3
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Euroopan komissio ehdottaa eurooppalaista puolustusteollisuutta vahvistavan Euroopan turvallisuustoimivälineen perustamista.
Artiklakohtainen sisältö
Ehdotuksen 1 artiklassa perustettaisiin eurooppalaista puolustusteollisuutta vahvistava Euroopan turvallisuustoimiväline (jäljempänä
SAFE-väline
), jonka kautta olisi tarkoitus tukea jäsenvaltioita tekemään kiireellisiä ja merkittäviä julkisia investointeja Euroopan puolustusteollisuuden tukemiseksi. Ehdotuksen 1 artiklassa vahvistettaisiin ehdot ja menettelyt, joiden perusteella rahoitusta on mahdollista hakea SAFE-välineestä, sekä luotaisiin säännöt yksinkertaistetuille ja nopeutetuille puolustustarvikkeiden yhteishankintamenettelyille erityisesti kohdistuen kahteen kategoriaan: 1) ampumatarvikkeet ja ohjukset, tykistöjärjestelmät, pienet lennokit ja niiden torjuntajärjestelmät, kriittisen infrastruktuurin suojaus, kyberturvallisuus ja sotilaallinen liikkuvuus sekä 2) ilma- ja ohjuspuolustus, muut kuin pienet lennokit ja niiden torjuntajärjestelmät, strategiset mahdollistajat, avaruuden voimavarojen suojaus, tekoäly ja elektroninen sodankäynti.
Ehdotuksen 2 artiklassa määriteltäisiin ”puolustustarvikkeet”, joihin kuuluisivat hyödykkeet, palvelut ja työ, jotka on määritelty direktiivissä 2009/81/EY, ”muut puolustustarvikkeet”, johon laskettaisiin mukaan muita kuin direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan sen 2 artiklan mukaisesti kuuluvia tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita, joita tarvittaisiin puolustuksessa tai jotka on tarkoitettu puolustustarkoituksiin sekä ”yhteishankinnat”, jolla tarkoitettaisiin puolustustarvikkeiden ja muiden vastaavien tuotteiden hankintoja sekä niihin liittyviä sopimuksia, joissa olisi mukana vähintään yksi SAFE-välineestä lainaa saava EU-jäsenvaltio sekä vähintään yksi muu EU-jäsenvaltio, ETA:n EFTA-valtio tai Ukraina. Lisäksi yhteishankinnoissa voisi olla mukana EU-ehdokasmaita, hakijamaita, mahdollisia hakijamaita tai muita maita, joiden kanssa EU on tehnyt turvallisuus- ja puolustuskumppanuussopimuksen (
Security and Defence Partnership
). Olemassa olevia hankintasopimuksia voisi hyödyntää SAFE-välineen käytössä.
Ehdotuksen 3 artiklassa todettaisiin SAFE-välineen tukevan EU:n ja jäsenvaltioiden tekemiä toimenpiteitä toteuttaa kiireellisiä ja merkittäviä julkisia investointeja Euroopan puolustusteollisuuden tukemiseksi.
Ehdotuksen 4 artiklassa säädettäisiin SAFE-välineen käyttämisen ehdot.
Jäsenvaltio voisi pyytää lainarahoitusta SAFE-välineestä toiminnalle, kustannuksille ja toimenpiteille liittyen yhteishankintoina hankittaviin puolustustarvikkeisiin tai puolustuskäyttöön tarkoitettaviin tuotteisiin. Niiden tavoitteena tulisi olla erityisesti: a) puolustusteollisuuden nopea mukauttaminen rakenteellisiin muutoksiin, johon lasketaan mukaan uuden tuotannon luominen ja olemassa olevan tuotannon laajentaminen sekä sen tukitoimet; b) puolustustarvikkeiden saatavuuden parantaminen, johon luetaan mukaan toimitusaikojen lyhentäminen, tuotantokapasiteetin varaaminen tai puolustustarvike-, tuotantopanos- ja raaka-ainevarastojen rakentaminen; c) yhteentoimivuuden varmistaminen kaikissa EU-jäsenmaissa.
Jäsenvaltiot voisivat käyttää SAFE-välineestä myönnettävää lainarahoitusta yhdessä muiden EU-ohjelmien kanssa kattaen myös jo rahoitettuja hankkeita.
