusta lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Valtaosa hyväksikäytöistä tapahtuukin lapsen lähipiirissä. Näihin tilanteisiin ei lakiehdotuksella voida suoraan vaikuttaa. Lakiehdotuksen hyväksyminen ilmaisee kuitenkin lainsäätäjän huolen lasten turvallisuudesta ja tarpeen ryhtyä toimiin mahdollisten hyväksikäyttötilanteiden ehkäisemiseksi. Sen toivotaan herättävän lasten huoltajat ja muut lähipiirin aikuiset kiinnittämään huomiota asiaan ja ryhtymään toimenpiteisiin, jos jotain epäilyttävää tapahtuu.

Perusteluissa on viitattu lasten parissa tapahtuvan kansalaistoiminnan laajuuteen ja todettu, että vapaaehtoistyön piirissä on sellaisia vuorovaikutussuhteita, joissa voi syntyä mahdollisuus hyväksikäyttötilanteisiin. Ehdotuksen mukaan vapaaehtoinen kansalaistoiminta jäisi kuitenkin menettelyn ulkopuolelle. Valiokuntakäsittelyn aikana monet asiantuntijat ovat arvostelleet esitystä siitä, että se puuttuu vain pieneen osaan mahdollisia ongelmatapauksia, koska ehdotettu rikostaustan selvittämismenettely ei koske työ- ja virkasuhteiden ulkopuolella tapahtuvaa vapaaehtoistyötä lasten parissa. Kuitenkin uhka joutua seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi on monissa tapauksissa suurempi vapaaehtoistyöhön perustuvassa harrastustoiminnassa kuin esimerkiksi päiväkodissa, jossa lasten kanssa työskentelee yleensä useita aikuisia yhtä aikaa. Vapaaehtoistyön laajuuden ja monitahoisuuden takia tätä esitystä ei kuitenkaan ole mahdollista laajentaa kattamaan vapaaehtoistyötä, vaan asia vaatii erillistä selvitystä. Tästä syystä valiokunta ehdottaa, että asiasta hyväksyttäisiin lausuma, jonka mukaan hallituksen tulee selvittää mahdolliset lainsäädännölliset tai muut toimenpiteet, joilla lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä voidaan ennaltaehkäistä vapaaehtoistyössä.

Lakiehdotus koskee seksuaalirikosten ohella myös väkivalta- ja huumausainerikoksia. Seksuaalirikoksissa uusimisriski ja lapsiin kohdistuva uhka ovat yleensä suuremmat kuin muissa rikoksissa. Rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmämme lähtökohtana on, että rangaistuksen suorittamisen jälkeen rikoksella ei tulisi olla enää merkitystä. Lakiehdotus edustaa meidän oikeusperinteellemme vierasta yksityiskohtaista puuttumista työhönottotilanteisiin, ja siinä on myös ammattikiellon piirteitä. Valiokunta korostaa, että ehdotettu menettely on erittäin poikkeuksellinen ja sitä voidaan pitää hyväksyttävänä vain lasten suojelemiseen liittyvän voimakkaan yhteiskunnallisen intressin takia. Samantyyppistä menettelyä ei tule ulottaa muihin tilanteisiin työelämässä. Lakiehdotuksen poikkeuksellisen luonteen ja siihen liittyvien kohtaanto-, syrjintä- ja muiden ongelmien johdosta valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus tarkoin seuraa lakiehdotuksen vaikutuksia ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin soveltamisen yhteydessä ilmenevien ongelmien poistamiseksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että työministeriön tehtävänä on yleisesti huolehtia lakia koskevasta tiedotuksesta yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Lakiehdotuksen mukaisia rikosrekisteriotteita on arvioitu pyydettävän noin 20 000 vuodessa. Tämä merkitsee, että laki tulee koskemaan suurta joukkoa ihmisiä työnhakijoina ja työnantajina sekä otteen pyytämisvelvollisina viranomaisina. Tästä syystä valiokunta korostaa lain sisällöstä tiedottamisen tärkeyttä sen soveltamiseen liittyvien ongelmien välttämiseksi. Yhtenäisen ohjeen laatiminen ja tehokas tiedottaminen lain keskeisestä sisällöstä ovat välttämättömiä sekä kaikkien rikostaustan selvittämisvelvollisten tahojen että itse rikostaustan selvittämismenettelyn kohteeksi joutuvien henkilöiden kannalta. Tiedotuksessa tulee korostaa myös vaitiolovelvollisuutta. Rikosrekisteriotteita käsiteltäessä on huolehdittava työnhakijan tietosuojasta. Koulutuksessa ja tiedotuksessa tulee erityisesti korostaa, että kyseessä ei ole työhönotto- tai toimintakielto, vaan laki jättää harkintavallan työnantajalle ja lupaviranomaiselle. Valiokunta korostaa, että laista ei ole tarkoitus muodostua työhön pääsyn estettä esimerkiksi nuorena huumausainerikoksesta rangaistuksen saaneille henkilöille tai muille, joiden rikosrekisterissä näkyvällä merkinnällä ei voida katsoa olevan yhteyttä nyt haettavana olevaan työhön. Työnantajia ja lupaviranomaisia tuleekin kouluttaa tulkitsemaan oikein rikosrekisteriotteen tietoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdistettyjä rangaistuksia koskevien merkintöjen tulkintaan.