Hallituksen harjoittama talouspolitiikka lisää kansalaisten
välistä eriarvoisuutta sekä tuottaa lisää köyhiä ja
syrjäytyneitä. Tämä ei ole kenenkään
kannalta toivottavaa. Kansalaisten välistä eriarvoisuutta
lisäävään kehitykseen on mahdollista
puuttua verotuksen, työllisyyspolitiikan sekä sosiaaliturvan
keinoin, jos tahtoa vain löytyy.
Hallituksen tähän mennessä toteuttamat
toimet, kuten varallisuusveron poistaminen ja muun verotuksen ylimääräinen
keventäminen, rapauttavat suomalaisen hyvinvointivaltion
perustaa, koska ne lisäävät kansalaisten
välistä eriarvoisuutta. Erilaisten tukien varassa
elävien ihmisten elämäntilanteen parantamiseksi
hallitus ei tähän mennessä ole tehnyt
vielä mitään. Esimerkiksi yhä edelleen
on niin, että hyvinkin pienistä työttömyyspäivärahoista
ja eläkkeistä maksetaan veroa. Yhä edelleen
on myös niin, että monet ensisijaisten etuuksien
varassa elävät joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.
Maamme sosiaaliturvajärjestelmän perustana ovat
kaikille kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut ja kattava toimeentulon
turvajärjestelmä. Kunnalliset palvelut ovat kuntien
talousvaikeuksien takia vakavasti uhattuina, ja vasta nyt hallitus
näyttää uskaltavan tunnustaa, ettei kunnissa ole
näköpiirissä käännettä parempaan.
Palvelujen saannin vaikeutuminen koskettaa eniten juuri vähävaraisimpia
ja jopa tavallisia palkansaajia, joilla ei ole suurituloisten tapaan
mahdollisuutta itse kustantaa palveluja kokonaisuudessaan.
Suomessa on tällä hetkellä EU:ssa
käytetyn määritelmän mukaan
köyhiä runsaat puoli miljoonaa. Lisäksi
aivan tämän rajan tuntumassa on runsas joukko
pienituloisia, pätkätyöläisiä ja
eläkeläisiä. Joukossa on edelleen myös
viime laman ylivelkaisia, joita ulosoton vanhentuminen ei vielä ole
vapauttanut veloista, eikä kaikilla ole ollut mahdollisuutta
selviytyä velvoitteistaan velkajärjestelylain
avulla. Myös monien opiskelijoiden asema on tukala.
Pitkään jatkuva tai toistuva työttömyys,
terveyden heikkeneminen, mielenterveysongelmat, koulutuksen
riittämättömyys, asunnottomuus tai muut
sosiaaliset syyt ovat keskeiset köyhyyden taustalla vaikuttavat
tekijät. Pätkätöiden lisääntyminen
on tuonut työmarkkinoille uuden, työssäkäyvien
köyhien ryhmän. Pitkittyessään
kokonaan tai osittain erilaisten tukien varassa eläminen
johtaa pysyvään niukkuuteen, jossa ihmisarvoisen
elämän edellytysten, kuten kodin ja sosiaalisten
suhteiden, ylläpitäminen vaikeutuu. Köyhyys
johtaa helposti syrjäytymiseen, joka pahimmillaan periytyy
sukupolvelta toiselle.
Sosiaaliturvan kannustavuutta tulee lisätä niin,
että kansalainen voi ja hänen kannattaa tarttua
avautuviin tilaisuuksiin, ja samalla yhteiskunnan tulee myös
lisätä näitä mahdollisuuksia.
Eduskunta edellytti vuoden 2004 talousarvion hyväksymisen
yhteydessä, että hallitus arvioi ohjelmansa ja
tekeillä olevien selvitysten perusteella tarpeen kaikkein
vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen
helpottamiseen ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Hallituksen
toimet työttömien peruspäivärahan,
työmarkkinatuen tai opintotuen tason parantamiseksi
ovat olleet näennäisiä. Tavallisen eläkeläisen
asemaa hallitus parantaa maaliskuussa voimaan tulevalla vain muutaman
euron korotuksella. Onkin pelättävissä,
että hallitus tyytyy täysin riittämättömiin
ja näennäisiin toimiin, ellei eduskunta omalta
osaltaan aseta hallitukselle selkeitä vaatimuksia eriarvoisuuden
ja köyhyyden torjumisesta.
Edellä olevan perusteella ja
Suomen perustuslain 43 §:ään
viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Aikooko hallitus välittömästi
vähentää eriarvoisuutta ja parantaa työttömien, opiskelijoiden,
lapsiperheiden, pientä eläkettä saavien
ja muiden sosiaaliturvan väliinputoajien perusturvaa sekä li-sätä sosiaaliturvan
kannustavuutta köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä ehkäistä pitkäaikais-
ja toistuvaistyöttömyyttä?