Jäsenvaltiot voisivat saada myös kansallisiin hankintoihin lainarahoitusta SAFE-välineestä sen voimassaoloajan ensimmäisen 12 kuukauden aikana allekirjoitettuihin sopimuksiin. Jäsenvaltion sisällyttäessä tämänkaltaisen hankinnan artiklassa 7 määriteltävään suunnitelmaansa, tulisi sen aktiivisesti tarjota hankintaan osallistumista vähintään yhdelle toiselle asetuksessa määritellylle tukikelpoiselle valtiolle.
Ehdotuksen 5 artiklassa määritettäisiin rahoitustuen muoto, joka olisi laina. EU myöntäisi lainan jäsenvaltiolle.
Ehdotuksen 6 artiklassa määritettäisiin SAFE-välineestä myönnettävän lainarahoituksen kokonaismäärä, joka olisi 150 miljardia euroa.
Ehdotuksen 7 artiklassa säädettäisiin rahoitustuen hakemisen perustaksi tehtävästä Euroopan puolustusteollisuuden investointisuunnitelmasta (
European Defence Industry Investment Plan
) yhteishankinnan toimeenpanemiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi säädösehdotuksen voimaan astumisen jälkeen tehdä kuuden kuukauden kuluessa pyyntö komissiolle rahoitustuesta ja esittää suunnitelma.
Suunnitelmassa olisi esitettävä: a) kuvaukset puolustustarvikkeista puolustustarkoitukseen artiklassa 1 määriteltyjen kategorioiden mukaisesti; b) kuvaus suunnitelluista toimista, arvioiduista kustannuksista ja toimenpiteistä artiklan 4 mukaisesti; c) tarvittaessa kuvaus Ukrainan osallistumisesta suunniteltuihin toimiin, menoihin ja toimenpiteisiin tai suunnitelluista toimista Ukrainan hyväksi; d) tarvittaessa kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan asetuksen kelpoisuusehtojen noudattaminen; e) muut mahdollisesti asiaankuuluvat tiedot.
Jäsenvaltioiden tulisi kuvata toimet, joilla vahvistetaan toimitusvarmuutta ja teollista valmiutta, ja erityisesti sitä, miten helpotetaan pk-yritysten, keskisuurien yritysten ja uusien puolustusalan toimijoiden pääsyä puolustusmarkkinoille. Suunnitelmaa laatiessaan jäsenvaltio voisi pyytää komissiota edistämään hyvien käytäntöjen jakamista muiden jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltio voi toimittaa komissiolle päivitetyn lainarahoitustukipyynnön ja tarvittaessa päivitetyn suunnitelman.
Ehdotuksen 8 artiklassa säädettäisiin lainarahoituksen myöntämisestä. Komissio arvioisi sille toimitetun puolustusteollisuuden investointisuunnitelman viipymättä. Jos komissio toteaisi, että jäsenvaltion pyyntö täyttää rahoitusavun edellytykset, se tekisi toimeenpanopäätöksen, joka sisältäisi arvion suunnitelmasta sekä lainamuotoisen avustuksen suuruuden ja ennakkorahoitusosuuden. Komissio tulisi antamaan päätöksestään riippumatta arvionsa sekä sen perustelut jäsenvaltiolle. Komissio huomioisi toimeenpanopäätöstä arvioidessaan jäsenvaltion nykyiset ja tulevat rahoitustarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden tekemät pyynnöt ja käsittelisi ne yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, suhteellisuuden ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti. Komissio voisi järjestää uuden rahoitushakukierroksen 31.12.2026 asti, mikäli SAFE-välineen kautta jaettavaa rahoitusta olisi vielä jäljellä. Toimeenpanopäätöksiä voitaisiin tehdä 30.6.2027 asti.
Ehdotuksen 9 artiklassa määritettäisiin lainaoperaatiot SAFE-välineen rahoittamiseksi. Jäsenvaltioille myönnettävien lainojen rahoittamiseksi komissiolla olisi valtuus lainata EU:n puolesta tarvittava rahoitus pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 artiklan 224 mukaisesti euromääräisesti.
