Hallituksen esityksen tarkoituksena on antaa EU:n hiilirajamekanismia koskevaa asetusta täydentävät välttämättömät kansalliset säännökset ja toimeenpanna asetuksen ensimmäisen vaiheen raportointivelvoite. Ympäristövaliokunnalla ei ole huomauttamista teknisluonteiseen esitykseen. Valiokunta kiinnittää kuitenkin talousvaliokunnan huomiota seuraaviin näkökohtiin.
Hiilirajamekanismi on ensisijaisesti päästövähennyksiin kannustava, uudenlainen EU:n ilmastopolitiikan instrumentti, joka asettaa saman maksun EU:n ulkopuolelta tuotaville eräille tuotteille kuin minkä päästökauppa asettaa EU:ssa tapahtuvalle tuotannolle. Hiilirajamekanismilla ehkäistään näin tietyillä sektoreilla hiilivuotoa, jonka riski kasvaa EU:n kohdistaessa ilmastotoimia kansainväliselle kilpailulle alttiille toimialoilleen. Mekanismi tulee asteittain korvaamaan nykyisen päästöoikeuksien ilmaisjaon niiden tuotteiden tuotannolle EU-alueella, joille kolmansista maista EU-alueelle tuotaessa tullaan asettamaan maksu. Ensimmäisessä vaiheessa voimaan tulee raportointivelvollisuus tuotteen päästösisällöstä sekä suorien että epäsuorien päästöjen osalta. Uusi mekanismi on tarpeen, kun päästövähennystavoitteen kiristyessä päästöoikeuksien kokonaismäärä ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä tulee jatkossa laskemaan huomattavasti, ja on riski ettei ilmaisjako enää riittävällä tasolla tarjoa suojaa hiilivuotoriskiä vastaan. Valiokunta piti myös CBAM-ehdotusta koskevasta U-kirjelmästä antamassaan lausunnossa hiilirajamekanismia tärkeänä mekanismina, jolla voidaan tehostaa hiilivuodon ehkäisyä ja edistää hiilen hinnoittelun yleistymistä sekä ilmastotoimien vahvistumista kolmansissa valtioissaYmVL 30/2021 vp—U 57/2021 vp.
Valiokunta korostaa, että hiilivuotoriskin torjumisen ohella mekanismi kannustaa ulkomaisia valmistajia ja EU-alueen tuojia vähentämään päästöjään. Komissio arvioi mekanismin pienentävän sen soveltamisalaan kuuluvien sektorien osalta päästöjä 13,8 % EU:ssa verrattuna nykyisiin toimiin ja muun maailman osalta 0,4 % hiilirajamekanismiin kuuluvien toimialojen osalta. Hiilirajamekanismin tarjoama hiilivuotosuoja riippuu keskeisesti siitä, miten suuri osuus EU:n tai Suomen tuotannosta suuntautuu EU:n sisämarkkinoille ja siitä, miten hyvin raportoidut päästöt vastaavat tuotannon todellisia päästöjä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hiilirajamekanismin ehdotetussa laajuudessaan arvioidaan ehkäisevän hiilivuotoa tehokkaammin kuin EU:n päästökaupan päästöoikeuksien ilmaisjako. Näin ollen mekanismi myös vahvistaa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. Hiilirajamekanismin toimivuus riippuu kuitenkin pitkälti sen käytännön toimeenpanosta. Valiokunta korostaa tarvetta arvioida hiilirajamekanismin toimivuutta säännöllisesti, jolloin komissio voi näiden pohjalta tehdä ehdotuksia järjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Hiilirajamekanismia tulisi kuitenkin täydentää, sillä ilmaisjaon loppuessa hiilivuotoriski kasvaa EU:n ulkopuolelle vietävien tuotteiden osalta.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että mekanismin toimeenpanon aikataulu on hyvin nopea ja raportointivelvollisuuden käynnistyttyä jo 1.10.2023 ilmenevät käytännössä yritysten rajalliset mahdollisuudet hankkia raportoinnin edellyttämiä tietoja. Siirtymäkautena sovellettavassa täytäntöönpanoasetuksessa säädetään seuraamuksista koskien esimerkiksi mahdollisia raportointipuutteita. Valiokunta pitää tärkeänä, että Tullilla on riittävät resurssit viestiä mekanismista ja opastaa toimijoita kireän toimeenpanoaikataulun oloissa toimivien käytänteiden luomiseksi ja turhien sanktioiden välttämiseksi. Myös komission ohjeistusta puuttuu vielä. Uuden mekanismin soveltamisessa tulee todennäköisesti esille tilanteita, joihin ei aina ole selvää ratkaisua, joten aktiivinen ongelmanratkaisu ja yhteistyö on sujuvien käytäntöjen luomiseksi tärkeää.