Tulonsiirtounioni torjuttava tässä ja nyt
Perussuomalaiset muistuttaa eduskunnan aiemmasta kannanotosta:
Eduskunta edellyttää, että Suomi ei sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan On jossain määrin älyllisesti epärehellistä kertoa, että ei saa sitoutua epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan siirtymiseen, kun käsiteltävissä oleva asia oli sitoutumista epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan siirtymiseen.
Perussuomalaiset muistuttaa, että nyt tehdyt uusien omien varojen esitykset ovat epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan siiirtymistä. Olisi älyllisesti rehellistä siten hylätä esitys ja pitäytyä BKTL-jäsenmaksupohjaisuudessa sekä jättää EU-menojen kasvattaminen tekemättä tai ainakin keskittyä nykyisten menojen aiempaa parempaan kohdentamiseen.
Perussuomalaisten mielestä EU:n on tehtävä asioita, joissa se pystyy aidosti tuottamaan lisäarvoa kansalliseen budjetointiin nähden. Sellaisia on ja paljon. Tämä kuitenkin edellyttäisi valmiutta keskeyttää EU-tason hankkeita, jotka eivät tuota mainittua lisäarvoa. Poliittisesti kukaan ei tietenkään halua luopua saavutetuista eduista, mutta sellaisenkin on onnistuttava. Ilman kykyä uudistua EU:lla ei ole tulevaisuutta. Uudistuminen tarkoittaa myös vanhan ja tarpeettoman lakkauttamista.
Ilmastotoimien sosiaalirahasto ja rahoituskehyksen kasvattaminen
Valtioneuvoston ja valiokunnan kriittinen kanta ilmastotoimien sosiaalirahastoa ja EU:n monivuotisen rahoituskehyksen avaamista ja kasvattamista kohtaan on kannatettava ja hyvin perusteltu Suomen kokonaisetua ajatellen. Sekä valtioneuvosto että valiokunta eivät kuitenkaan ole esittäneet, mihin kohonneiden EU:n menojen johdosta vastavuoroisia leikkauksia olisi kohdistettavissa. Asiantuntijalausunnossa todettiin, että uusien omien varojen vastustaminen ei ole uskottavaa, jos samanaikaisesti kannatetaan menojen kasvattamista. Jos ei ole valmis esittämään konkreettisia leikkauksia, kasvaneet menot tullaan rahoittamaan joko uusilla omilla varoilla tai yhteisvelalla.
Vetoaminen keskeneräisyyteen on antautumista etukäteen
Valtioneuvoston kanta on täsmentää kantoja myöhemmin, kun yksittäiset esitykset täsmentyvät ja vaikutusarvioita saadaan laadituiksi. Jo nyt tiedämme esityksen pääpiirteet: uusia pysyviä veroja suomalaisille, joista tilitettäisiin merkittävä osa EU:lle, ja unionin tulonsiirtoluonteen takia EU:lle siirretyistä varoista hyöty valuisi siis nettomaksajamaan roolissa olevalta Suomelta muille EU-maille.
Mikäli esityksiä ei vastusteta selvästi jo tässä vaiheessa, esitykset etenevät ja lopulta niiden vastustaminen ei enää poliittisista syistä ole mahdollista. Todennäköisesti esityksen torjumisesta tässä vaiheessa aiheutuva poliittinen vahinko Suomelle olisi pienempi kuin siinä vaiheessa, kun esitykset ovat konkretisoituneet ja muut maat jo ilmaisseet niille hyväksyntänsä. Varhaisella vastustamisella saattaa olla siis jopa turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.
Olisi yhteisön muita jäsenmaita kohtaan epäreilua pantata Suomen kielteistä kantaa loppuun asti. Mitä ilmeisimmin valtioneuvosto on valmis hyväksymään esityksen pitkin hampain mahdollisesti jonkin näennäisen neuvotteluvoiton jälkeen. Perussuomalaiset ei voi hyväksyä tätä jo useasti nähtyä toimintatapaa ja vaatii, että esitystä on vastustettava nyt.
