34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 3,5 miljoonan euron lisäystä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien avustamiseksi ja 1 miljoonan euron lisäystä Tuusulan kunnalle Jokelan koulukeskuksen ampumisvälikohtauksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin. Momentin määräraha nousee nyt yhteensä 19 miljoonaan euroon, kun se viime vuonna oli 28,5 miljoonaa euroa.

Vaikka kuntien talous koko maan tasolla on parantunut, niin negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä pysyi tilinpäätöstietojen mukaan vielä varsin korkealla tasolla (79 kuntaa) vuonna 2006. Vuosikatteen negatiivisuus on edelleen tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmille, erityisesti alle 6 000 asukkaan kunnille, joista 61 on negatiivisen vuosikatteen kuntia. Lisäksi 236 kunnassa lainakanta kasvoi yhteensä noin 630 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna.

Kuluvana vuonna kuntien harkinnanvaraisia rahoitusavustushakemuksia tuli 143 kunnalta yhteensä 141 miljoonan euron edestä. Ministeriö valmistelee parhaillaan jakopäätöstä ja ennakoi, että avustusta myönnetään jaettavissa olevalla määrärahalla noin 50 kunnalle.

Valiokunta korostaa, että kuntatalouden eriytymiskehitys, avustuksen kytkeminen tiukemmin kunnan rakenteiden ja palvelutuotannon uudistamisprosesseihin sekä määrärahan osittainen käyttö rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen edellyttävät määrärahan korottamista enemmän kuin mitä lisätalousarviossa on esitetty.

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 6 500 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 131/2007 vp)

(3. kappale kuten HE 156/2007 vp)

69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)

Euroopan unionille suoritettavan maksun alennusta on tarkistettu EU:n seitsemännen lisätalousarvion pohjalta. Alunperin vähennettäväksi aiottu 98 000 000 euroa on osoittautunut valtiovarainministeriöltä saadun tiedon mukaan liian suureksi. Tämän johdosta momentille lisätään 30 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentilta vähennetään 68 000 000 euroa.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 800 000 euron lisämäärärahaa. Lisäys nostaa määrärahatason 3,1 miljoonaan euroon 2,3 miljoonasta eurosta, joka on ollut tasona useita vuosia. Momentin määrärahaa saa käyttää mm. maasuurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen sekä näiden ja merihylkeiden aiheuttamien vahinkojen estämiseen.

Petoeläinten aiheuttamat vahinkokertymät eivät seuraa johdonmukaisesti petoeläinkannan kehitystä, siksi vahinkojen etukäteisarviointi on hankalaa. Etenkin ahmavahinkojen kasvua joidenkin pohjoisten paliskuntien alueella on ollut mahdotonta ennakoida.

Porovahingot kasvanevat yli 4 400 yksilöön kuluvana vuonna, kun viime vuonna vastaava luku oli noin 3 300. Tämä tarkoittaa noin 3 miljoonan euron vahingonkorvausta pelkästään porotaloudelle.

Suden, karhun ja ilveksen aiheuttamia vahinkoja pystytään poronhoitoalueella vähentämään metsästyksellä, mutta ahmakanta ei hitaan lisääntymiskykynsä ja suhteellisen vähälukuisen kantansa vuoksi kestä verotusta. Lisäksi suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuja lajeja. Vaikka EU:n komission väitteet Suomen toimimisesta metsästyksen luontodirektiivin velvoitteiden vastaisesti pääosin kumottiin, laajamittaiseen suurpetojen metsästyksen lisäämiseen ei voida ryhtyä kasvaneiden vahinkojen vähentämiseksi.

Valiokunta pitää hyvänä, että maa- ja metsätalousministeriö selvittää mahdolliset toimenpiteet suurpetojen poroille aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen suurten ahmavahinkojen syyt. Toimenpiteet eivät kuitenkaan helpota tämän hetken tilannetta.

