Hallituksen harjoittama talouspolitiikka lisää kansalaisten välistä eriarvoisuutta sekä tuottaa lisää köyhiä ja syrjäytyneitä. Tämä ei ole kenenkään kannalta toivottavaa. Kansalaisten välistä eriarvoisuutta lisäävään kehitykseen on mahdollista puuttua verotuksen, työllisyyspolitiikan sekä sosiaaliturvan keinoin, jos tahtoa vain löytyy.

Hallituksen tähän mennessä toteuttamat toimet, kuten varallisuusveron poistaminen ja muun verotuksen ylimääräinen keventäminen, rapauttavat suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa, koska ne lisäävät kansalaisten välistä eriarvoisuutta. Erilaisten tukien varassa elävien ihmisten elämäntilanteen parantamiseksi hallitus ei tähän mennessä ole tehnyt vielä mitään. Esimerkiksi yhä edelleen on niin, että hyvinkin pienistä työttömyyspäivärahoista ja eläkkeistä maksetaan veroa. Yhä edelleen on myös niin, että monet ensisijaisten etuuksien varassa elävät joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.

Maamme sosiaaliturvajärjestelmän perustana ovat kaikille kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut ja kattava toimeentulon turvajärjestelmä. Kunnalliset palvelut ovat kuntien talousvaikeuksien takia vakavasti uhattuina, ja vasta nyt hallitus näyttää uskaltavan tunnustaa, ettei kunnissa ole näköpiirissä käännettä parempaan. Palvelujen saannin vaikeutuminen koskettaa eniten juuri vähävaraisimpia ja jopa tavallisia palkansaajia, joilla ei ole suurituloisten tapaan mahdollisuutta itse kustantaa palveluja kokonaisuudessaan.

Suomessa on tällä hetkellä EU:ssa käytetyn määritelmän mukaan köyhiä runsaat puoli miljoonaa. Lisäksi aivan tämän rajan tuntumassa on runsas joukko pienituloisia, pätkätyöläisiä ja eläkeläisiä. Joukossa on edelleen myös viime laman ylivelkaisia, joita ulosoton vanhentuminen ei vielä ole vapauttanut veloista, eikä kaikilla ole ollut mahdollisuutta selviytyä velvoitteistaan velkajärjestelylain avulla. Myös monien opiskelijoiden asema on tukala.

Pitkään jatkuva tai toistuva työttömyys, terveyden heikkeneminen, mielenterveysongelmat, koulutuksen riittämättömyys, asunnottomuus tai muut sosiaaliset syyt ovat keskeiset köyhyyden taustalla vaikuttavat tekijät. Pätkätöiden lisääntyminen on tuonut työmarkkinoille uuden, työssäkäyvien köyhien ryhmän. Pitkittyessään kokonaan tai osittain erilaisten tukien varassa eläminen johtaa pysyvään niukkuuteen, jossa ihmisarvoisen elämän edellytysten, kuten kodin ja sosiaalisten suhteiden, ylläpitäminen vaikeutuu. Köyhyys johtaa helposti syrjäytymiseen, joka pahimmillaan periytyy sukupolvelta toiselle.

Sosiaaliturvan kannustavuutta tulee lisätä niin, että kansalainen voi ja hänen kannattaa tarttua avautuviin tilaisuuksiin, ja samalla yhteiskunnan tulee myös lisätä näitä mahdollisuuksia.

Eduskunta edellytti vuoden 2004 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että hallitus arvioi ohjelmansa ja tekeillä olevien selvitysten perusteella tarpeen kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseen ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Hallituksen toimet työttömien peruspäivärahan, työmarkkinatuen tai opintotuen tason parantamiseksi ovat olleet näennäisiä. Tavallisen eläkeläisen asemaa hallitus parantaa maaliskuussa voimaan tulevalla vain muutaman euron korotuksella. Onkin pelättävissä, että hallitus tyytyy täysin riittämättömiin ja näennäisiin toimiin, ellei eduskunta omalta osaltaan aseta hallitukselle selkeitä vaatimuksia eriarvoisuuden ja köyhyyden torjumisesta.