Hallitus totesi vuoden 2015 toisen lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelussa, että esitys on pääosin tekninen lisäbudjetti. Tähän hallituksen kantaan on hyvin vaikea yhtyä. Päinvastoin, esitys on kaikkea muuta kuin pelkästään tekninen. Se sisältää selkeitä poliittisia linjauksia. 

Päästöoikeuksien huutokauppatulot 

Valtiovarainministeriö julkisti 10.6.2015 esityksensä vuoden 2015 toiseksi lisätalousarvioksi. Valtiovarainministeriön ehdotukseen sisältyi 37 729 000 euron lisäys monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ulkoasiainministeriön momentille 24.30.66. Lisäyksestä 35 375 000 euroa aiheutuu päästöoikeuksien huutokaupasta 1.1.—31.5.2015 kertyneistä tuloista ja 2 354 000 euroa lentoliikenteen päästöoikeuksien huutokaupasta 3.9.2014—31.5.2015 kertyneistä tuloista. Vuoden 2013 kehyspäätöksen mukaisesti päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot ohjattaisiin ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. 

Hallituksen esityksessä toiseksi lisätalousarvioksi tämä yllä mainittu lisäys on kuitenkin poistettu. Hallitus on siten tehnyt selkeän poliittisen linjauksen. Se ei näe kehitystyötä tärkeänä ja on valmis leikkaamaan lisää maailman kaikkein köyhimmässä ja heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. Hallitushan on jo aiemmin ilmoittanut mittavista kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksista. Kepan 24.6.2015 päivätyn asiantuntijalausunnon mukaan hallituksen suunnitelmat johtavat siihen, että kouluja jää käymättä ja rokotuksia saamatta.  

Hallituksen kaavailemat massiiviset kehitysyhteistyöleikkaukset uhkaavat myös vaarantaa Suomen maineen luotettavana kansainvälisenä toimijana.  

Hallituksen toiminta on myös hyvin ongelmallista eduskunnan arvovallan kannalta. Hallituksen uusi linjaus sivuttaa täysin viime eduskunnan tekemät päätökset ja sitoumukset. Tätä ei voi pitää kansanvallan kunnioittamisena. 

Suomen tulee kantaa kansainvälinen vastuunsa myös tulevaisuudessa. Edellytämme siksi, että hallitus vuoden 2015 kolmannen lisätalousarvion yhteydessä korjaa päätöksensä ja huolehtii siitä, että päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot ohjataan ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. 

Työllisyysmäärärahojen riittävyys 

Hallituksen esitys ei myöskään sisällä ehdotusta työllisyysmäärärahojen lisäämisestä, vaikka kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon sisältyvät työllisyysmäärärahat on jo suurelta osin käytetty. Meidän mielestämme hallituksen olisi 17.6.2015 antamassaan lisätalousarvioehdotuksessa tullut osoittaa lisää määrärahoja työllistämiseen ja aloittavien yrittäjien tukemiseen työllisyystilanteen edelleen heikentyessä ja toimeentulo-ongelmien ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyessä. Palkkatukimäärärahojen puute vaikeuttaa entisestään etenkin vaikeasti työllistettävien ja nuorten työttömien asemaa. 

Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 %. Työttömyys on alkuvuonna jatkanut nousuaan, ja työttömyysaste oli toukokuussa korkeimmillaan 15 vuoteen, 11,8 %, kun se edellisvuoden toukokuussa oli 10,7 prosenttia. Suomen vaikea taloustilanne kyetään kääntämään kasvuun vain yrittäjyyden, työn ja yhteisen tekemisen kautta. 

Mielestämme työllistämistoimenpiteitä tulee tehostaa etenkin nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja yksinhuoltajien tilanteen helpottamiseksi. Pitkään jatkunut työttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ongelmien aiheuttaja. Rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi on välttämätöntä synnyttää työpaikkoja myös niille, joilla on vain vähäinen ammatillinen koulutus tai sitä ei ole lainkaan.  

Uuden hallituksen linjaus panostaa yritysten, yrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen on oikeansuuntainen. Tällä hetkellä valtion palkkatukimäärärahojen loppuminen vaikeuttaa kuitenkin yritysten, järjestöjen ja kuntien työllistämismahdollisuuksia. Koska myös yritysten starttirahat ovat lopussa, aloittavat yrittäjät joutuvat turvautumaan elämisessään lainarahaan tai mahdollisiin omiin säästöihin.  

TE-toimistot voivat loppuvuonna myöntää palkkatukea vain tiukoilla ehdoilla, jos ollenkaan. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt sekä oppisopimuskoulutuksesta haaveilevat nuoret eivät voi saada palkkatukea, sillä määrärahat ovat jo loppu. Esimerkiksi Lapissa työllisyysrahat loppuivat jo keväällä, ja Uudellamaalla kirstun pohja häämöttää nyt kesäkuussa.  