Valiokunta pitää määrärahaa riittämättömänä ja lisää momentille 330 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 1 130 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 131/2007 vp)

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan 2,9 miljoonan euron lisäystä, josta on tarkoitus osoittaa 2,5 miljoonaa euroa kevyen liikenteen turvallisuutta parantaviin hankkeisiin. Esitetty rahoitus liittyy edellisellä hallituskaudella aloitettuun teemahankkeeseen, jolla parannetaan koulumatkojen olosuhteita maaseututaajamissa. Teemahankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 30 miljoonaa euroa, mistä on toistaiseksi rahoitettu noin puolet.

Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on tärkeää ja perusteltua mm. koulumatkojen ja liikenteen turvallisuuden prantamiseksi sekä myös lasten ja aikuisten arkiliikunnan ja omaehtoisen liikkumisen lisäämiseksi. Tehtyjen selvitysten mukaan kevyen liikenteen väylien nykyinen rakentamistarve on noin 5 000 km, mutta kuntien ja Tiehallinnon yhteisrahoituksella niitä voidaan rakentaa vuosittain vain noin 100 km.

Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa myös ns. alueellisilla investoinneilla. Kuluvan vuoden budjetissa alueellisiin investointeihin osoitettiin vain noin 15 miljoonaa euroa, mikä on vajaat puolet vuoden 2006 määrärahatasosta. Alueellisia investointitarpeita on runsaasti kaikissa tiepiireissä, mutta niistä voidaan vuosittain toteuttaa vain muutamia.

Enontekiön kunnassa sijaitsevaan Raittijärven erämaakylään ei ole maantieyhteyttä, vaan ainoa kulkuyhteys on noin 35 km:n pituinen polku ja talvisin moottorikelkkaura. Polku sekä sille rakennetut pitkospuut ovat huonokuntoisia. Polun kunnostus on perusteltua, sillä se on tärkeä väylä Käsivarren paliskunnan poronhoitoelinkeinolle ja kylän asukkaille. Kunnostuksen kustannusarvio on 700 000 euroa.

Valiokunta lisää momentille 15 500 000 euroa, joka osoitetaan kevyen liikenteen väylien rakentamiseen sekä pienimuotoisiin alueellisiin investointeihin, jotka parantavat kevyen liikenteen turvallisuutta. Määrärahasta rahoitetaan myös Raittijärven polun kunnostus.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 18 411 000 euroa.

21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vesiväylien palvelutaso ja kunto eivät kaikilta osin vastaa vesiliikenteen vaatimuksia. Monet väylät ovat madaltuneet ja myös väylien turvalaitteissa on rakenteellisia puutteita. Väylien huonokuntoisuus heikentää liikenteen turvallisuutta. Lisäksi väylien madaltumisesta aiheutuva taloudellinen haitta on merkittävä. Jo 30 cm:n madaltuminen voi pienentää aluksen lastinottokykyä 10—15 prosenttia ja lisätä aluskäyntiä kohden kuljetuskustannuksia kymmeniä tuhansia euroja.

Vuonna 2004 valmistuneeseen liikennepoliittisen ministerityöryhmän mietintöön (LVM:n julkaisu 7/2004) sisältyi kahdeksan teemahanketta, joista yksi kohdistui meri- ja sisävesiväylien turvallisuuden parantamiseen. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 8 miljoonaa euroa. Kyseinen hanke on ainoa teemahanke, jonka toimeenpanoa ei ole vielä lainkaan aloitettu.

Valiokunta toteaa, että vesiväylien kunnossapito on välttämätöntä sekä liikenteen turvallisuuden että myös Suomen kilpailukyvyn kannalta. On siksi huolehdittava siitä, että vesiväylien kunnossapidon resursseja vahvistetaan.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että väylämaksujen kustannusvastaavuus on useina vuosina ollut yli 100 prosenttia. Ensi vuoden alusta väylämaksua on tarkoitus alentaa, jolloin ylikatteellisuutta ei arvioida enää syntyvän. Vielä kuluvana vuonna väylämaksukertymän arvioidaan kuitenkin olevan yli 10 miljoonaa euroa enemmän kuin väylämaksulla katettavat merenkulkulaitoksen kustannukset edellyttävät.