Ehdotuksen 10 artiklassa säädettäisiin lainasopimusten muodosta ja operationaalisista järjestelyistä, jotka komissio tekisi jäsenvaltion kanssa tehdessään 8 artiklassa määritetyn toimeenpanopäätöksen. Sopimuksessa olisi määriteltävä lainarahoituksen saatavuus sekä yksityiskohtaiset ehdot. Lainasopimuksen voimassaoloaika olisi enintään 45 vuotta. Operationaalisissa järjestelyissä olisi esitettävä suunnitelman toimeenpano, rahoitustuen määrä, alustava maksuaikataulu ja lainan lyhennykset sekä sovittujen toimenpiteiden suorittamisen todisteena käytettävät asiakirjat.
Ehdotuksen 11 artiklassa säädettäisiin ennakkorahoituksesta, jota jäsenvaltio voisi pyytää osana suunnitelmaansa. Ennakkorahoitusta olisi mahdollista saada enintään 15 % haetusta kokonaislainamäärästä. Ennakkorahoituksen saamisen ehtona olisi artiklassa 10 kuvattu lainasopimus. Ennakkorahoituksen saaminen olisi ehdollista. Ennakkorahoitus maksettaisiin rahoituksen saatavuuden perusteella ja se voidaan maksaa yhdessä tai useammassa erässä.
Ehdotuksen 12 artiklassa säädettäisiin maksuerien maksamisesta ja jäsenvaltioille myönnetyn lainarahoituksen maksun keskeyttämisestä. Maksatuksia voitaisiin suorittaa 31.12.2030 asti, ja suoritukset perustuisivat rahoituksen saatavuuteen. Edistymisraportin perusteella jäsenvaltio lähettäisivät komissiolle maksupyynnön enintään kahdesti vuodessa. Komissio arvioisi maksupyynnön viipymättä ja mahdollisen hyväksyvän arvion jälkeen antaisi päätöksen lainarahoituksen maksatuksesta. Jos arvio ei olisi hyväksyvä tai vain osittain hyväksytty, osan rahoituksesta tai koko rahoituksen maksaminen pysäytettäisiin. Jäsenvaltiolla olisi mahdollisuus esittää yhden kuukauden ajan huomioitaan arviosta.
Ehdotuksen 13 artiklassa säädettäisiin, että enintään 60 % koko lainarahoituksesta voitaisiin myöntää kolmelle eniten lainoja hakeneelle jäsenvaltiolle.
Ehdotuksen 14 artikla määrittäisi valvonnan ja tarkastukset. Komission olisi sisällytettävä lainasopimukseen asetuksen 2024/2509 artiklan 223 kohdan 4 mukaiset määräykset jäsenvaltion velvoitteista unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Jäsenvaltion olisi toimitettava komissiolle maksupyynnön esittämisen yhteydessä edistymisraportti, jossa perusteltaisiin asianmukaisesti jo aiheutuneet ja tulevat kustannukset sekä muut tarvittavat asiakirjat arviointia varten.
Ehdotuksen 15 artiklassa vahvistettaisiin raportointia koskevat säännöt, joiden mukaan komission olisi tarjottavan neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuosittainen kertomus lainarahoituksen käytöstä ja tarpeen vaatiessa sisällytettävä siihen ehdotus välineen saatavuuden jatkamiseksi.
Ehdotetun asetuksen 16 artikla asettaisi puolustusteollisuuden investointeja kannustavien yhteishankintojen kelpoisuusehdot. Artiklan 2 kohdassa säädettäisiin yritysten ja alihankkijoiden osallistumisvaatimukset.
Ehdotuksen 16 artiklan 3 kohdassa määritettäisiin, että yhteiseen hankintaan osallistuvien yritysten ja alihankkijoiden olisi sijaittava ja niillä olisi oltava pääkonttori EU:n tai ETA:n EFTA-valtion alueella tai Ukrainassa eivätkä ne saisi olla kolmannen maan tai sellaisessa sijaitsevan toimijan hallinnan alaisina. Artiklan 4 kohdassa määritettäisiin, että poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, unioniin sijoittautunut oikeushenkilö voisivat osallistua yhteishankintaan, jos se täyttäisi tietyt sille asetut lisävaatimukset tai tarjoaisi takeet, että yhteishankintaan osallistuminen ei olisi ristiriidassa unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa sellaisina kuin ne on määritelty SEU:n V-osaston mukaisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa. Takeissa olisi erityisesti osoitettava, että olisi olemassa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että: a) yhteishankintaan osallistuvaa yritystä tai alihankkijaa ei hallita tavalla, joka estää tai rajoittaa sen kykyä täyttää tilaus ja tuottaa tuloksia; b) estetään kolmannen maan tai kolmannen maan toimijan pääsy yhteishankintaan liittyviin turvaluokiteltuihin tietoihin ja yhteishankintaan osallistuvilla työntekijöillä tai muilla henkilöillä on jäsenvaltion kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti tehty kansallinen turvallisuusselvitys.
