Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia siten, että työvoimakoulutuksena olisi mahdollista hankkia nykyisen lisäksi: 1) korkeakoulututkintoon johtavia opintoja keskeytyneiden korkeakouluopintojen loppuun saattamiseksi tietyin edellytyksin; 2) saman alan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja henkilölle, jolla on opistoasteen tutkinto tai vastaavan tasoinen ulkomailla suoritettu tutkinto; sekä 3) uuteen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja henkilöasiakkaalle, joka on jo suorittanut korkeakoulututkinnon, jos henkilö voidaan aikaisemman tutkintonsa perusteella hyväksyä sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden korkeakoulu on määritellyt erikseen, ja jos tutkinnon suorittamisen arvioidaan kestävän enintään 24 kuukautta. Muutokset olisivat voimassa väliaikaisesti 30.6.2022 asti. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa esitettyjen muutosten tavoitteita työllisyyden edistämisestä ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisesta. Esitys tukee uuden osaamisen hankkimista työelämän tarpeisiin ja parantaa siten työnhakijan työllistymismahdollisuuksia ja toisaalta osaavan työvoiman saatavuutta eri toimialoille. Esitys tukee myös työmarkkinoiden elpymistä koronapandemian vauhdittamassa työn murroksessa. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomioin. 

Työvoimapalveluna järjestettävä koulutus

Työvoimapalveluna järjestettävä koulutus olisi osa korkeakoulujen koulutuksen palvelutarjontaa. Koulutus voitaisiin järjestää joko osana korkeakoulujen tavallista koulutustarjontaa tai erillisinä kokonaisuuksina, joissa opetuksen toteutusmalli perustuu tavallista vahvemmin kohderyhmien aiempaan koulutukseen ja osaamiseen sekä muiden erityistarpeiden huomioimiseen. Palvelu voisi myös olla erillistä opinto-ohjausta henkilöille, joiden kohdalla opintojen loppuun saattaminen vaatii tämän tyyppistä palvelua taikka henkilöiden aiemman osaamisen arviointia. Valiokunta pitää tärkeänä, että koulutuksen suunnittelussa pyritään yhteistyöhön niin, että eri tahojen tarpeet tulee mahdollisimman hyvin otettua huomioon. 

Opiskelijaksi valitseminen edellyttäisi muun työvoimakoulutuksen tavoin, että henkilö soveltuu koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään ja että hänellä on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve. Käytännössä työvoimakoulutuksena hankittavien korkeakoulututkintoon johtavien opintojen osalta työ- ja elinkeinotoimisto valitsisi opiskelijat ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu päättäisi opiskelijaksi ottamisesta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää perusteltuna, että viime kädessä koulutukseen ottamisesta ja tutkinnon myöntämisestä päättää korkeakoulu. 

Opintojen enimmäiskesto

Esityksen mukaan keskeytyneiden korkeakouluopintojen loppuun saattamiseksi tarvittavien korkeakoulututkintoon johtavien opintojen hankkiminen edellyttäisi, että opinnot olisivat saatettavissa loppuun tietyssä määräajassa, joka vaihtelee tutkinnosta riippuen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi esille toive siitä, että opintojen enimmäisaika olisi kaikissa tilanteissa 24 kuukautta. 

Työelämä ja tasa-arvovaliokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että lähtökohtana jäljellä olevien opintojen enimmäiskeston määrittelylle on ollut, että työvoimakoulutuksena hankittava korkea-asteen tutkintoon johtava koulutus ei muodostu tavanomaista opintotuella suoritettavaa koulutusta korvaavaksi väyläksi. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on, että hankittavat koulutusohjelmat tarjoavat nopeasti työmarkkinoilla ja etenkin työvoimapula-aloilla kysyttyä osaamista. Opiskelijoilla tulee entuudestaan olla suoritettuna tai aiempien opintojen perusteella hyväksi luettavissa merkittävä osuus (yleensä vähintään yli puolet) kulloinkin tavoitteena olevan tutkinnon opinnoista. Jos kaikissa esityksessä kuvatuissa tilanteissa työvoimakoulutuksena suoritettavien opintojen enimmäiskesto olisi sama 24 kuukautta, syntyisi tilanne, jossa esim. pelkästään ylemmän ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtäävät opinnot voitaisiin suorittaa kokonaan työttömyysetuudella ilman, että opiskelijoilla olisi yhtään kyseiseen tutkintoon kuuluvaa opintosuoritusta entuudestaan. Työvoimakoulutuksesta ja työttömyysetuudesta voisi muodostua tavanomaista omaehtoista opintotuella tapahtuvaa opiskelua korvaava väylä, jolloin työvoimakoulutus ei olisikaan tavoitteiden mukaisesti nopeammin työmarkkinoiden tarpeisiin vastaava väline.  

Voimassaolo

Muutokset olisivat väliaikaisia, koska parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus kattaa myös edellä mainitut kohderyhmät ja tarpeet. Kyseisen uudistuksen linjausten on tarkoitus valmistua vuoden 2020 lopussa, ja niiden toimeenpanon on tarkoitus käynnistyä vuonna 2021. Valiokunta pitää tärkeänä, että suunnitellun jatkuvan oppimisen uudistuksen edistymistä seurataan ja tarvittaessa arvioidaan nyt tehtävien muutosten voimassaoloajan riittävyyttä.