Perustelut

Hallituksen esitykseen sisältyy seitsemän lakiehdotusta, joita valiokunta on tarkastellut toimialansa kannalta keskittyen erityisesti ehdotukseen uudeksi laiksi maatalouden rakennetuista sekä ehdotukseen maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta.

Etusijajärjestyksen käyttöönotto ja toimenpiteen aloitusta koskeva edellytys

Keskeinen sisällöllinen muutos nykytilanteeseen verrattuna sisältyy hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen eli rakennetukilain 15 §:ään, jonka mukaan tuettavat toimenpiteet asetetaan etusijajärjestykseen, jota arvioitaessa voidaan ottaa huomioon toiminnan taloudellisiin edellytyksiin vaikuttavien tekijöiden ja toimenpiteen yritystoiminnan talouteen kohdistuvien vaikutusten lisäksi toimenpiteen vaikutukset tuen kohteena olevan maatilan tuotanto-olosuhteisiin työympäristön, luonnonvarojen kestävän käytön tai eläinten hyvinvoinnin kannalta. Ehdotettuun 15 §:n 5 momenttiin sisältyy asetuksenantovaltuus, jonka mukaan tarkemmat säännökset etusijajärjestystä arvioitaessa käytettävistä perusteista annetaan valtioneuvoston asetuksella. Asetusluonnosta ei ole ollut käytettävissä.

Valiokunta toteaa, että etusijajärjestyksen käyttöönotto näyttää hyvin ongelmalliselta ympäristötavoitteiden näkökulmasta, sillä maatalouden ympäristönsuojelun kannalta olisi tärkeää, että kaikki maataloudenharjoittajat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Nykyisin kaikki investointitukiehdot täyttävät hakemukset on hyväksytty rahoitettaviksi, mutta jatkossa vain parhaimmiksi arvioidut saavat rahoitusta ja erityisesti artiklan 141 tarkoittamalla alueella investointituen saaminen voi olla vaikeaa. Investointien kohdentaminen ja ympäristönsuojelutoimenpiteiden tehostaminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää alueilla, joilla on suuri vaikutus Itämeren kuormitukseen. Valiokunta huomauttaa, että suuri osa investointitukihankkeista, kuten karjanlannan käsittelyyn ja varastointiin liittyvät hankkeet tai tilalla tuotetun uusiutuvan energian hyödyntämisratkaisut, ovat perusteeltaan ympäristönsuojeluinvestointeja, joiden tukeminen olisi aina perusteltua. Menettely lisää myös aluehallinnon työmäärää, kun hankkeita joudutaan vertaamaan toisiinsa.

Muutos nykytilanteeseen verrattuna on myös rakennetukilakiehdotuksen 13 §:n 1 momentti, jonka mukaan tukea ei myönnetä sellaiseen toimenpiteeseen, jonka toteuttaminen on aloitettu ennen tuen myöntämistä (kun nykyisin rajana on tukihakemuksen vireilletulo). Valiokunta kiinnittää huomiota sääntelystä aiheutuviin ongelmiin silloin, kun tarvittavien ympäristölupien käsittely viipyy. Mikäli muutos on EU:n valtiontuki- tai muusta syystä välttämätön, voidaan tilannetta helpottaa vain lupien käsittelyä nopeuttamalla. Ympäristöministeriössä on käynnissä hanke ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostamiseksi, jonka tuloksena odotetaan ympäristölupahallinnon ja ympäristölupien käsittelyn tehostumista, yksinkertaistumista ja käsittelyaikojen lyhentämistä samalla huolehtien ympäristönsuojelun korkeasta tasosta.

Ympäristönsuojelun tavoite läpäisyperiaatteen mukaisesti esiin

Hallituksen esityksen tavoitteena on jatkaa maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/2006) kokonaisuudistusta maataloustuotannon toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Aikaisemmin on uudistettu ns. ympäristötukilakiLaki luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen myönnettävistä tuista (1440/2006) ja maaseudun kehittämislakiLaki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista (1443/2006). Hallituksen esitykseen sisältyy lakiehdotus maatalouden rakennetuista, jolla ehdotetaan säädettäväksi maatilan investointituista eli tuista, jotka kohdistuvat lähinnä tuotantorakennusten ja maatilan energiahuoltoa palvelevien rakennusten peruskorjaamiseen, laajentamiseen ja uudisrakentamiseen. Tällä lainsäädännön rakenteellisella muuttumisella perustellaan lakeihin sisältyvien ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden aikaisemmasta poikkeavaa kirjoitustapaa.

