Perustelut
Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt yhdessä valtioneuvoston
kirjelmän komission alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle
2004 (U 19/2003 vp) sekä selvityksen
komission vuotuisesta toimintastategiasta vuodelle 2004 (E 9/2003
vp) niiden keskinäisen asiayhteyden vuoksi. Valiokunta
on keskittynyt lausunnossaan lähinnä alustavaan talousarvioesitykseen. Kannanotot
liittyvät kuitenkin komission vuotuiseen toimintastrategiaan
välillisesti siltä osin kuin niissä on arvioitu
alustavan talousarvion yleisiä puitteita ja toiminnan priorisointia. Valiokunnan
mielestä on sinänsä hyvä, että yhteisön
vuotuisia politiikkatoimia pyritään priorisoimaan
määrätietoisesti ja että tehdyt valinnat
heijastuvat myös talousarvioesitykseen.
Valtioneuvoston kirjelmässä U 19/2003
vp esitetty Suomen kanta on valiokunnan mielestä lähtökohdiltaan
oikea ja vastaa myös valtiovarainvaliokunnan
näkemystä.
Valiokunta viittaa vuoden 2004 budjetin painopisteistä kuluvan
vuoden helmikuussa antamaansa lausuntoon VaVL 59/2002
vp. Tässä valiokunta totesi
muun muassa, että EU:n laajentuminen korostaa tiukan budjettikurin
ja rahoituskehysten noudattamista entisestään. Suomen
on vastineeksi omalle maksajaroolilleen maksimaalisesti pyrittävä hyödyntämään yhteisöltä
saatavat
tuet.
Nettomaksuasemastaan käsin Suomella on erityistä syytä korostaa
myös jäsenmaiden maksatusten perustumista todellisiin
kuluihin. Valtioneuvoston tämänkertaisesta kirjelmästä ilmenee,
että budjetin varojen alikäyttö vuosina 2000—2002
oli yhteensä yli 33 miljardia euroa, mikä vastaa
yli 10 prosenttia budjetista. Valtioneuvoston selvityksessä onkin
aiheellisesti korostettu budjetin mitoittamista todellisten menotarpeiden
ja ohjelmien aikaisemman toteutustason pohjalta. Toimeenpanon
tehostamisessa keskeisessä asemassa ovat unionin
hallintorakenteiden uudistaminen sekä päätöksenteko- ja
maksatusprosessien yksinkertaistaminen.
Valiokunta viittaa myös Suomen strategisista painopisteistä EU:n
uusista rahoitusnäkymistä vuosille 2007—2013
antamaansa lausuntoon VaVL 8/2003 vp. Tässä yhteydessä valiokunta otti
kantaa muun muassa ulkoraja- sekä rajavalvontayhteistyöhön.
Naapuruuspolitiikan rahoitusväline
Valtioneuvoston kirjelmässä on painotettu
laajentuneen unionin lähialueille kohdistuvan rahoituksen
vaikuttavuuden kehittämistä ja selkiyttämistä.
Suomi pitää tärkeänä,
että EU:n ja Venäjän välinen
raja-alue tulee olemaan uuden raja-alueinstrumentin rahoituksen
piirissä. Valiokunta totesi em. lausunnossaan
vuosien 2007—2013 rahoitusnäkymistä uuden
rahoitusvälineen eduksi sen, että se mahdollistaisi
rahoituksen rajan molemmille puolille. Valtioneuvoston kirjelmässä viitataan
pilottihankkeisiin, joilla jo vuoden 2004 budjetissa voitaisiin
edistää uuden rahoitusinstrumentin käyttöönottoa.
Saadun selvityksen mukaan varsinainen käyttöönotto
tapahtuisi vasta uudella rahoituskaudella vuodesta 2007 alkaen.
Komissio julkaisi kuluvan vuoden maaliskuussa tiedonannon, jossa
painotettiin rajat ylittävän ja alueiden välisen
yhteistyön merkitystä ja lisääntymistä.
Tässä tiedonannossa ehdotettiin myös
uutta naapuruuspolitiikan välinettä tämän
yhteistyön rahoitukseen. Tähänastisista rajaohjelmista
Interreg on mahdollistanut rahoituksen ainoastaan jäsenvaltioiden
edunsaajille. Koordinoimalla Phare- ja Tacis-ohjelmien toimintaa
on pyritty luomaan järjestelmä, jolla annettaisiin
EU-rahoitusta hankkeiden osapuolille rajan kummallakin puolella.