Artiklan 16 7 kohdassa määritettäisiin, että yhteishankintaan osallistuvien yritysten ja alihankkijoiden infrastruktuurin, laitteistojen, omaisuuden ja resurssien olisi sijaittava jäsenvaltion, ETA:n EFTA-valtion tai Ukrainan alueella. Jos yhteishankintaan osallistuvilla yrityksillä tai alihankkijoilla ei olisi helposti saatavilla olevia vaihtoehtoista ja tai asiaankuuluvaa infrastruktuuria, tiloja, omaisuutta ja resursseja jäsenvaltion, ETA:n EFTA-valtion tai Ukrainan alueella, ne voisivat käyttää infrastruktuuria, tiloja, omaisuutta ja resursseja, jotka sijaitsisivat näiden alueiden ulkopuolella, edellyttäen, että tällainen käyttö ei olisi unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen vastaista.
Ehdotuksen 16 artiklan 8 kohdassa säädettäisiin, että EU- tai ETA;n EFTA-valtioista tai Ukrainasta peräisin olevien komponenttien kustannusten osuus olisi oltava vähintään 65 prosenttia lopputuotteen komponenttien arvioiduista kustannuksista. Mitään komponenttia ei saisi hankkia kolmannesta maasta, joka olisi vastaan unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja. 9 kohdassa määritettäisiin, miten kategoriaan 2 liittyvien puolustustarvikkeiden osalta sopimuspuolilla olisi oltava mahdollisuus päättää ilman kolmansien maiden tai kolmansien maiden toimijoiden asettamia rajoituksia hankitun puolustustarvikkeen suunnittelusta, muokkaamisesta ja kehittämisestä, mukaan lukien oikeudelliset valtuudet korvata tai purkaa kolmansien maiden toimijoiden rajoitusten alaisia komponentteja.
Ehdotuksen 16 artiklan 10 kohdassa määritettäisiin, että 'yhteishankintaan osallistuvilla alihankkijoilla' tarkoitettaisiin yksikköä, joka toimittaisi kriittisiä tuotantopanoksia, joilla olisi ainutlaatuisia tuotteen toiminnan kannalta olennaisia ominaisuuksia, ja jolle olisi osoitettu vähintään 15 prosenttia sopimuksen arvosta.
Ehdotuksen 16 artiklan 11 kohdassa säädettäisiin, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tuotantoprosessit ja sopimukset yhteishankintojen tuloksena syntyvistä muista tuotteista, joita tämän instrumentin rahoituksella olisi valmistettu noudattavat kelpoisuusehtoja unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen suojaamiseksi.
Asetusehdotuksen 17 artiklassa vahvistettaisiin säännöt, joiden mukaisesti muiden kolmansien maiden kuin ETA:n EFTA-valtioiden ja Ukrainan yritykset tai alihankkijat voisivat osallistua SAFE-välineen tukemiin yhteishankintoihin. 17 artiklan 2 kohdassa määritettäisiin, että Unioni voisi solmia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia samanmielisten maiden kanssa, erityisesti ehdokasmaiden, hakijamaiden ja potentiaalisten hakijamaiden sekä niiden kolmansien maiden kanssa, joiden kanssa Unioni olisi solminut turvallisuus- ja puolustuskumppanuussopimuksen. Sopimuksessa määritellään erikseen mitä kelpoisuusvaatimuksia ei sovellettaisi kumppanimaahan.
Ehdotuksen 17 artiklan 3 kohdassa määritettäisiin, että kahden- tai monenvälisessä sopimuksessa olisi: a) varmistettava oikeudenmukainen tasapaino kolmannen maan maksuosuuksien ja etujen välillä; b) määriteltävä kolmannen maan unionille myöntämän taloudellisen tuen ehdot; c) säädettävä toimitusvarmuudesta; ja d) edistettävä puolustusjärjestelmien standardointia ja jäsenvaltioiden ja näiden muiden kolmansien maiden asevoimien parempaa yhteentoimivuutta. 4 kohdassa säädettäisiin, että kolmannesta maasta saadut tulot olisi käytettävä ohjelmiin, joilla tuettaisiin unionin puolustusteollisuutta, Ukrainan puolustusteollisuutta ja Ukrainaa näiden ohjelmien sääntöjen mukaisesti.
