Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna. Valiokunnan ehdottama muutos on teknisluonteinen, jota valiokunta käsittelee lyhyesti mietintönsä lopussa. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitystä kannatettiin laajasti, ja sitä pidettiin tarpeellisena. Valiokunnan huomiota kiinnitettiin kuitenkin esityksen vaikuttavuuteen, vähennyksen enimmäisrajan vähäisyyteen sekä lain voimassaolon rajallisuuteen. Valiokunta käsittelee näitä keskeisiä teemoja jäljempänä erikseen. 

Yleistä

Esitys täydentää jo voimassa olevaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä, mikä on voimassa verovuosina 2021—2025. Valiokunta pitää tärkeänä, että nykyistä lisävähennystä kehitetään nykyisestä ja sen voimassaoloa jatketaan. 

Valiokunnan saamaan selvityksen perusteella on nähtävissä, että verokannustimien kannustinvaikutus korostuu nimenomaan pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Suuryritykset tekevät tutkimus- ja kehittämistoimintaa muita laajemmin verokannustimista riippumatta, ja lisäksi on huomattava, että suuyritykset hyödyntävät niin sanottuja suoria tukia verotukien sijaan. Valiokunta korostaa, että verotuksen kautta myönnettävät tuet ja suorat tuet täydentävät toisiaan ja niillä voi olla erilainen kohdejoukko, mutta kannustimien tulee olla aina kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Valiokunta pitää tärkeänä, että verokannustimien käyttö on riittävän pitkäjänteistä, mikä luo tarvittavaa vakautta yrityskentässä ja tutkimuslaitoksissa. 

Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti vuosina 2019—2020 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa yritysten yliopistoyhteistyön tilaa Suomessa. Innovaatioyhteistyö yliopistojen kanssa oli vuosina 2016—2018 yleisintä suurissa, vähintään 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Niistä lähes puolet ilmoitti yhteistyöstä, mutta keskikokoisissa yrityksissä osuus jäi jo selvästi alle viidennekseen. Pienistä, 10—49 henkilöä työllistävistä yrityksistä innovaatioyhteistyöstä yliopistojen kanssa kertoi vain 7 prosenttia. 

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että eri yrityksille kohdistetut kannustimet kohtelevat yrityksiä yhdenmukaisesti ja tässä arvioinnissa huomioidaan myös maatalouden tutkimus- ja kehittämistoiminta täysin yhdenmukaisesti muun elinkeinotoiminnan kanssa. Maatilojen kannattavuuden parantaminen on yksi toimialan keskeisimmistä haasteista. Lisävähennys voi toimia merkittävänä kannustimena maatiloille ja maaseutuyrityksille panostaa pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mikä tuottaa uusia keinoja toiminnan kannattavuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseen. 

Ehdotetun korotuksen vaikuttavuus

Vaikka valiokunnan kuulemat asiantuntijat kannattivat esitystä laajasti, osaksi esityksen vaikutuksia pidettiin riittämättöminä yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajamittaiseen lisäämiseen. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin laajamittaisen, esimerkiksi myös yrityksen omiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin kohdistuvan verokannustimen käyttöönoton merkitys Suomessa. Valiokunnan huomioita kiinnitettiin myös siihen, että lisävähennys voi toimia verotukena niille tahoille, jotka olisivat joka tapauksessa tehneet tutkimusyhteisyhteistyötä tukeen oikeuttavien yhteistyötahojen kanssa ja verotuki nähtiin veropohjaa rapauttavana elementtinä.  

Valiokunta tunnistaa yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajamittaiseen lisäämiseen liittyvät haasteet. Valiokunta muistuttaa tältä osin, että valtioneuvoston kanslia on 18.6.2021 asettanut parlamentaarisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmän selvittämään ratkaisua julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Työryhmän tehtävänä on myös arvioida pysyvää tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustinta osana kokonaisratkaisua, joka johtaisi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen neljän prosentin tasoon suhteessa bruttokansantuotteeseen. Työryhmä toimikausi päättyy vuoden 2021 lopussa. 

Täten valiokunta pitää esitystä kannatettavana, mutta ei esitä siihen sisällöllisiä muutoksia. Valiokunnan mielestä on tärkeä arvioida parlamentaarisen työryhmän työskentelyn jälkeen mahdollisia jatkotoimia erikseen. 

