18. Sairausvakuutus
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista
menoista (arviomääräraha)
a) Nykyisen äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan minimimäärä on
15,20 euroa päivässä, ja sitä maksetaan
kuudelta päivältä viikossa. Ilman lapsikorotuksia
maksettu täysi työmarkkinatuki tai vastaavasti
työttömän peruspäiväraha
on 23,24 euroa päivältä, ja sitä maksetaan
viideltä päivältä viikossa.
Jotta äitiyspäiväraha olisi kuukausitasolla
vastaavan suuruinen, sen tulisi olla 19,37 euroa.
Perustoimeentuloksi on laskettu riittävän työttömyyspäiväraha,
joten ei voi ajatella, että vähemmällä korvauksella
tulisi toimeen. Äideistä noin neljäsosalla
on alle työttömän peruspäivärahan
suuruinen vanhempainraha. Äitiyspäivärahan
pienuutta perustellaan lapsilisän tuomalla kompensaatiolla.
Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan
lapsesta aiheutuvia kuluja, joten 15,20 euron suuruinen minimiäitiys-,
isyys- ja vanhempainpäiväraha ei ole kohtuullinen.
Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen
LTA 35/2005 vp viitaten ehdotan,
että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 5 500 000 euroa
vanhempainrahan vähimmäismäärän
budjettiperusteiseen korottamiseen.
b) Suomalaisten potilaitten omakustannusosuus terveydenhuollon
rahoituksesta on OECD-maiden huipputasoa. Kotitalouksien rahoitusosuus
terveydenhuollon kustannuksista on tällä hetkellä noin
22 prosenttia, kun se vielä 1990-luvun alussa oli noin
15 prosenttia. Suomessa niin lääkkeille, asiakasmaksuille
kuin matkakuluillekin on käytössä erilliset
maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee yli 1 300
euron. Tämän lisäksi tulevat hammashoidon
ja fysikaalisen hoidon kustannukset. Muissa Pohjoismaissa Suomen
korkeat lääkekustannukset sekä terveyskeskus-
ja sairaalamaksut herättävät
suurta ihmetystä. Kun suomalainen potilas maksaa lääkkeistään
keskimäärin 52 prosenttia, Ruotsissa osuus on
vain 29 prosenttia ja Norjassa 21 prosenttia. Asiakasmaksukatot
ovat Norjassa noin 200 euron ja Ruotsissa noin 100 euron vuositasolla,
ja Tanskassa terveyspalvelut ovat tyystin maksuttomia.
Korkeat kustannukset vähentävät erityisesti pienituloisten
ja kroonisesti sairaiden hoitoon hakeutumista. Sairauden toteamisen
ja hoidon välisen ajan viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia,
joten pitkällä tähtäimellä säästö saattaa
muuttua lisämenoiksi. Taloudelliset vaikeudet saavat avohuollon
potilaan laiminlyömään lääkityksensä,
joka sairaalahoidossa ei maksaisi hänelle mitään.
Merkittävin syy mielenterveyspotilaan joutumiseen yhteiskunnalle
kalliiksi tulevaan sairaalahoitoon on juuri avohoidon lääkityksen
laiminlyönti. Vuonna 2005 omavastuuraja on 606,95
euroa. Esitän, että lääkekorvausten
omavastuun vuotuista maksukattoa lasketaan 532 euroon.
Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen
LTA 34/2005 vp viitaten ehdotan,
että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 euroa
lääkekorvausten omavastuun maksukaton laskemiseen
budjettiperusteisesti.
c) Adoptiolasten vanhemmille myönnetään vanhempainpäivärahaa
234 päivää, mikäli kyseessä on
vastasyntynyt, ja 180 päivää, mikäli kyseessä on
alle seitsenvuotias. Seitsenvuotiaasta ja sitä vanhemmasta
adoptiolapsesta ei myönnetä lainkaan vanhempainvapaata.
Vuosittain maassamme adoptoidaan noin 250 lasta, joista suurin osa
tulee maahamme ulkomailta. Adoptiolapsen tulo perheeseen on oman
lapsen syntymään verrattava tapahtuma, joka on
herkkä ja kaikilta osapuolilta sopeutumista vaativa tilanne.
Perheelle tulee antaa aikaa muodostua, luoda suhteet toisiinsa ja
oppia elämään yhdessä. On ongelmallista,
että adoptiolapsen tultua perheeseen tätä aikaa
ei yhteiskunnan taholta anneta samoin kuin biologisen
lapsen synnyttyä. Taloudellisesti saman oikeuden suominen
myös adoptioperheille ei tulisi kalliiksi.
Vain harvoin adoptoitava lapsi on vastasyntynyt, joten pääsääntöisesti
adoptiovanhemmat saavat vanhempainvapaata 83 päivää vähemmän
kuin biologiset vanhemmat äitiys- ja vanhempainvapaa yhteenlaskettuna.
Osa adoptiovanhemmista jää kokonaan vaille vanhempainvapaata
lapsen tullessa perheeseen seitsenvuotiaana tai sitä vanhempana.
Myös tällöin oikeus pitää vanhempainvapaata
tulisi turvata perheen tilanteen niin vaatiessa. Ikäraja
tulisi nostaa seitsemästä vuodesta 15 vuoteen.
Jotta kaikkien alle 15-vuotiaiden adoptiolasten vanhemmat olisivat saman
vanhempainvapaaoikeuden piirissä ja lapsen iästä riippumatta
voisivat pitää 263 päivän vanhempainvapaan,
rahaa tarvittaisiin vuositasolla lisää arviolta
850 000 euroa.
Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen
LTA 32/2005 vp viitaten ehdotan,
että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 425 000
euroa adoptiovanhempien vanhempainrahakauden pidentämiseen
263 päivään ja oikeuden ulottamiseen
koskemaan kaikkia alle 15-vuotiaiden adoptiovanhempia budjettiperusteisesti.