Ellei hallitus ryhdy välittömästi toimenpiteisiin, työllistämistoimet loppuvat, kun viimeisetkin määrärahat on käytetty. Monessa maakunnassa tehtiin jo useita viikkoja sitten viimeiset myönteiset starttirahapäätökset määrärahojen loputtua. Ministeriö ei suostunut työllisyysmäärärahojen korvamerkintöjen purkamiseen, joten nyt määrärahat ovat lopussa mm. starttirahojen ja nuorten palkkatuen osalta. 

Tilanne on kaikin puolin kestämätön, vaikka ongelma on ollut tiedossa jo kevättalvella. Tämän vuoksi on aiheellista ihmetellä, miksi hallitus ei ole reagoinut asiaan lisätalousarviota tehdessään. ELY-keskusten arvion mukaan loppukesästä lisämäärärahan tarve on 110 miljoonaa euroa.  

Ellei työllisyysmäärärahoja lisätä välittömästi, uusien yritysten syntyminen hiljenee ja työttömien työllistämistoimet loppuvat. Hallituksen tulee kantaa vastuunsa ja ryhtyä pikaisiin toimiin yrittäjyyden edistämiseksi ja työllisyystilanteen parantamiseksi. Hallitus on ilmoittanut antavansa eduskunnalle seuraavan lisätalousarvioesityksen vasta 29.10.2015. Tämä on liian myöhään.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Työllisyyttä on parannettava 

Valtiovarainministeriö on nostanut kuluvan vuoden työttömyysarvionsa 8,5 prosentista 9,3 prosenttiin. Tilastokeskus julkaisi eilen hälyttävät luvut työttömyyden noususta 11,8 prosenttiin. Työttömyyden kasvu on ollut jopa ennakoitua nopeampaa, ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuoden takaisesta 20 prosenttia. Hallitus on tekemässä suuria leikkauksia ja uudistuksia selvittämättä etukäteen niiden vaikutuksia.  

Hallitus suunnittelee ensi vuonna työllisyysmäärärahoihin 50 miljoonan euron leikkauksia. Koko vaalikaudella leikkauksia tehdään 110 miljoonaa euroa. Olosuhteisiin nähden näin suuret leikkaukset asettavat yhteiskunnan aktiivisen työllisyyspolitiikan hoidon kestämättömään tilanteeseen selvittämättä etukäteen niiden vaikutuksia.  

Työllisyystilanne on yhä useammalla paikkakunnalla vaikea, ja sitomattomat työllisyysmäärärahat ovat loppumassa monessa maakunnassa akuutisti kesken. Loppuvuodesta starttirahan saaminen tulee olemaan erittäin vaikeaa. Ne ovat jo nyt loppuneet joillakin alueilla. Aktivointiaste on laskemassa 27 prosentista 24 prosenttiin. ELY-keskusten tuoreen arvion mukaan lisämäärärahaa tarvitaan jo loppukesästä 110 miljoonaa euroa. Tähän tarpeeseen olisi ehdottomasti pitänyt vastata lisätalousarviossa.  

Hallituspuolueet olivat vielä ennen vaaleja huolissaan työllisyydestä. Nyt hallitus ei aio panostaa työllisyyden parantamiseen lisätalousarviossa.  

Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on noussut vuoden takaisesta 20 prosentilla, hallitus ei aio ryhtyä työttömyyttä parantaviin toimiin. Sen sijaan hallitus on pahentamassa työttömyyttä leikkauspolitiikallaan. Hallitusohjelmassa esitellyt leikkaukset ja kurjistaminen eivät luo työtä, vaan pahentavat työttömyyttä ja talouskasvun puutetta entisestään. Hallituksen sanat ja teot ovat eri paria.  

Hallitus on suunnitellut tuovansa seuraavan lisätalousarvion eduskunnalle vasta lokakuussa. On välttämätöntä, että hallitus tuo heti syksyn alussa työllistävän lisätalousarvion eduskunnalle. On perusteltua lisätä työllisyysmäärärahoja, koska tilanne on monessa maakunnassa huolestuttava. Sitomattomien määrärahojen vähäisyys tai loppuminen vaarantaa monilla alueilla mm. starttirahoituksen saannin uusien yritysten perustamiseksi ja nuorten oppisopimuskoulutukseen saamiseksi.  

Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluu kyllä vastuu budjetin tasapainosta, mutta myös vastuu työllisyydestä. Hallituksen ei pidä laiminlyödä työllisyydestä huolehtimista.  