Ehdotetun asetuksen 18 ja 19 artikloissa vahvistettaisiin säännöt, joilla pyrittäisiin helpottamaan ja nopeuttamaan yhteisiä hankintamenettelyjä.
Ehdotuksen 18 artiklassa säädettäisiin puitejärjestelyjen tai sopimusten muuttamisesta. Jos yhteishankintaa tuettaisiin SAFE-välineellä, jäsenvaltion hankintaviranomainen voisi tietyin ehdoin lisätä olemassa olevaan puolustustarvikkeita koskevaan puitejärjestelyyn tai sopimukseen uusiksi sopimusosapuoliksi hankintaviranomaisia yhteishankintaan osallistuvista maista, jos kyseinen puitejärjestely olisi tehty kelpoisuusehdot täyttävän yrityksen kanssa. Tuolloin kaikkia puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevan direktiivin (2009/81/EY 29) puitejärjestelyjä koskevia vaatimuksia ei sovellettaisi hankintaviranomaisiin, jotka eivät alun perin olisi puitejärjestelyn osapuolia. Lisäksi jäsenvaltion hankintaviranomainen voisi tehdä huomattavia edellä mainitun direktiivin kynnysarvot ylittäviä puitejärjestelystä tai sopimuksesta poikkeavia lisähankintoja, jos puitejärjestely tai sopimus olisi tehty kelpoisuusehdot täyttävän yrityksen kanssa.
Ehdotuksen 18 artiklan 5 kohdassa määritettäisiin, että hankintaviranomaisen, joka olisi muuttanut puitejärjestelyä tai sopimusta olisi julkaistava asiasta ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 6 kohdassa säädettäisiin, että puitejärjestelyn tai sopimuksen osapuolina olevien hankintaviranomaisten välillä sovellettaisiin yhtäläisten oikeuksien ja velvollisuuksien periaatetta erityisesti lisätilausten kustannusten osalta.
Ehdotuksen 19 artiklassa määritettäisiin tapaukset, joissa olisi perusteltua käyttää neuvottelumenettelyä ilman hankintailmoituksen julkaisemista SAFE-välineen tukeman yhteishankinnan yhteydessä. Yhteishankintojen, joihin osallistuisi vähintään yksi SAFE-välineestä lainarahoitusta saava jäsenvaltio, katsottaisiin täyttävän kriisistä johtuvan kiireellisyyden edellytyksen direktiivin 2009/81/EY 28 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.
Asetusehdotuksen 20 artiklassa säädettäisiin, että välineen mukaisten puolustustarvikkeiden tai muiden puolustustarkoituksiin käytettävien tuotteiden tuonti ja toimitus vapautettaisiin väliaikaisesti arvonlisäverosta direktiivin 2006/112/EY 2 artiklan 1 kohdasta poiketen.
Ehdotetun asetuksen 21 artiklassa vahvistettaisiin säännöt, joita sovellettaisiin turvaluokiteltuihin ja arkaluonteisiin tietoihin. Komission olisi käytettävä suojattua järjestelmää helpottaakseen turvaluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten tietojen vaihtoa komission ja jäsenvaltioiden välillä tai tuensaajien kanssa. Lisäksi sillä olisi oltava pääsy tietoihin, jotka olisivat välttämättömiä maksujen suorittamisen edellytysten varmistamiseksi ja valvonnan ja tarkastuksen suorittamiseksi.
Ehdotuksen 22 artiklan 1 kohdassa määritettäisiin komission ja jäsenvaltion mahdollisuudesta osallistua viestintään unionin näkyvyyden varmistamiseksi puolustusteollisuuden investointisuunnitelmien puitteissa annetulle rahoitustuelle. Artiklan 2 kohdassa säädettäisiin, että jäsenvaltioiden olisi vahvistettava SAFE-välineenrahoitustuen näkyvyys.
Ehdotuksen 23 artiklassa olisi voimaantulosäännös.