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 2,5 miljoonan euron lisäystä, joka on tarkoitus suunnata tasoristeysten poistamiseen. Rahoitus kohdennetaan erityisesti rataosuuksilla Tornio—Kolari ja Parikkala—Joensuu olevien tasoristeysten poistoon.

Tasoristeyksiä on edelleen erittäin paljon, valtion rataverkolla niitä on noin 3 700, joista noin 750 on varustettu varoituslaittein. Myös tasoristeysonnettomuuksia tapahtuu paljon, vuosittain noin 50, mikä on suhteellisesti neljä kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tasoristeysten poistaminen on tärkeää niin liikenneturvallisuuden parantamiseksi kuin myös sujuvamman ja nopeamman junaliikenteen turvaamiseksi.

Momentille lisätään 6 500 000 euroa tasoristeysten poistamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 9 066 000 euroa.

79. Radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 14,8 miljoonan euron lisäystä radioverkon rakentamiseen. Hankkeelle myönnettiin jo kertaalleen tarvittava rahoitus, mutta viivästysten vuoksi määräraha peruttiin. Nyt kyseessä on jo aiemmin myönnetyn määrärahan uudelleen budjetointi.

Valiokunta on tyytyväinen, että radioverkkohankkeelle myönnetään puuttuva rahoitus ja hanke saatetaan loppuun. Uudella digitaalisella radioverkolla korvataan vanha ja huonosti toimiva analoginen liikenteenohjauksen radioverkko.

21. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnettävästä lisämäärärahasta 500 000 euroa saa käyttää rakentamiseen liittyvien taustaselvitysten ja -laskelmien tekemiseen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi.

Rakennusten energiankulutus aiheuttaa noin 30 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. EU:n asettamien tavoitteiden saavuttaminen rakennusten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi edellyttää sekä uudisrakentamisen että olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista. Rakennusten energiankulutusta alentavien ohjauskeinojen valmistelu vaatii kattavia taustaselvityksiä keinojen teknisestä toimivuudesta, vaikuttavuudesta sekä kustannustehokkaasta kohdentamisesta ja mitoittamisesta.

Valiokunta korostaa, että ympäristöpolitiikan suunnittelu, vaikuttavuuden arvioiminen ja toimeenpano edellyttävät riittävää ja oikea-aikaista tietoa päätöksenteon tueksi. Ympäristöministeriön hallinnonalalla on useita tietotarpeita, kuten tutkimukset ja selvitykset kokonaisvaltaisen ilmastopolitiikan toteuttamiseksi, Itämeren kuormituksen vähentämiseksi ja yleensä laajojen ympäristöpolitiikkaohjelmien tai lainsäädäntöuudistusten valmistelemiseksi.

Valiokunta pitää nyt ehdotettavaa määrärahalisäystä välttämättömänä, jotta EU:n asettamat rakennusten energiatehokkuustavoitteet saavutetaan. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämismäärärahoja valiokunta kuitenkin pitää kokonaisuudessaan riittämättöminä. Lisämääräraha on kertaluonteinen, ja odotettavissa on määrärahojen väheneminen vuonna 2008. Kehittämis- ja tutkimusmäärärahojen niukentaminen vaikeuttaa päätöksenteossa tarpeellisten selvitysten hankintaa ja toiminnan kehittämistä ympäristöministeriön hallinnonalan kaikilla sektoreilla.

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Momentilta vähennetään 54 330 000 euroa. Vähennys johtuu muiden pääluokkien menomomenteille ehdotetuista lisäyksistä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 1 720 197 000 euroa.