Talvivaaran toiminta turvattava ympäristölle kestävällä tavalla 

Vuoden 2015 toisessa lisätalousarvioesityksessä hallitus osoittaa 112 miljoonaa Talvivaaran kaivoksen toiminnan jatkamiseen tai vaihtoehtoisesti kaivoksen sulkemiseen. Hallituksen on selvitettävä Talvivaaran kaivokselle uutta teollista omistajaa, joka kykenee jatkamaan kaivoksen toimintaa ja turvaamaan työpaikat ympäristölle kestävällä tavalla. Valtion tulee lähteä siitä, että se on osaltansa mukana ympäristöongelmien ratkaisemisessa. On tärkeää, että hallitus sitoutuu hoitamaan kaivoksen omistajuuteen liittyvät ratkaisut harkiten ja huolellisesti. Ratkaisun pitää olla ympäristön, alueen työllisyyden ja omistajapolitiikan kannalta kestävä ja kaupallisesti mahdollisimman kannattava. Kyse on viime kädessä 1 500 ihmisen suorista ja välillisistä työpaikoista.  

On tärkeää, että hallitus laatii konkreettisen päätösehdotuksen Talvivaaran toiminnan jatkamisesta ympäristön kannalta kestävällä tavalla syyskuun loppuun mennessä. Hallituksen tulee hakea kaivostoiminnasta omistusjärjestelyt, jolla mukaan saadaan uutta teollista omistajuutta. Samanaikaisesti on syytä valmistella varasuunnitelma, jossa kaikissa oloissa turvataan alueen luonnon ja ihmisten ympäristön elinvoima ja Kainuun alueen työllisyydestä huolehtiminen.  

Kansainvälinen vastuu on muistettava  

Lisätalousarviossa hallitus väheksyy myös eduskunnan budjettivaltaa. Se purkaa edellisen hallituksen 2013 kehyssopimuksessa tekemät ratkaisut, joilla päästökauppatulot ohjataan kehitysyhteistyörahoitukseen. Edellisen hallituksen kehysperiaatteissa on sovittu, että vuoteen 2016 asti päästökaupan tuotoista osa käytettäisiin kehitysyhteistyön rahoitukseen. Kirjaus sisältyy myös uuden hallituksen hallitusohjelmaan.  

Hallitus on hylkäämässä Suomen kansainväliset velvoitteet ja heikentämässä Suomen asemaa ja vaikutusvaltaa oman osansa hoitavana maana kansainvälisissä kehitys- ja ilmastoneuvotteluissa. Hallitus antaa viestin, että Suomi on hylkäämässä pohjoismaisen solidaarisuuden perinteen.  

Hallitus on vesittämässä Suomen kehitysyhteistyön. Kehitysrahoituksen BKT-osuutta supistetaan 0,35 prosenttiin. Hallitus poistaa päästökaupan tulot kehitysrahoitukselta, mikä leikkaa jo tänä vuonna 37 miljoonaa euroa seuraaville vuosille kaavailtujen rajujen supistusten lisäksi.  

Ilmastorahoista leikkaaminen hallituksen esittämällä tavalla on lyhytnäköistä. Suomen esimerkki voi johtaa siihen, että sitoutuminen ilmastorahoitusvelvoitteen lunastamiseen edelleen heikkenee ja tämä uhkaa vakavasti globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamista joulukuun Pariisin YK:n ilmastokokouksessa.  

Edellytämme, että hallitus huolehtii päästöoikeuksien huutokaupasta kertyneiden tulojen ohjaamisesta sovitulla tavalla ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön seuraavassa lisätalousarviossa. 

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus on muistettava 

Päätöksenteon pohjana tulee aina olla oikea tieto, ja tehtävien päätösten vaikutukset tulee olla tiedossa. Pääministeri on todennut, että hallituksen linjaamien uudistusten vaikutuksia voidaan arvioida jälkikäteen. On selvää, että tällainen arviointi tulee tehdä jo ennen päätöksentekoa eikä vasta todellisen päätöksenteon jälkeen. Mikäli Suomi aikoo olla hallitusohjelman mukainen tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen maa, tulee vaikutustenarviointi niin työllisyyden, tasa-arvon, tulonjaon kuin oikeudenmukaisuudenkin osalta olla tiedossa jo ennen hallituksen päätöksentekoa ja hallituksen esitysten antamista.  

Hallituksen ohjelma on eriarvoistuvan Suomen hallitusohjelma. Kuten pääministeri Sipilä on eduskunnassa todennut, hyväosaiset eivät ole talkoissa mukana mitenkään. He osallistuvat vainvapaaehtoisen hyväntekeväisyyden kautta. Kriisin maksajiksi laitetaan heikko-osaiset ja tavalliset julkisia palveluita käyttävät ihmiset. Tätä eriarvoisuutta voidaan kaventaa, kun oikeudenmukaisella verotuksella kerätään varat työllisyyden kohentamiseen ja eräiden, kaikkein kipeimpien leikkauksien perumiseen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäviksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Vastalauseen lausumaehdotus 4