Uudet omat varat eivät todellisuudessa pienennä Suomen maksamista
Valiokunnan lausunto toistaa valtioneuvoston näkemystä, jonka mukaan uusilla omilla varoilla voitaisiin pienentää tarvetta nostaa BKTL-perusteisia kansallisia rahoitusosuuksia. Tämä on teknisesti totta, mutta merkityksetöntä. Suomen kannalta on yksi ja sama, lähetämmekö miljardi euroa BKTL-perusteisena jäsenmaksuna vai miljardi euroa hiilimaksuna. Se on silti miljardi euroa. Pikemminkin, budjettisuvereniteetin ja talouspoliittisen kansallisen kontrollin säilyttämisen näkökulmasta olisi parempi, että ennemminkin nostettaisiin BKTL-perusteista jäsenmaksua kuin siirrettäisiin EU:lle verotusoikeutta.
Toiveet kansallisen päätäntävallan ja nykyisen veroasteen säilyttämisestä
Valtioneuvosto ja valiokunta toteavat lähtökohtana olevan, että uusia omia varoja koskevat päätökset kuuluvat jatkossakin jäsenvaltioille ja että muutokset eivät nosta Suomen kokonaisveroastetta tai suhteettomasti lisää Suomen maksutaakkaa. Esitys kasvattaisi EU:n budjettia ja loisi uusia veroja. Uusista ja tietyistä jo olemassa olevista veroista merkittävä osa tilitettäisiin EU:lle.
Ääneen lausuttu tavoite on toteutettavissa ilman maamme velkaantumisen kasvattamista vain, jos Suomi toteuttaisi uusia veroja vastaavan määrän menoleikkauksia, joilla voitaisiin kattaa joidenkin verojen leikkaaminen. Mitään tämänkaltaisia esityksiä tai puheita ei kuitenkaan ole nähty, joten on pidettävä todennäköisenä, että esitys nostaisi Suomen kokonaisveroastetta ja lisäisi Suomen maksutaakkaa.
Se, mikä olisi suhteetonta maksutaakkaa, on tulkinnanvarainen kysymys. Perussuomalaiset katsoo, että eurokriisin ja koronakriisin yhteydessä päätetyt Suomen kokonaisedun vastaiset Suomen vastuiden ja nettotulonsiirtojen kasvattamiset olivat jo suhteettomia.
Uusia omia varoja perustellaan elpymispaketin rahoittamisella
Perussuomalaiset muistuttaa eduskunnan aiemmasta kannanotosta:
Eduskunta edellyttää että, elpymisväline pidetään poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna, järjestely ei toimi ennakkotapauksena eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi. Elpymispaketin hyväksymisen yhteydessä päätettiin, että uusia omia varoja tarkastellaan pian keinona rahoittaa elpymispaketin takaisinmaksamista ilman jäsenmaksujen korottamista. Valitettavasti EU-budjettiin maksettavia varoja ei voi korvamerkitä tiettyihin menokohteisiin, vaan ne on liitettävä osaksi budjettia. Jo nyt on kuultu, että osa kerättävistä varoista käytettäisiin muihin kohteisiin. Perussuomalaiset suhtautuu tästä syystä kriittisesti uusiin omiin varoihin. Osa varoista päätyy aina johonkin muuhun kuin mihin alunperin oli tarkoitus, ja budjetin ja budjetin ulkopuolisten menojen paisuttamisen seurauksena pian jouduttaisiinkin suunnittelemaan uusia omia varoja.
Omat varat ovat veroja, vaikka EU muuta väittäisi
EU:n omia varoja voidaan kutsua veroiksi. EU ja jotkut jäsenmaat haluavat kutsua ilmiselviä veroja ympäristömaksuiksi, koska se mahdollistaa päätöksen tekemisen asiasta määräenemmistöllä yksimielisyysvaatimuksen sijaan. Perussuomalaiset ymmärtää yksimielisyysvaatimuksen ongelmallisuuden päätöksenteon kannalta, mutta muistuttaa samalla, että tämä ongelmallisuus oli alunperin tarkoituskin. Yhteisöä perustettaessa päätettiin budjettivallan kuuluvan kansallisen päätöksenteon piiriin, ja erityisesti pienelle Suomelle, jolla ei ole EU:ssa poliittista vaikutusvaltaa, yksimielisyysvaatimus on tärkeä viimekätinen itsenäisen päätöksenteon turvatakuu.
