Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna. Muutos johtuu käymisteitse valmistettavan siiderin verotason tarkistuksesta. Valiokunta ehdottaa, että siiderin veronkorotus toteutetaan saman suuruisena kuin muilla miedoilla juomilla. Tästä aiheutuva noin 3 milj. euron verotuoton alenema katettaisiin tarkistamalla kaikkien juomaryhmien verotasoja.
Esitys on osa niistä syksyn veronkorotuksista, joiden tarkoituksena on pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Hallitusohjelmassa on sovittu lisäksi, että alkoholiveroa tarkistetaan, jos Viron veronkorotukset antavat siihen mahdollisuuden. Koska Virossa on päätetty huomattavista alkoholiveron korotuksista seuraaville kolmelle vuodelle, hallitusohjelman kirjaus on voitu panna täytäntöön. — Perustetta ei poista myöskään se, että Viron seuraava, helmikuussa 2018 voimaan tuleva korotus on päätetty puolittaa. Verotasoon voimakkaimmin vaikuttavat korotuspäätökset on nimittäin jo tehty. Helmikuun korotustason muutos on merkitykseltään niitä selvästi vähäisempi.
Esityksen ensisijainen tarkoitus on siis fiskaalinen, ja sillä tavoitellaan noin 100 milj. euron vuotuista lisäystä alkoholiverotuottoihin. Esityksellä on lisäksi terveyspoliittinen tavoite vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja siihen perustuvia moninaisia haittoja. Esitys on kaikkiaan tavoitetasoltaan ja perusteiltaan johdonmukainen jatko sitä edeltäneille, vuosien 2008—2014 aikana toteutetuille viidelle veronkorotukselle. Niiden tapaan myös nyt ehdotetut korotukset on pyritty mitoittamaan ja kohdentamaan niin, etteivät ne lisää merkittävästi matkustajatuontia.
Korotusesitys koskee kaikkia alkoholijuomaryhmiä, mutta se painottuu lievästi muihin kuin väkeviin alkoholijuomiin. Kun keskimääräinen korotus on noin 10 prosenttia, mietojen, käymisteitse valmistettujen juomien veroa korotettaisiin 15,4 prosenttia, viinien 12,7 ja oluen 10,6 prosenttia. Ns. välituotteiden veronkorotus olisi vastaavasti keskimäärin 9,5 ja väkevien alkoholijuomien 4,8 prosenttia. Korotusten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta, ja niiden on arvioitu nostavan vähittäismyyntihintoja keskimäärin viisi prosenttia nykyisestä.
Valiokunta pitää esitystä perusteiltaan ja tasoltaan harkittuna kokonaisuutena käymisteitse valmistettua siideriä koskevin vähäisin tarkennuksin.
Esitys on edellä todetuin tavoin linjassa myös pitkään noudatetun alkoholiveropolitiikan kanssa. Veronkorotukset ovat vaikuttaneet keskeisesti siihen, että alkoholin kokonaiskulutus on laskenut tasaisesti tällä vuosikymmenellä. Tämä on johtunut ennen muuta tilastoidun kulutuksen alenemasta, koska matkustajatuonnin ja muun tilastoimattoman kulutuksen osuus on pysynyt samaan aikaan melko vakaana jaksoittaisesta vaihtelusta huolimatta.
Päätösten myönteisistä vaikutuksista kertoo lisäksi se, että alkoholiverotuotto on pysynyt varsin vakaana kokonaiskulutuksen laskusta huolimatta; se oli vuonna 2010 yhteensä 1,284 miljardia euroa ja on noussut siitä tasaisesti 1,354 miljardiin euroon vuonna 2016. Todettakoon myös, että valtiovarainministeriön tuottoarviot ovat olleet varsin osuvia koko tarkastelujakson. Ne ovat eronneet lopullisesta verotuotosta viimeisen kymmenen vuoden aikana yhtä vuotta lukuun ottamatta enintään kolme prosenttia. Lisäksi ennusteet ovat osuneet hyvin myös juomaryhmien tasolla. Niiden taustalla oleva analyysi on siten ilmeisen onnistunut.
Alkoholiveronkorotuksiin liittyy näistä puoltavista seikoista huolimatta toisaalta aina epävarmuutta ja selviä riskitekijöitä. Keskeisin on kysymys veromuutosten vaikutuksesta matkustajatuontiin ja alkoholin laittomaan kauppaan. Jatkossa huomiota tulee kiinnittää myös alkoholin verkkokauppaan. Näillä on suora vaikutus valtion verotuloihin ja alkoholihaitoista aiheutuviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Oma kysymyksensä on, miten korotukset vaikuttavat esimerkiksi ravintola- ja matkailualan kilpailutilanteeseen matkustaja-alusten kanssa. Nämä näkökohdat eivät anna aihetta muuttaa hallituksen esitystä, mutta niitä on syytä käsitellä jäljempänä lyhyesti vielä erikseen.
Valiokunta puoltaa siis esityksen peruslinjauksia ja verotasoja vähäisin tarkennuksin.
