50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Kuten momentin perustelujen selvitysosasta käy ilmi, julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys lopettaa toimintansa yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtävien siirtyessä 1.8.2001 perustettavalle kriminaalihuoltolaitokselle. Kriminaalihuoltolaitoksen palvelukseen siirtyy valtaosa Kriminaalihuoltoyhdistyksen nykyisestä henkilöstöstä. Käytännön toiminnasta huolehtivat saadun selvityksen mukaan edelleenkin eri puolilla maata sijaitsevat aluetoimistot, joita on nykyisin 21. Muiden kriminaalihuollon toimintamuotojen jatkamista ja kehittämistä varten perustettu Kriminaalihuollon Tukisäätiö aloittaa varsinaisen toimintansa elokuun alussa.

Viime vuosina on alle kahdeksan kuukauden pituisen ehdottoman vankeusrangaistuksen vaihtoehtona otettu käyttöön yhdyskuntapalvelu. Yhdyskuntapalvelun toimeenpanoon liittyvät tehtävät on saadun selvityksen mukaan pystytty hoitamaan vain supistamalla Kriminaalihuoltoyhdistyksen tuottamia tukipalveluja, jotka liittyvät asumiseen, työllistymisen edistämiseen ja muuhun sosiaalisen tukeen.

Valiokunta toteaa, että esimerkiksi uusintarikollisuuden ja siihen kytkeytyvän syrjäytymisen vähentämistä koskeva työ vaatii uusia toimintamuotoja, jotka on otettava huomioon myös vuoden 2002 talousarviossa. Myös vankien määrän lisääntyminen edellyttää resursseja, jotka kilpailevat samoista määrärahoista kriminaalihuollon kanssa.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus

Kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin osoitettiin 320 miljoonaa markkaa. Talousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä VaVM 43/2000 vp valiokunta piti tärkeänä, että hallitus seuraa harkinnanvaraisiin avustuksiin käytettävissä olevan määrärahan riittävyyttä vuonna 2001 ja tuo tarvittaessa eduskunnalle esitykset lisämäärärahoiksi avustusten maksamiseen.

Hallitus ehdottaa lisätalousarvioesityksessä kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 20 miljoonan markan lisäystä. Momentin perustelujen selvitysosan mukaan lisämäärärahan tarve aiheutuu kuntien talouden eriytymiskehityksen jatkumisesta ja voimistumisesta. Kuntien peruspalvelujen turvaamiseksi momentille lisätään 10 000 000 markkaa. Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee edelleen kiinteästi seurata kuntien talouden mahdollista eriytymiskehitystä ja tarpeen vaatiessa ehdottaa määrärahan lisäämistä vielä toisessa lisätalousarviossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000 mk.

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Hallituksen lisätalousarvioesitykseen ei sisälly puolustushallinnon ehdottamaa määrärahaa hankintoihin kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta. Tämä aiheuttaa erityisen vaikean tilanteen ase- ja ampumatarviketeollisuudessa, jossa yt-neuvottelut lomautuksista ja irtisanomisista ovat jo käynnistyneet. Neuvottelut koskevat saadun selvityksen mukaan Nammo Lapua Oy:n, Nexplo Vihtavuori Oy:n ja Patria Vammas Oy:n osalta yhteensä noin 400 henkilöä.

Tarvetta kotimaisen raskaan ampumatarviketeollisuuden ylläpitämiseen on varastoitujen ampumatarvikkeiden vanhenemisesta, rauhan ajan koulutuskäytöstä sekä pitkäkestoisen kriisin kulutuksen korvaamisesta johtuen. Voimassa olevien uhkakuvien mukaisesti Suomen puolustushallinto on pitänyt välttämättömänä, että erityisesti ruudin ja raskaiden ampumatarvikkeiden saatavuus turvataan kriisiaikana. Kyse on tällöin suurista määristä sellaisia kulutustavaroita, joita ei voida ennakkoon toteutettavalla varmuusvarastoinnillakaan riittävästi turvata — ja siten huoltovarmuudesta. Ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden lopettamiselle ei ole myöskään turvallisuuspoliittisia perusteita.

Mikäli suomalainen ampumatarviketuotanto ajetaan alas, sen uudelleen käynnistäminen ei ole mahdollista. Mikäli ruutiteollisuus lopetettaisiin, seuraisi myös siitä ongelmia ampumatarviketeollisuudelle synergiaetujen kadotessa.