Tämä saatiin aikaiseksi ottamalla käyttöön
erityinen rajat ylittävän yhteistyön
osa (CBC). Koordinointi em. kolmen ohjelman välillä on
kuitenkin osoittautunut hankalaksi.
Viime vuosina komissio ja asianomaiset valtiot sekä alueet
ovat pyrkineet parantamaan em. rahoitusvälineiden yhteentoimivuutta
ja koordinointia. Tehostuneesta yhteensovittamisesta huolimatta
toisiinsa kytkettyjen Interreg-TacisCBC-hankkeiden määrä on
pysynyt alhaisena Suomen ja Venäjän välisellä raja-alueella. Valiokunta
pitääkin uutta rahoitusvälinettä tässä suhteessa
erityisen tervetulleena. Samalla valiokunta painottaa Tacis-rahoituksen
riittävyyttä Venäjän puolella,
jotta rahoitus rajan molemmin puolin olisi tasapainossa. Myös
yhteistyötä ja koordinointia kansainvälisten
rahoituslaitosten kanssa tulisi edistää.
Uuden rahoitusvälineen olisi tarkoitus palvella myös
pohjoisen ulottuvuuden toteutusta. Pohjoisen ulottuvuuden osalta
ei esimerkiksi maantieteellisen alueen rajaus ole riittävästi
hahmottunut. Avoinna on myös kysymys siitä, miten toiminta
rahoitetaan. Näiden kysymysten ratkaiseminen on edellytys
pohjoisen ulottuvuuden muuttamiselle käytännön
toiminnaksi. Suomelta vaaditaan tässä asiassa
aloitteellisuutta.
Maatalous ja maaseudun kehittäminen
Ehdotettavat maatalousmenot alustavassa talousarvioesityksessä ovat
yhteensä 47,9 miljardia euroa ja jättävät
1,4 miljardin euron suuruisen marginaalin. Komission esitys lähtee
siitä, ettei maatalouspolitiikan uudistuksella ole suoraa
vaikutusta vuoden 2004 budjettiin. Nämä vaikutukset
ajankohtaistuvat vasta vuodesta 2005.
Erityisesti euro-dollari-kurssimuutokset voivat aiheuttaa suuria
muutoksia vuoden 2004 aikana. Euro-dollari-muuntokurssina
talousarvioesityksessä käytetään
kurssia 1,07, kun vuoden 2003 budjetti perustui 0,98 muuntokurssille.
Mikäli vahvan euron seurauksena maatalousmäärärahatarpeet
kasvavat vuonna 2004, komissio aikoo käyttää hyväkseen
toimielinten välisen sopimuksen tarjoamaa mahdollisuutta arvioida
tarpeita uudelleen lokakuussa 2003 esitettävässä oikaisukirjelmässä.
Valtioneuvosto on pitänyt maataloussektorin talousarvioesityksen
kokonaismitoitusta vuodelle 2004 perusteltuna, olkoonkin valuuttakurssikehityksen
osalta varsin optimistisena. Valtioneuvoston kannanotoissa on painotettu
tarvetta kohdentaa EU:n maaseudun kehittämispolitiikan
voimistamiseen enenevästi resursseja. Myös monialayrittäjyyden
edistämistä unionin alueilla pidetään
perusteltuna.
Valtiovarainvaliokunta painotti vuoden 2004 budjetin painopisteistä kuluvan
vuoden helmikuussa antamassaan lausunnossa VaVL 59/2002 vp maaseudun
ja kaupunkien vuorovaikutuksen syventämistä ja
tarvetta saada yrityksiä alueellisesti myös syrjäiselle
maaseudulle. Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta pitää tärkeänä,
että maaseudun uusien työpaikkojen kehittämiseen
tähtäävää pilottihanketta
viedään eteenpäin vuoden 2004 budjetissa.
Hallintomenot
Hallintomenojen kasvu alustavassa talousarvioesityksessä on
14 prosenttia. Valtioneuvosto on katsonut, että hallintomenojen
tarkastelussa tulee esittää selkeästi
erillään EU-15:n ja EU-25:n hallintomenot ja että virkalisäysten tulee perustua
laajentumiskriteereihin. Valiokunta tukee tätä lähtökohtaa.