Perustelut
Kreikan taloudellinen tilanne on edelleen erittäin
heikko. Kreikan talouden syöksykierre on toki vihdoin saatu
oikenemaan, ja tänä vuonna talouden ei enää ennusteta
supistuvan. Samalla työttömyys on laskenut hiukan
huippulukemista, vaikka on edelleen järkyttävällä 26 %:n
tasolla. Tosin työttömyyden laskun taustalla ei
ole niinkään työpaikkojen lisääntyminen,
vaan työvoiman pieneneminen ennen kaikkea maastamuuton
ja työvoiman ulkopuolelle siirtymisen takia. Laman jäljiltä Kreikan
talous on kuitenkin raunioina, ja massiivinen velkataakka (n. 175 % BKT:stä)
tulee haittaamaa kasvua parhaimmassakin tapauksessa vielä vuosikymmeniä.
Selvää onkin, että Kreikka ei tule velkataakastaan
selviämään ja ei koskaan tule suurta osaa
veloistaan maksamaan takasin.
Myös Kreikan poliittinen tilanne on erittäin sekava.
Normaalin aikataulun mukaan Kreikassa käytäisiin
parlamenttivaalit vasta vuonna 2016. Kuitenkin, jos Kreikan hallitus
ei saa uuden presidentin nimeämiseen tarvittavaa enemmistöä,
se kaatuu. Alun perin uusi presidentti piti valita helmikuussa 2015,
mutta 9.12.2014 Kreikan hallitus ilmoittikin, että valinta
tehdään jo tämän vuoden aikana.
Hallituksen kaatuminen tässä kohtaa on todennäköistä,
sillä presidentin valintaan tarvitaan vähintään
180 ääntä ja hallituspuolueilla on vain
155 kansanedustajaa. Tällöin uudet vaalit käytäisiin
tammikuun 2015 lopussa. Oppositiopuolue Syriza johtaa reilulla kaulalla
gallupeissa, ja jos parlamenttivaalit käydään
ensi tammikuussa, se on myös todennäköinen
pääministeripuolue. Syrizan talousohjelmaan kuuluu
muun muassa pelastuspakettien vaatimien talousuudistusten peruminen
ja Kreikan velkojen leikkaus. Markkinoiden reaktio tähän
on ollut murskaava, ja Ateenan pörssi tippui 9.12. eniten
(yli 11 %) sitten vuoden 1987.
Kreikan pääministeri Samaras on vaalitappion
siintäessä luvannut kansalle, että Kreikka irtautuu
erittäin epäsuositun Troikan ohjauksesta jo tämän
vuoden loppuun mennessä. Tätä silmälläpitäen
Kreikan ensi vuoden budjetti saavuttaa virallisten lukujen mukaan
niin sanotun perusylijäämän, eli korkokustannuksista
putsattu budjetti on ylijäämäinen. Troikka
on pitänyt budjettia epärealistisena, ja markkinoilla
on herännyt vahva epäilys siitä, että Kreikan
hallitus on taas painostanut tilastoviranomaisia kaunistelemaan
virallisia tilastoja.
Suomen hallitus hakee nyt lupaa antaa kahden kuukauden lisäaika
ERVV:n takauksille. Kuten edellä todettiin, Kreikan taloudellinen
ja poliittinen tilanne on kaaoksessa. Kreikka on myös jatkuvasti
laiminlyönyt suuren osan tukilainojen edellyttämistä taloudellisista
uudistuksista. Tästä huolimatta, ja Perussuomalaisten vastustuksesta
välittämättä, Suomen hallitus
on muiden euromaiden kanssa jakanut Kreikalle aina uuden lainaerän.
Ja nyt kaikesta tästä huolimatta maa, jota ei
ikinä olisi pitänyt edes hyväksyä euroon
ja jonka olisi pitänyt lähteä eurosta kriisin
alkaessa vuonna 2010, palkitaan jälleen kerran siitä,
ettei se ole pitänyt kiinni siitä, mitä on
sovittu. Perussuomalaiset eivät voi tätä hyväksyä.