Valiokunta korostaa, että kotimaisessa ruuti- ja ampumatarviketeollisuudessa on kyse pitkäjänteisestä toiminnasta, joka perustuu monivuotiseen tutkimus- ja kehitystyöhön. Ilman omia tutkimus- ja kehityspanoksia Suomi on vaarassa ajautua pelkästään muualla kehitettyjen järjestelmien ostajaksi ja siten riippuvaiseksi ulkomaisista materiaalitoimittajista. Pitkäjänteisyys edellyttää sekä ruudin että raskaiden ampumatarvikkeiden osalta tasaista, vuosittaista tilauskuormaa. Tätä ei voida turvata lisäbudjetteihin perustuvilla puolustusvoimien hankintamäärärahoilla, jotka vuodesta toiseen toistuvina aiheuttavat teollisuudessa jatkuvaa epävarmuutta.

Tilanteensa kohentamiseksi pohjoismaiset alan yritykset ovat yhdessä puolustushallinnon kanssa ryhtyneet rakennejärjestelyihin, joiden tarkoituksena on aikaansaada nykyistä kilpailukykyisempää tuotantoa. Tällöin kotimaisella puolustustarviketeollisuudella olisi myös nykyistä paremmat edellytykset osallistua kansainväliseen työnjakoon. Kehitystyössä olisi saadun selvityksen mukaan tarkoitus muodostaa Suomeen nimenomaan ruutituotannon ja raskaiden ampumatarvikkeiden tuotannon osaamiskeskus. Myös nämä neuvottelut edellyttävät varmuutta kotimaisen tuotannon jatkumisesta tänä ja ensi vuonna. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Saadun selvityksen mukaan lisätalousarvioesitykseen ei sisälly määrärahaa polttoaineiden hinnannoususta aiheutuneisiin lisäkustannuksiin Ilmavoimille eikä Merivoimille. Ellei lisärahoitusta ole saatavissa, tämä aiheuttaa huomattavia vaikeuksia erityisesti Ilmavoimille; käytettävissä oleva rahoitus riittää lentämiseen elokuuhun asti. Sen jälkeen Ilmavoimilla ei ole määrärahoja polttoaineeseen eikä ulkopuolelta ostettaviin huoltoihin. Jälkimmäisellä on kielteiset heijastusvaikutuksensa myös Patria Finavitecin huoltoliiketoimintaan Jämsän Hallissa. Jos Ilmavoimat joutuu lopettamaan lentämisen Hornet- ja Hawk-kalustolla, lentotoimintaan kohdistuvat haittavaikutukset ovat pitkäaikaisia. Samalla kyseenalaistuu ohjaajien pysyminen Ilmavoimien palveluksessa, mihin valiokunta on kiinnittänyt huomiota jo aiemmin useissa yhteyksissä. Valiokunta pitää tärkeänä, että polttoaineiden hinnannousun vaatima lisärahoitus voidaan järjestää ja lentotoiminta turvata myös kuluvan vuoden syksyllä.

89. Suomen Vientiluotto Oy:n toiminnan rahoittaminen

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tarkoituksena on siirtää vientiluotot Sampo Oyj:stä Suomen Vientiluottoon. Saadun selvityksen mukaan toistaiseksi yhtään vientiluottoa ei ole siirretty. Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä siirtojen toteuttamiseksi, jotta neuvottelujen pitkittyminen ei aiheuttaisi vahinkoa vientiyrityksille tai valtiolle.

21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on useasti joutunut talousarvioita käsitellessään puuttumaan ortodoksisen kirkkokunnan virkajärjestelyihin. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetut järjestelyt ovat asianmukaisia. Valiokunta painottaa sitä, että ortodoksinen kirkko on toinen valtionkirkoistamme ja sen hallinnon toiminta tulee turvata.

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Sosiaali- ja terveysministeriön selvitykset osoittavat, että terveyspalvelujärjestelmässä on tällä hetkellä lähes 1 000 lääkärin vajaus. Lääkärikoulutusta vähennettiin vuonna 1993 tehtyjen päätösten perusteella, mikä osaltaan on johtanut siihen, että vuosina 1999—2003 valmistuvien lääkärien määrä ei riitä kattamaan edessä olevaa eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaa poistumaa eikä keventämään tämänhetkistä lääkäripulaa. Tilanteen korjaamiseksi on esitetty lääkäreiden peruskoulutuksen aloituspaikkojen määrän nostamista 480 aloituspaikasta 550 aloituspaikkaan syyslukukauden 2001 alusta lukien. Opetusministeriön ja yliopistojen välisissä neuvotteluissa on yliopistojen taholta todettu, että aloituspaikkojen lisääminen voidaan toteuttaa ainoastaan lisärahoituksen avulla. Lisärahoituksen vuosittaiseksi suuruudeksi tiedekunnat ovat esittäneet 70 000 markkaa lisäpaikkaa kohden. Opetusministeriöllä ei ole kuitenkaan käytettävissä vuonna 2001 määrärahaa, joka lisäykseen tarvittaisiin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että lääkärikoulutusta lisätään jo syyslukukaudesta 2001 alkaen. Sen vuoksi momentille merkitään lisäystä 2 950 000 markkaa lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrän nostamiseksi syyslukukaudesta 2001 alkaen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 129 536 000 mk.

88. Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus ehdottaa momentille myönnettäväksi 5 miljoonaa markkaa Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeiden hankintaan valtiolle. Yhtiö on liiketoiminnan kehitys-, teknologia- ja tilapalveluja tarjoava teknologiakeskus. Tavoitteena on uusien korkean osaamisen työpaikkojen ja menestyvien yritysten syntyminen Tiedepuistoon ja Pohjois-Karjalaan. Valiokunta toteaa, että määräraha on merkittävä aluekehitysraha ja Tiedepuiston laajennus on tärkeä Pohjois-Karjalan tulevalle kehitykselle.

32. Valtionavustus ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen

Hyväksyessään valtion kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että hallitus seuraa omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahojen riittävyyttä vuonna 2001 ja tuo tarvittaessa lisätalousarviossa ehdotuksen määrärahojen lisäämisestä niin, että lisäkoulutusta voidaan asianmukaisesti järjestää koulutustarpeen mukaan. Tulopoliittiseen sopimukseen vuosille 2001—2002 liittyen hallitus ehdottaa 80 miljoonaa markkaa valtionavustukseen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseksi. Tämä määräraha osaltaan korjaa sitä suurta vajausta, joka viime vuosina on syntynyt aikuiskoulutusmäärärahoihin. Valiokunta kuitenkin edelleenkin korostaa sitä, että ammatillisen lisäkoulutuksen tarve Suomessa on viime vuosina lisääntynyt ja tulee jatkossakin olemaan suuri. Toisaalta se voi palvella nuorten aikuisten koulutustarpeita työelämän edellyttäessä yhä enemmän tutkintojen suorittamista ammatillisen laadun takaamiseksi. Toisaalta lisäkoulutuksella voidaan edistää iäkkäämpien aikuisten työllistymistä. Ammatillinen lisäkoulutus palvelee tulevaisuuden työssäolovaatimuksia, jossa työura perustuu joustavuuteen ja jatkuvaan kehittämiseen niin, että kouluttautuminen on olennainen osa työelämän kehittämistä.

Valiokunta katsoo, että jo kuluvan vuoden aikana tulee ammatillista lisäkoulutusta lisätä enemmän kuin hallitus on esittänyt. Sen vuoksi momentille lisätään 20 000 000 markkaa.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että avustusmääräraha suunnataan ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneille koulutuksen järjestäjille asetuksella tarkemmin määrättävin perustein. Tällaisia järjestäjiä ovat luonnollisesti ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja valtakunnalliset erikoisoppilaitokset. Valiokunta kuitenkin katsoo, että osassa ammatillisia oppilaitoksia on merkittävää aikuiskoulutusosaamista ja niiden antamalla koulutuksella voidaan täydentää edellä mainittujen oppilaitosten koulutustarjontaa. Näin ollen valiokunta pitää välttämättömänä, että myös tällaiset ammatilliset oppilaitokset voivat saada tämän momentin mukaista avustusta.

Valiokunta toteaa, että ammatillinen lisäkoulutus on ainoa peruskoulutus linja-autonkuljettajien ammattiin. Sen vuoksi määrärahaleikkaukset aiheuttavat erityisen suuria vaikeuksia kuljettajakoulutukselle. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että kuljettajakoulutus on yhtenä painopisteenä lisäkoulutusmäärärahoja jaettaessa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 100 000 000 mk.

(2. kappale kuten HE)

88. Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvoston 26.5.2000 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti Poriin perustetaan ammattilentäjiä kouluttava ammatillinen erikoisoppilaitos. Oppilaitoksen perustamisen tarkoitus on turvata ammattilentäjien tasainen valmistuminen kasvavan lentoliikenteen ja kaikkien sen harjoittajien tarpeisiin sekä osaltaan turvata puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toimintakykyä ja edistää lentoliikenteen turvallisuutta.

Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että valtion tulee ammattilentäjien peruskoulutuksen rahoittajana turvata koulutusta antavien koulutusyritysten toimintaedellytykset ja edut tasapuolisesti ja painottaa sitä, että olemassa olevat koulutusvoimavarat ja erityisosaaminen tulee hyödyntää tehokkaasti.