Rakennetukilain tavoitteena on ehdotetun 1 §:n mukaan maatalouden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen edistämällä maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua. Hallituksen esityksen 1 ja 7 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan laadulla tarkoitetaan turvallisuutta ja eettistä laatua, joten investointituilla voidaan edistää työhyvinvointia, ympäristön suojelua ja eläinten hyvinvointia tuotantotoiminnassa (s. 22/I ja 28/I). Lisäksi 15 §:n perusteluissa kuvataan, mitä pykälän 2 momentin 3 kohdalla tarkoitetaan. Perustelujen mukaan luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät erityisesti ratkaisut, jotka lisäävät uusiutuvan energian hyödyntämistä hakijan tai muiden harjoittamassa tuotantotoiminnassa, säästävät energiaa, tehostavat maatalouden sivutuotteiden käsittelyä tai edistävät muutoin ympäristön suojelua tuotantotoiminnassa. Ehdotuksen 13 §:n 4 momenttiin sisältyy lisäksi asetuksenantovaltuus, jonka mukaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan säätää rakentamisinvestoinnin teknisistä, taloudellisista, toiminnallisista sekä turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvistä seikoista.

Hallituksen esityksellä on välillisiä vaikutuksia ympäristön tilaan. Lähtökohtana on luonnollisesti maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen, mutta rakennetukien avulla voidaan myös tukea investointeja, joilla on välillistä vaikutusta esimerkiksi vesistökuormitukseen (kuten ratkaisut, jotka tehostavat maatalouden sivutuotteiden käsittelyä). Valiokunta pitää tästä näkökulmasta perusteltuna tuoda esiin lain tavoitetta koskevassa rakennetukilakiehdotuksen 1 §:ssä luonnonvarojen kestävän käytön tavoite tai vesiensuojelu taikka ympäristön suojelu laajasti sen sijaan, että nämä sisältyvät "laadun edistämisen" tavoitteeseen. Myös investointituen myöntämistä koskevan 7 §:n mukaan tukea voidaan myöntää "laadun kehittämiseen". Ehdotuksen 13 §:n asetuksenantovaltuus koskee "ympäristöön liittyviä seikkoja" ja 15 §:n 2 momentin 3 kohdassa luetellaan vaikutukset "työympäristön, luonnonvarojen kestävän käytön tai eläinten hyvinvoinnin kannalta".

Valiokunta katsoo, että kun perusteluissakin todetaan, että tukea voidaan myöntää ratkaisuihin, jotka säästävät energiaa, tehostavat sivutuotteiden käsittelyä tai edistävät muutoin ympäristönsuojelua tuotantotoiminnassa, tulisi myös asianomaisiin pykäliin, kuten 15 §:n 2 momentin 3 kohtaan, lisätä maininta ympäristönsuojelutavoitteesta. Tarkkaan ottaen esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntäminen ei nimittäin ole yksinomaan luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi tarpeellista, vaan myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eli ympäristön suojelemiseksi perusteltu toimenpide. Kysymyksessä olisi siten tekninen tarkistus, joka kuitenkin painottaisi läpäisyperiaatteen mukaisesti, että kaikissa toiminnoissa otetaan huomioon ympäristönsuojelun vaatimukset kestävän kehityksen edistämiseksi. Valiokunta huomauttaa myös, että toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittämistä tulee tarkastella myös ympäristönsuojelun näkökulmasta, mutta tämä ei tule esitetyllä muotoilulla esiin.

Samantyyppinen kysymys nousee esiin 4. lakiehdotuksen osalta eli ehdotuksesta laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta. Lain tavoitetta koskevan 1 §:n mukaan lain tavoitteena on kehittää maaseutua edistämällä erityisesti vesivarojen kestävää käyttöä. Tällä viitataan 15 §:n mukaisiin vesistötoimenpiteisiin, joita lain mukaan voidaan tukea. Vesistötoimenpiteiden tukea voidaan yksityiskohtaisten perustelujen mukaan (s. 85/II) myöntää erityisesti tulvasuojeluhankkeisiin sekä vesistöjen kunnostushankkeisiin. Valiokunta pitää maatalouden vesistökuormituksen vähentämisen kannalta tärkeänä, että tukea voidaan myöntää peruskuivatushankkeisiin osana vesistönsuojelutoimia, jolloin huuhtoutumat vesistöön vähenevät. Tältä kannalta tarkasteltuna 1 §:n tavoitteen muotoilussa tulisi näkyä vesivarojen kestävän käytön ohella tämä erityisen ajankohtainen vesiensuojelun tavoite. Asetusluonnosten saatavilla olo olisi ollut hyödyllistä lakiehdotusten vaikutusten arvioimisen kannalta.

Valiokunta katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteen tulisi näkyä läpäisyperiaatteen mukaisesti yhtenä keskeisenä tavoitteena maatalouden rakenteen parantamista koskevassa tukilainsäädännössä. Maatalouspolitiikan ja maatalouden tukilainsäädännön tulee kannustaa hyvään viljelytapaan ja vesistökuormituksen vähentämiseen.