Budjettivallan jatkuva siirtäminen torjuttava
Murros geopoliittisessa tilanteessa olisi mahdollisuus EU:lle suunnata budjettiaan sellaisiin menoihin, joiden toteuttamisesta EU-tasolla on aidosti lisäarvoa jäsenmaille. On ilmeinen vaara, että tasaisin väliajoin toistuvia kriisejä käytetään EU:n budjetin kasvattamiseen ja kansallisen budjettivallan asteittaiseen siirtoon EU:n hallintaan. Tämä kehityskulku olisi monestakin syystä pysäytettävä ja suunta käännettävä.
Mikäli ilmoitettu tavoite elpymispaketin takaisinmaksusta olisi varsinainen ja ainoa perustelu esitetyille uusille omille varoille, esitys olisi luonteeltaan määräaikainen ja kerättävältä rahasummaltaan sille olisi asetettu yläraja. Näin ei ole tehty. On ilmeistä, että taustalla on pyrkimys budjettivallan pysyvästä siirtämisestä kansalliselta tasolta EU:lle.
Uudet omat varat omaavat negatiivisia vaikutuksia valtiontalouteen
Suomen syrjäisestä sijainnin ja pitkien maan sisäisten välimatkojen vuoksi uudet omat varat sattuvat Suomeen todennäköisesti enemmän kuin sellaisiin maihin, joissa ilmastotoimiin ei suhtauduta yhtä radikaalisti ja kynnys tukea kotitalouksia ja yrityksiä on matalampi. Tällä on maamme kotimarkkinoiden kurittamisen lisäksi suhteellista hintakilpailukykyä heikentävä vaikutus, jolla on viennin kautta negatiivisia työllisyys-, inflaatio- ja BKT-vaikutuksia.
Kohoavat elinkustannukset nostavat palkkavaatimuksia ja samalla hintatasoa entisestään. Tämä heikentää kilpailukykyä ja vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja verotuloja ja kasvattaa mn. julkisen sektorin palkkakustannuksia eli valtion menoja.
Tämä todennäköinen inflaatio-, vero- ja velkakierre tulisi torjua julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Päästökauppaa ei tule laajentaa tie- ja meriliikenteeseen.
Vaihtoehtoinen toteutustapa
EU:n yhteisvelka tulee maksaa korotettuina jäsenmaksuina takaisin. Korotuksen suuruudelle yhteisen velan takaisinmaksua varten tulee asettaa jokin mielekäs alaraja. Ylärajaa ei ole tarpeen asettaa. Jäsenmailla tulee olla mahdollisuus maksaa oma osuutensa yhteisvelasta pois vaikka heti.
Tällä toteutustavalla EU ei tarvitse omia varoja. Sosiaalinen ilmastorahasto on luonteensa vuoksi liian ongelmallinen, ja on hyvä, että valtioneuvosto suhtautuu siihen kriittisesti. Suomella ei tulisi olla komission esitykseen minkäänlaista neuvotteluasemaa, vaan komission esitys tulee torjua.
Valtioneuvoston kanta liian avoin
Dokumentin U 22/2022 vp mukaan "valtioneuvosto tarkastelee komission ehdotusten yksityiskohtia ja tarkentaa kantaansa neuvottelujen edetessä. Suomen lopulliset kannat esityksen eri osa-alueisiin muodostetaan lopullisen kokonaisuuden perusteella kansallinen ja eurooppalainen kokonaisetu huomioiden."
Näyttäisi siltä, että valtioneuvoston kanta on liian väljä, ja kehotamme valtioneuvostoa muodostamaan Suomen lopulliset kannat kansallinen etu huomioiden.