Valiokunnan mielestä tulee myös selvittää, miten voidaan vähentää eri ammattilentäjien peruskoulutusta järjestävien tahojen erilaisesta arvonlisäverokohtelusta koulutuksen järjestäjille aiheutuvia ongelmia.

45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on ehdottanut momentille lisäystä 40 miljoonaa markkaa, josta 36 miljoonaa markkaa käytetään vuonna 1995 tehtyihin ja vuonna 2001 uusittaviin erityistukisopimuksiin.

Määrärahan niukkuus on rajoittanut ympäristötukisopimusten tekemistä viime aikoina voimakkaasti. Uusia peltoalueita ei ole voitu lainkaan liittää ympäristöohjelmaan eikä erityistukisopimuksiin. Erityisiä ongelmia on aiheutunut nuorille, tilanpitonsa aloittaneille viljelijöille tapauksissa, joissa he ovat hankkineet peltonsa sellaisilta viljelijöiltä, jotka eivät ole sitoutuneet vuonna 2000 ympäristötukeen. Seurauksena on, että tilalla voi olla suuri osa pelloista ilman ympäristötukea, mutta ympäristötuen ehdot on kuitenkin täytettävä koko tilan peltoalalla. Tälle peltoalalle ei voida myöskään tehdä erityistukisopimuksia (esim. luomu), sillä erityissopimus edellyttää EU:n säännösten mukaan osallistumista ympäristöohjelmaan.

Saadun selvityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt lisätalousarvioon 35 miljoonaa markkaa kokonaan uusia erityistukisopimuksia varten. Tällä määrärahalla voitaisiin sallia rajoitettu haku, joka koskisi luonnonmukaista tuotantoa, suojavyöhykkeiden perustamista ja hoitoa, perinnebiotooppien hoitoa, luonnon monimuotoisuuden edistämistä, lannan käytön tehostamista sekä alkuperäiskasvien viljelyä ja alkuperäisrotujen kasvattamista.

Valiokunta korostaa erityisesti luonnonmukaisen tuotannon harjoittamiseksi solmittavien erityistukisopimusten merkitystä. Valiokunta kiinnitti valtiontilintarkastajain kertomuksesta antamassaan mietinnössä VaVM 5/2001 vp huomiota siihen, että siirtyminen luonnomukaiseen tuotantoon on viimeaikaisten tietojen mukaan hidastunut. Valiokunta myös katsoi, että luomutuotannon edellytyksiä on parannettava esimerkiksi sopimustuotantoa lisäämällä ja että tukiehtojen rahoitus on saatava sellaiseksi, että ne kannustavat luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä nykyistä laajemmin. Luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä koskevan luomustrategian mukaisesti on tuettava uusien luomusopimusten tekemistä. Lisämääräraha olisi tarpeen myös EU:lta tulevan rahoitusosuuden hyödyntämisen näkökulmasta. EU:lta tuleva rahoitusosuus on keskimäärin 56 prosenttia ympäristötuesta. Momentille lisätään 35 000 000 markkaa. Tätä lisäystä vastaavasti tuloutuu 18 000 000 markkaa EU:n osuutta momentille 12.30.01.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 75 000 000 mk.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamiseen käytettävissä olevaa myöntövaltuutta on hallituksen esityksessä ehdotettu korotettavaksi 25 miljoonalla markalla. Tämä on perusteltua jo senkin vuoksi, että vuoden 2001 tukimäärärahat saataisiin käytetyksi täysimääräisesti. Ilman myöntövaltuuden lisäystä nuoren metsän hoidon työmäärätavoitteet saattaisivat jäädä saavuttamatta, vaikka tukea olisi käytettävissä. Myöntövaltuuden lisäyksellä edesautetaan myös tulevien vuosien työmäärätason säilymistä, sillä metsänviljelyssä, kunnostusojituksessa ja metsätietöissä pääosa tänä vuonna rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden työstä tehdään vuosina 2002—2003.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota metsänparannusvarojen käyttöasteen vaihteluihin eri metsäkeskusten alueilla vuodelta 2000 saatujen tietojen valossa. Esimerkiksi Häme—Uusimaa-alueella käyttöaste jäi noin 70 prosenttiin ja Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaallakin alle 75 prosentin. Osasyynä alhaiseen käyttöasteeseen lienevät olleet kestävän metsätalouden rahoituslain myötä niukentuneet rahoitusehdot. Valiokunta pitää tärkeänä, että metsäparannukseen budjetoidut määrärahat tulevat käytetyiksi ja että huomiota kiinnitetään myös metsälakien valvontaan.