Esityksen vaikutusarvioihin liittyy kuitenkin poikkeuksellista epävarmuutta eduskunnassa samaan aikaan vireillä olevan alkoholilain kokonaisuudistuksen (HE 100/2017 vp) vuoksi. Esityksen hinta-arvioissa ei ole esimerkiksi voitu ottaa huomioon sitä mahdollista vaikutusta, mikä alkoholin myynnin vapautumisella on hintoihin. Vastaavasti veronkorotusten on arvioitu vähentävän alkoholin tilastoitua kulutusta noin kaksi prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa veromuutoksia ei tehtäisi. Tämä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin se kulutuksen kasvu, jonka alkoholilain muutosten on arvioitu aiheuttavan. Uudistus voi muuttaa myös kulutuksen rakennetta, millä on taas vaikutuksensa mm. verotuottoon.
Alkoholilain kokonaisuudistusta koskeva esitys on erikseen käsiteltävänä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka tekee siitä kattavan arvion. Siihen ei ole siksi perusteltua ottaa tässä yhteydessä edellä olevaa laajemmin kantaa.
Matkustajatuonti
Kuten todettu, matkustajatuonnin osuus on pysynyt jokseenkin tasaisena, noin 17 prosentissa kokonaiskulutuksesta. Se muodostaa noin kolme neljäsosaa tilastoimattomasta kulutuksesta, kaikkiaan noin 21 prosentista. Vaikka tilastoimattoman kulutuksen osuus on suuri, myönteistä on, että laittoman tuonnin osuus on pysynyt vähäisenä, noin prosentissa kokonaiskulutuksesta. Sen määrässä ei ole havaittu viime vuosina myöskään merkkejä kasvusta.
Matkustajatuonnin kehitys on ollut laskeva myös viimeksi julkaistussa seurantatutkimuksessa, joka kattoi ajanjakson syyskuusta 2016 elokuuhun 2017. Sama trendi näkyy valtiovarainministeriön mukaan myös tätä tuoreemmissa, toistaiseksi julkaisemattomissa tuloksissa.
Esityksessä on todettu toisaalta, että veronkorotukset eivät ole vaikuttaneet aina johdonmukaisesti tai merkittävästi matkustajatuontiin. Siksi nyt ehdotettujen korotusten vaikutusta matkustajatuontiin ei ole voitu arvioida luotettavasti. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voida tehdä myöskään sen vuoksi, että Viron viimeisimmät veronkorotukset eivät ole ehkä siirtyneet vielä kokonaisuudessaan hintoihin. Arvioinnissa on ylipäänsä syytä ottaa huomioon se, että matkustajatuontia seuraava kyselytutkimus ja siihen perustuva tilastointi antavat luotettavan kuvan vasta pitkän aikavälin tarkastelussa.
Matkustajatuonnin rakenne vaikuttaa yhtenä osatekijänä siihen, miten veronkorotukset on perusteltua kohdentaa. Vaikka olutta tuodaan litramääräisesti eniten Suomeen, sen osuus oluen kokonaiskulutuksesta on alle 10 prosenttia. Väkevien ja long drink -juomien osuus on taas suurinta kokonaiskulutukseen suhteutettuna, vajaat 30 prosenttia. Tämä puoltaa esityksessä olevia painotuksia. Lisäksi on otettava huomioon, että Viron veronkorotukset ovat painottuneet nekin olueen ja mietoihin käymisteitse valmistettuihin juomiin.
Esitys on siis perusteltu myös näin tarkasteltuna. Jatkossa tulee kuitenkin kiinnittää lisääntyvää huomiota myös Latviasta suuntautuvaan matkustajatuontiin, josta on merkkejä jo nyt.
Muita näkökohtia
Alkoholiin liittyy myös monia tärkeitä elinkeinopoliittisia näkökohtia. Ala työllistää huomattavan määrän ihmisiä suoraan ja välillisesti niin tuotteiden valmistuksessa kuin edelleen myynnissä ja matkailu- ja ravintolatoiminnassa. Veropolitiikassa myös nämä näkökohdat on otettava osaltaan huomioon. Valiokunta toteaa toisaalta, että alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat ovat nousseet reaalisesti vain noin kaksi prosenttia vuosien 2010 ja 2016 välillä. Tähän nähden tilanne on siis ollut melko vakaa. Alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen uuteen tarkasteluun voi olla erityistä aihetta.
Veronkorotukset kasvattavat toisaalta sitä eroa, joka matkailu- ja ravintola-alalla on suhteessa matkustaja-alusten verottomaan myyntiin. Valiokunta pitää tältä osin hyödyllisenä sitä tarkastelua, jota yritystukien uudistamista koskeva parlamentaarinen työryhmä parhaillaan tekee. Tarkasteluun kuuluvat laajasti kaikki yritys- ja elinkeinotuet, verotuet mukaan lukien. Siinä yhteydessä on mahdollista tarkastella monipuolisesti myös matkustaja-aluksille kohdennetun verotuen perusteita.
Seuranta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tuonut lausunnossaan esiin tarpeen seurata matkustajatuonnin kehitystä. Se on pitänyt lisäksi välttämättömänä sitä, että Tullin voimavarat turvataan alkoholin tuonnin valvonnassa. Tullin kokemukset vuoden 2015 tehoseurannan tuloksista olivat hyviä ja puoltavat tätä kantaa.
Valtiovarainvaliokunta yhtyy näihin näkemyksiin.
Eduskunta-aloitteet
Valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsiteltävät lakialoiteet hylätään.