Neuvoston puheenjohtajan kompromissiehdotusten keskeinen sisältö:
Neuvoston puheenjohtaja on antanut kaksi kompromissiehdotusta, joissa on ehdotettu muun muassa 1 artiklaan maataistelukyvyn ja merenpinnan ja merenalaisen taistelun valmiuksien sekä ’liikkeen estäminen’ (counter-mobility) lisäämistä välineen suorituskykyihin. 2 artiklaan on ehdotettu lisäystä, jonka mukaan lainarahoituskelpoiset yhteishankinnat voisivat olla myös jo olemassa olevia yhteishankintoja, jotka täyttävät asetuksen ehdot. Lisäksi 6 artiklan 9 kohdassa ehdotettiin muutosta koskien komponenttien poistamista purkamisen sijaan. Toisessa kompromissiehdotuksessa on lisätty ’liikkeen estäminen’ (counter-mobility) asetustekstiin ensimmäisen artiklan suorituskykyihin sekä joitakin tarkennuksia, muun muassa SAFE-välineen olevan kohdennettu nykyiseen kriisitilanteeseen vastaamiseen, täsmennetty komission olevan velvollinen jakamaan kaikki suunnitelman arvioinnissa käytetyn tiedon neuvoston kanssa, maksatusten pidätysten käytäntöä sekä arvonlisäveron käsittelyn muuttamista SAFE:n piirissä väliaikaisesta pysyväksi.
10
Valtioneuvoston kanta
ReArm Europe -suunnitelmasta annetussa selvityksessä E 21/2025 vp on muodostettu seuraavat kannat:
Valtioneuvosto tukee ehdotusta poikkeukselliseksi ja väliaikaiseksi SAFE-rahoitusvälineeksi. Valtioneuvosto korostaa ehdotetun välineen väliaikaista luonnetta ja rahoituksen kohdentamista kriittisimpiin suorituskykyalueisiin.
Suomen kokonaisetuun perustuen ehdotetun välineen hyödyntäminen voisi olla Suomelle tarkoituksenmukaista puolustushankintojen rahoittamiseksi. Valtioneuvosto pitää keskeisenä, että komission ehdotuksessa on huomioitu kriittisinä suorituskykyalueina ilma- ja ohjuspuolustus sekä sotilaallinen liikkuvuus. Valtioneuvostolle keskeinen neuvottelutavoite on, että rahoitusta kohdennettaisiin etulinjan maiden maavoimien suorituskykyjen kehittämiseen.
Valtioneuvosto katsoo, että ehdotettu väline ja siitä myönnettävä rahoitus vahvistaisivat ensi sijassa Euroopan puolustusta sekä lisäksi Euroopan puolustusteollista pohjaa. Välineen tulisi tarjota nopea ja joustava pääsy rahoitukseen ja siten myös tehokkaasti tukea puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetin kasvattamista.
Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena SAFE-rahoitusvälineelle esitettyä 150 miljardin euron enimmäismäärää.
Valtioneuvosto tukee ehdotettua SAFE-rahoitusvälineen lainarahoitteista mallia, jossa unionin lainanoton vakuutena toimisi nykyisen omien varojen katon ja EU:n monivuotisen rahoituskehyksen katon välinen liikkumavara. Valtioneuvostolle on keskeistä, että SAFE-rahoitusvälineeseen liittyvät vastuut rajoittuvat edellä mainittuun liikkumavaraan.
Valtioneuvosto painottaa, että välineen rahoituksen kohdentumisen tulisi olla linjassa erityisesti Naton puolustussuunnitteluprosessin mukaisten jäsenvaltioiden suorituskykytavoitteiden kanssa.
Valtioneuvosto pitää keskeisenä, että ehdotus antaisi Ukrainalle erityisen aseman ja Ukrainalle mahdollistettaisiin osallistuminen yhteishankintoihin. Valtioneuvosto tukee ehdotettua kolmansien maiden mahdollisuutta osallistua yhteishankintoihin välineen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.
Valtioneuvosto katsoo, että huolimatta SAFE-rahoitusvälineen ensisijaisesta hyödyntämisestä yhteishankintoihin, rahoitusta tulisi voida kohdentaa yksittäisen jäsenvaltion hankintoihin ehdotettua pidempään.
Valtioneuvosto voi hyväksyä ehdotuksen, jonka mukaan vähintään 65 % yhteishankintojen komponenttien kustannusten alkuperästä tulisi olla EU:sta, ETA:n EFTA-valtioista tai Ukrainasta.