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa ja toteaa, että perustienpitoon osoitettu määräraha on jo pitkään ollut aivan liian niukka. Lisäksi maanrakennuskustannusindeksin noususta on aiheutunut n. 400 miljoonan markan laskennalliset lisäkustannukset, mikä on entisestään vähentänyt mahdollisuuksia tieverkon kunnossapitoon. Liikenneturvallisuudelle asetetut tavoitteet vaarantuvat tieverkon huonokuntoisuuden vuoksi, ja tieverkon kunnon heikkeneminen on myös vastoin hallitusohjelmaa. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 10 000 000 markkaa. Samalla valiokunta toteaa, että perustienpitoon osoitettua määrärahaa on perusteltua korottaa ensi vuoden talousarviossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 31 000 000 mk.

79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Vuoden 2000 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä tieverkon jälki- ja kokonaisrahoitushankkeisiin osoitettiin 500 miljoonaa markkaa neljän kehittämishankkeen aloittamiseen. Tarjouskilpailun perusteella Liminka—Oulu-hankkeen tilausvaltuutta ehdotetaan nyt nostettavaksi. Saadun selvityksen mukaan myös Koskenkylä—Kouvola-hankkeen kustannukset ovat n. 90 miljoonaa markkaa ennakoitua suuremmat. Valiokunta toteaa, että kustannusarvioiden luotettavuuteen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Myös hankkeisiin vt 1 Paimio—Muurla, vt 3 Kulju—Tampere ja vt 21 Kemi—Tornio tarvitaan lisärahoitusta. Käynnissä olevien kehittämishankkeiden toteuttamiseen tarvittavasta rahoituksesta puuttuu kaikkiaan noin 200 miljoonaa markkaa. Jo käynnissä olevien hankkeiden lisäksi on useita muita hankkeita, joiden toteuttaminen olisi taloudellisesti ja liikenteellisesti perusteltua. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä liikenneinfrastruktuuriin liittyvien hankkeiden merkitystä koko talouden kehityksen kannalta. Monet hankkeet ovat mm. elinkeinoelämän kannalta tärkeitä ja niillä on usein myös alueellisesti laaja vaikutus. Hyvät liikenneyhteydet ovat myös alueellisen kehityksen eräs olennainen edellytys. Tieverkon kehittämiseen osoitettua määrärahaa on näin ollen perusteltua korottaa ensi vuoden talousarviossa.

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta viittaa aikaisempiin kannanottoihinsa ja korostaa edelleen rataverkon kunnossapidon merkitystä mm. teollisuuden kuljetusten sekä ympäristönäkökohtien kannalta. Raideliikenteen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että paino- ja nopeusrajoitusten piirissä olevien rataosien osuutta pienennetään. Myös vaarallisten tasoristeysten poistamista on nopeutettava. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 10 000 000 markkaa vaarallisten tasoristeysten poisto-ohjelman nopeuttamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 127 286 000 mk.

77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota Vuosaaren sataman rakentamiseen ja erityisesti tie- ja rautatieyhteyksien rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Nyt esitettyä määrärahaa on tarkoitus käyttää mm. ympäristövaikutusten seurantaan. Hankkeen kokonaiskustannukset huomioon ottaen tie- ja rautatieyhteyksien rakentaminen ei ole mahdollista normaalin rahoituskehyksen puitteissa. Satamalla on vaikutusta varsin laajalle alueelle, mutta merkittävin vaikutus sillä on Helsingin kaupungille. Vapautuvan tonttimaan myötä satamalla on vaikutusta myös alueen yhdyskuntarakenteeseen ja tonttimaan saatavuuteen asuntotuotantoon. Valiokunta korostaa siksi Helsingin kaupungin osuutta hankkeeseen liittyvien tie- ja rautatieinvestointien rahoituksessa.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Hallitus on ehdottanut momentin myöntämisvaltuuteen lisäystä 15 miljoonaa markkaa. Lisäys johtuu pääosin Itä- ja Pohjois-Suomen yritysten hankkeiden tuen lisätarpeesta.

Kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen on varattu myöntämisvaltuutta 85 miljoonaa markkaa. Lisätalousarviossa esitetyn lisäyksen jälkeenkin myöntämisvaltuutta voidaan pitää niukkana suhteessa Itä- ja Pohjois-Suomen toteuttamiskelpoisiin hankkeisiin. Maakunnissa valmistellut alueohjelmat rakentuvat vahvasti pienyrittäjyyden varaan. Ohjelmien riittävä kansallinen rahoitus on varmistettava. Tässä yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen myönnettävä rahoitus on keskeisessä asemassa. Kansallisen rahoituksen turvaamisella on vaikuttavuutta ennen muuta osaamisen ja verkottumisen edistämisessä. EU:n rakennerahastojen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää tätä panostusta etupainotteisesti jo vuoden 2002 ja 2003 talousarvioissa. Rahoitusta on suunnattava nykyistä enemmän myös ns. valkoisille alueille.

Valiokunta ehdottaa myöntämisvaltuuden lisäämistä 15 000 000 markalla hallituksen esitykseen nähden.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentin perusteluja muutetaan siten, että yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaista investointitukea, pk-yritysten kehittämistukea, yritysten toimintaympäristötukea sekä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistukea saa vuonna 2001 myöntää yhteensä 115 000 000 mk.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Energiatuen tavoitteena on kehittää energiataloutta energiantuotannon ja -käytön ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä edistää energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Tukea myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, jotka toteuttavat määräaikaan ja tavoitteeseen sidottuja energiapoliittisia ohjelmia. Sekä uusiutuviin energialähteisiin että säästöön ja tehokkuuteen liittyvien hankkeiden määrän odotetaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan edelleen kasvavan lähivuosina. Myös uusien teknologioiden käyttöönottoon ollaan yhä enenevässä määrin valmiita, mutta niiden markkinoille pääsy ilman tukea on hidasta.

Energia-avustusten myöntämisvaltuus laski kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa viime vuoteen verrattuna 20 miljoonalla markalla. Hallitus ehdottaa lisätalousarvioesityksessä myöntämisvaltuuden 10 miljoonan markan lisäystä. Momentin perustelujen selvitysosan mukaan lisäys johtuu vuoden 2001 talousarvion sitoumusvaltuuden niukkuudesta suhteessa kansallisen ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamiseen.

Valiokunta ehdottaa myöntämisvaltuuden lisäämistä 10 000 000 markalla hallituksen esitykseen nähden.

Valiokunta toteaa, että vuoden 2000 energiansäästöohjelma ja vuoden 1999 uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma toteutetaan osana ilmastostrategiaa. Tämä edellyttää julkisen rahoituksen merkittävää lisäämistä energiatukiin. Kansallista ilmastostrategiaa koskevasta selonteosta antamassaan lausunnossa VaVL 8/2001 vp valtiovarainvaliokunta katsoi, että uusiutuvien energialähteiden kehittäminen, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä niiden kilpailukyky on turvattava riippumatta siitä, mikä energiantuotannon perusvaihtoehto valitaan. Tämä tarkoittaa puun ja turpeen sekä vesi- ja tuulivoiman hyväksikäytön voimakasta ja laajamittaista kehittämistä. Valiokunta myös totesi, että tämä toiminta edellyttää yhteiskunnan tuen lisäämistä ja kohdentamista erityisesti niitä koskevan teknologian kehittämiseen, millä on merkitystä suomalaiseen vientiteollisuuteen.

Suomen tavoitetta täyttää ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonepäästöjä koskevat kansainväliset velvoitteensa tukisi merkittävästi myös lisäpanostus ns. demonstraatiohankkeisiin. Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1999 laatimassa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa todettiin tarve kehittää uusi rahoitusinstrumentti suuren, noin 100—200 miljoonaa markkaa/kerta olevan uuden teknologiahankkeen demonstroimiseksi noin joka kolmas vuosi. Uusi demonstraatiotuki antaisi mahdollisuuden kaupallistaa esimerkiksi uuden sukupolven voimalaitoskonsepteja, joiden käytännön sovellukset ilman ko. panostusta eivät toteudu investointien koosta ja teknis-taloudellisista seikoista aiheutuvan riskin vuoksi. Demonstraatiotuki voitaisiin käyttää yhteen tai enintään kahteen suureen uuden teknologian demonstraatiohankkeeseen. Nykyisen energiatuen käyttö tällaisiin hankkeisiin ei ole perusteltua, koska tällöin keskeytyisi moni tärkeä, vähäisemmällä rahoituksella toteutuva toiminta. Valiokunta pitää tärkeänä, että energiatukimäärärahaa voidaan jo vuoden 2002 talousarviossa kasvattaa siten, että edellä kuvattuja demonstraatiohankkeita voidaan käynnistää.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2001 avustuksia saa myöntää enintään 116 000 000 mk.

89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on ehdotettu lisäystä 250 miljoonaa markkaa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman maksamiseen ja muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen yhtiössä.