Ylärajan korottaminen

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettiin lisävähennyksen prosenttimäärän korottamisen lisäksi verovuosikohtaisen euromääräisen enimmäismäärän korottamista. Valiokunta puoltaa valittua mallia eikä esitä muutoksia ehdotettuun euromääräiseen ylärajaan. Käytössä olevien aiempien verovuosien tilastojen perusteella jo 500 000 euron yläraja kattaa suurimman osan potentiaalisista käyttäjistä myös 150 prosentin lisävähennyksellä. Käytännön merkitys ylärajan nostamisesta kohdistuisi siis vain pieneen määrään eniten tutkimusyhteistyötä tekeviä yrityksiä. Valiokunta tunnistaa sen ongelman, ettei esitys tuo lisäkannustinta yrityksille, jotka ovat hyödyntäneet lisävähennystä jo enimmäismääräisenä.  

Ylärajan nostaminen lisäisi jonkin verran verokannustimesta aiheutuvaa verotuottojen menetystä kohdentuen pieneen joukkoon yrityksiä. Ehdotettu lisävähennyksen korottaminen 150 prosenttiin tarkoittaa toteutuneiden menojen vähentämistä 2,5- kertaisina, minkä voidaan katsoa olevan jo nyt merkittävä kannustin. Ylärajan nostaminen korkeammalle yhdessä merkittävän 150 prosentin lisävähennysoikeuden kanssa saattaisi pahimmillaan johtaa keinotekoiseen tutkimusalihankinnan hintojen nostamiseen. Täten valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella esitettyä ylärajaa kannatettavana. 

Tappiollisten yritysten kannustaminen

Valiokunnan huomiota kiinnitettiin myös siihen, että tuki-instrumenttiin olisi perusteltua lisätä rahallinen korvaus tilanteessa, jossa yritys harjoittaa tutkimusyhteistyötä, mutta ei ole voitollinen. Valiokunta ei kannata tällaisen veronhyvitysmallin käyttöönottamista. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021—2025 annetun lain mukaisessa tutkimusyhteistyön verokannustimessa tappiolliset yritykset on huomioitu niin, että lisävähennys luetaan poikkeuksellisesti osaksi elinkeinotoiminnan ja maatalouden tappiollista tulosta. Näin ollen lisävähennyksen käyttämisestä aiheutuneet tappiot on mahdollista siirtää tuleville vuosille normaalien tappioiden siirtymistä koskevien säännösten mukaisesti. Yritys voi hyödyntää nämä tappiot, edellyttäen että sen toiminta kääntyy voitolliseksi kymmenen seuraavan vuoden kuluessa. Valiokunta pitää tätä verojärjestelmän perusrakenteen mukaista tappioiden hyödyntämistapaa riittävänä eikä esitä tuki-instrumenttiin muutoksia. 

Muut huomiot

Asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin huomioita laissa käytettyyn terminologian, joka koskee tutkimusyhteistyötä ja vähennyksen perusteena olevaa alihankintalaskua. Valiokunta korostaa, ettei esitys sisällä tähän liittyviä muutosehdotuksia, joten käsitteitä tulkitaan voimassa olevan lain mukaisesti ja esimerkiksi tutkimusyhteistyöllä tarkoitetaan tässä yleiskielen termiä eikä EU:n valtiontukipuitteiden tarkoittamaa tosiasiallista aitoa tutkimusyhteistyötä. Valiokunta viittaa tältä osin myös aikaisempaan mietintöön liittyen hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021—2025 (VaVM 24/2020 vp). 

Lakeja sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa. Valiokunta korostaa, että korotettua 150 prosentin lisävähennysprosenttia sovelletaan vain verovuosina 2022—2027, jolloin verovuodelta 2021 hyväksyttäviin menoihin sovelletaan voimassa olevan lain sanamuodon mukaista 50 prosentin lisävähennystä. Jos hanke on alkanut vuonna 2021 ja jatkuu seuraavina vuosina, korkeampaa 150 prosentin lisävähennystä sovelletaan siltä osin kuin hankkeeseen liittyvät lisävähennykseen oikeuttavat menot kohdistuvat verovuosille 2022—2027. 

Valiokunta ehdottaa muutettavaksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021—2025 annetun lain 1 §:ää siten, että myös siinä viitattaisiin verovuosiin 2021—2027 verovuosien 2021—2025 sijaan. Kyse on lähinnä teknisestä muutoksesta.