Valtioneuvosto pitää lainamuotoisen rahoitusvälineen osalta ehdotettua täytäntöönpanomenettelyä sekä hallinnointia tarkoituksenmukaisina. Valtioneuvosto painottaa, että välineen täytäntöönpanossa tulisi välttää jäsenvaltioille aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa.
Näitä kantoja täydennetään seuraavasti:
Valtioneuvosto pitää puolustusinvestointien tukemista keskeisenä tekijänä Euroopan puolustuksen vahvistamisessa. Euroopan puolustusteknologisen ja teollisen pohjan vahvistaminen on tältä osin keskeistä. Tavoitteena tulee olla kriittisten suorituskykyjen tuotantokapasiteetin nostaminen, jota voidaan osaltaan tukea välineestä tuettavilla yhteishankinnoilla vahvistaen samalla yritysten pitkän aikavälin tilausnäkymää.
Valtioneuvosto katsoo, että EU:n turvallisuustilanteen heikkeneminen vuoden 2025 alusta on SEUT 122 artiklan tarkoittama poikkeuksellinen tapahtuma, johon jäsenvaltio ei voi vaikuttaa. Valtioneuvosto korostaa perustettavan rahoitusvälineen väliaikaista luonnetta ja sen nykyistä selkeämpää kirjaamista asetustekstiin.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että SAFE-välineen rahoitukseen sovelletaan mahdollisimman vahvaa ja vähintäänkin vastaavaa ehdollisuutta, mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kytkeytyvä ehdollisuus, kuin muuhunkin EU-rahoitukseen.
Valtioneuvosto katsoo, että kukin jäsenvaltio vastaa välineestä ottamiensa lainojen hallintokuluista itse.
Valtioneuvosto pitää kannatettavana, että neuvoston puheenjohtajan antamissa kompromissiehdotuksissa ehdotetaan lisättäväksi välineen suorituskykyihin artiklaan 1 lisättäväksi maataistelukyky, merenpinnan ja merenalaisen taistelun valmiudet sekä ’liikkeen estäminen’ (counter-mobility).
Valtioneuvosto tukee ehdotettua kolmansien maiden mahdollisuutta osallistua yhteishankintoihin välineen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi ja korostaa neuvotteluissa läheisten kolmansien kumppanimaiden kuten Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisuutta osallistua yhteishankintoihin.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että välineen rahoitusta voitaisiin käyttää yhteishankintoihin suoraan liittyvään teolliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien tuotantokapasiteettiin.
Valtioneuvosto tunnistaa rahoitusvälineen mahdollisen lisäarvon Suomen puolustusteollisuudelle. Välillisenä tavoitteena on, että välinettä hyödyntämällä voitaisiin luoda lisätilauksia Suomen puolustusteollisuudelle yhteishankintojen kautta.
Valtioneuvosto tukee sitä, että SAFE-välineen yhteishankintoihin sovellettaisiin tiettyjä poikkeuksia puolustus- ja turvallisuusdirektiiviin nähden, millä helpotettaisiin uusien hankkijoiden liittämistä olemassa oleviin puitesopimuksiin sekä nopeutettaisiin uusia hankintoja suorahankintoja mahdollistamalla. Direktiivin poikkeusten soveltamisen edellytyksenä ei kuitenkaan tulisi olla lainavälineen käyttö, vaan olemassa olevaan puitesopimukseen liittymisen tulisi olla mahdollista samoin ehdoin myös niille hankintaviranomaisille, jotka eivät hyödynnä hankinnan rahoittamisessa SAFE-välinettä.
Valtioneuvosto korostaa, että yhteishankintojen toimitusketjuihin ja alihankkijoita koskeviin määritelmiin ei tulisi asettaa tarpeettoman tiukkoja ehtoja. Ehdotettu oikeudellinen toimivalta puolustusmateriaalin komponenttien purkamiselle voi olla tarpeettoman rajoittava ehto.
Valtioneuvosto katsoo, että SAFE-välineen toimeenpanoa koskevia määräaikoja tulisi pidentää ehdotetusta huomioiden kuitenkin välineen poikkeuksellinen ja väliaikainen luonne.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komission pääsy turvaluokiteltuihin tietoihin rajattaisiin tarkasti vain välttämättömään.