Hallitusohjelmassa on todettu, että valtion omaisuuden myynnistä saatavat tulot ohjataan ensi sijassa valtionvelan lyhentämiseen, tutkimus- ja kehitystyön saavutetun menotason turvaamiseen sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimintaedellytysten vahvistamiseen. Hallitusohjelmaan liittyen on sovittu yhteensä yhden miljardin markan pääomituksesta Teollisuussijoitukseen hallituskauden aikana. Vuosien 1999 ja 2000 lisätalousarvioissa momentille myönnettiin yhteensä 500 miljoonaa markkaa, joten vuoden 2001 lisätalousarvion jälkeen pääomituksesta on hoitamatta vielä 250 miljoonaa markkaa.

Valiokunta toteaa, että Teollisuussijoituksen rooli on muuttumassa markkinoiden volyymin kasvattamisesta markkinapuutteiden paikkaamiseen. Yhtiön sijoitustoimintaa suunnataan entistä valikoidummin siemen- ja käynnistysvaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin ja alueellisiin rahastoihin sekä riskipitoisiin suurehkoihin yrityshankkeisiin. Valiokunta toteaa myönteisenä myös sen, että Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnasta noin 40 prosenttia suuntautuu pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Oman pääoman ehtoisilla sijoituksillaan Teollisuussijoitus täydentää valtion muita erityisrahoittajia.

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kansaneläkelaitos on 1.6.2001 voimaantulleilla ohjeilla vähentänyt aikuisten psykoterapian tukea. Lisäksi lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen myönnettyä määrärahaa käytetään 1.6.2001 lukien myös 20—25-vuotiaiden psykoterapian tukemiseen. Muutokset johtuvat siitä, että aikuisten psykoterapiaan varatun määrärahan käyttö on alkuvuoden aikana ollut ennakoitua suurempaa. Aikuisten psykoterapian tukemiseen entisessä laajuudessa myös loppuvuoden aikana tarvitaan 10 miljoonan markan lisämääräraha.

Mielenterveyspalveluiden tarpeet ovat viime vuosina lisääntyneet myös aikuisväestön keskuudessa. Nyt toteutetut terapiahoitojen vähennykset koskevat ilmeisesti suhteellisen pientä asiakasryhmää, mutta tässä ryhmässä terapian tarve on ilmeinen ja hoitoajan lyheneminen voi vaarantaa koko hoidon onnistumisen. Lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen osoitettujen määrärahojen käyttö myös yli 20-vuotiaille vähentää vastaavasti alle 20-vuotiaiden terapiaan myönnettävän tuen määrää. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 10 000 000 markkaa. Määrärahan mitoituksessa on jatkossa otettava huomioon lisääntynyt hoidon tarve.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 21 000 000 mk.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietintöön ja kiinnittää edelleen huomiota ennaltaehkäisevien toimien tärkeyteen. Etenkin lasten ja nuorten keskuudessa esiintyvät mielenterveys- ja huumeongelmat edellyttävät tehokkaita toimenpiteitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä esim. monien lasten ja nuorten mielenterveysongelmat havaitaan liian myöhään, minkä lisäksi hoitoonpääsy kestää usein liian kauan. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tulee tehostaa kauttaaltaan koko sosiaali- ja terveydenhoitosektorilla. Neuvoloiden voimavaroja ja psykososiaalista osaamista tulee lisätä sekä huolehtia siitä, että päiväkotien ryhmät ovat oikeankokoisia. Myös kouluterveydenhuoltoa on vahvistettava sekä varmistettava, että kaikissa kouluissa on riittävä määrä kouluterveydenhoitajia.

Huumetilanne ja siihen liittyvät monenlaiset ongelmat ovat entisestään pahentuneet. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietintöönsä ja korostaa edelleen, että huumausainepolitiikkaan on osoitettava riittävät resurssit tulevissa talousarvioissa. Muun muassa hoitopaikkojen lisäämiseksi tarvitaan ripeitä ja tehokkaita toimenpiteitä.

Kuntien järjestämät julkiset terveydenhoitopalvelut ovat koko terveydenhuoltojärjestelmän runko. On siksi välttämätöntä huolehtia siitä, että kunnilla on realistiset edellytykset selviytyä palveluiden järjestämisestä. Myös erikoissairaanhoidon palveluita on tehostettava, sillä esim. hoito- ja leikkausjonot ovat eräillä erikoisaloilla pitkiä ja palveluiden laadussa ja saatavuudessa voi olla huomattavia alueellisia eroja. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin osoitettavaan valtionosuuteen tehdään tasokorotus vuoden 2002 alusta lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen kehityksestä ja turvaamisesta on muutoinkin huolehdittava päätettäessä hallinnonalan tulevista rahoituskehyksistä.

02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha)

Työllisyyslain 19 § velvoittaa valtiota, kuntia ja yrityksiä huolehtimaan alueellisesti tasapainoisesta työllisyydestä niin, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä olennaisesti maan keskimääräistä tasoa. Saadun selvityksen mukaan esim. Lapin läänissä oli vuonna 1996 neljä sellaista kuntaa, joissa maan keskimääräinen työttömyyden taso ylittyi yli 1,6 kertaa, mutta tällä hetkellä Lapissa on tällaisia kuntia kaikkiaan 15. Työllisyysmäärärahat ovat viime vuosina vähentyneet ja ne ovat joillakin alueilla riittämättömät työllisyyslain 19 §:n edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseen. Pahimpien alueellisten ongelmien korjaamiseksi valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 10 000 000 markkaa. Kuluvan vuoden määrärahojen käyttöä tulee seurata aktiivisesti ja määrärahojen käyttöön liittyviin ongelmiin puuttua riittävän ajoissa. Ensi vuoden talousarviota laadittaessa alueellisiin ongelmiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 39 800 000 mk.

30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa edellä momentin 34.06.02 kohdalla esitettyyn ja ehdottaa, että palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille osoitetaan 10 000 000 markan lisämääräraha. Hallituksen esityksessä momentilta ehdotetaan vähennettäväksi 18 400 000 markkaa. Valiokunta ehdottaa, että momentilta vähennetään 8 400 000 markkaa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentilta vähennetään 8 400 000 mk.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää hyvänä, että Saariselän alueen vesihuoltohanke toteutetaan. Hanke turvaa alueen säilymisen luonnonmukaisena ja sillä on myös matkailuelinkeinoon ja työllisyyteen liittyviä vaikutuksia.

Momentin kokonaismääräraha on kuitenkin tarpeisiin nähden selvästi liian niukka. Etenkin saastuneiden maiden kunnostustöihin tulisi suunnata selvästi lisää voimavaroja. Useat hankkeet ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niiden aloittaminen ole pienillä määrärahoilla mahdollista, vaan työ on tehtävä nopeasti ja rahoituksen oltava kunnossa ennen työn aloittamista. Ympäristötöillä on myös työllistävä vaikutus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa ympäristötöihin osoitettua määrärahaa korotetaan tuntuvasti.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Lisätalousarvioesityksen mukaan korkotukilainoiksi saadaan hyväksyä myös asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja uusien asuntojen rakentamiseen. Korkotukea on tarkoitus ohjata vain niihin kuntiin, jotka ovat allekirjoittaneet valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan. Arvioiden mukaan asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuella on tarkoitus varautua 2 000 asunnon lainoitukseen vuonna 2001 siten, että 1 000 asuntoa lainoitetaan vuoden 2002 lainavaltuudesta. Hallituksen esityksessä todetaan, että asunto-osakeyhtiötalolainojen edellytyksenä on, että lainoituksella edistetään sellaisten asuinalueiden syntymistä, joille segregaation ehkäisemiseksi rakennetaan sekä sosiaalisin perustein lainoitettua että muuta asuntotuotantoa.

Ehdotus vastaa valiokunnan kannanottoa kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössä. Valiokunta korostaa sitä, että segregaation ehkäisemiseksi asuinalueiden monipuoliseen rakentamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. On myös tärkeää, että uusi lainamuoto johtaa asuntotuotannon todelliseen lisäämiseen eikä samalla vähennä muuta vuokra-asunto- tai korkotukituotantoa. Tuen vaikutusta asuntotuotannon hintaan on myös syytä seurata ja ryhtyä tarvittaessa lisätoimenpiteisiin hintatason nousun hillitsemiseksi.

Valiokunta korosti talousarviomietinnössään myös sitä, että tuen tuoma hyöty ei saisi jäädä vain ensimmäisen ostajan hyödyksi. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole tehty tällaista muutosta. Valiokunta pitää hyvänä, että uusi tukimuoto otetaan pikaisesti käyttöön, mutta katsoo, että jatkossa tulisi selvittää mahdollisuudet tuen kohdistamiseen muillekin kuin asunnon ensimmäiselle omistajalle.

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi 99 950 000 markkaa. Vähennys aiheutuu menomomenteille ehdotetuista muutoksista.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 8 375 050 000 mk käyttösuunnitelman kohtaan Nimellisarvoiset nettokuoletukset (netto).