Perustelut
Valtioneuvoston kirjelmästä käy ilmi,
että alustava asialista-arvio päivitetään
lokakuussa 2005, jolloin siihen sisällytetään
alustava sektorikohtainen arvio niistä lainsäädäntöhankkeista
ja muista prioriteeteista, jotka ovat Suomen mielestä tärkeimpiä.
Valiokunta pitää valtioneuvoston alustavia lähtökohtia
kannatettavina ja aikaisempiin eri yhteyksissä antamiin
lausuntoihinsa viitaten korostaa tässä yhteydessä tarvetta
ottaa puheenjohtajuuskaudella erityisesti huomioon seuraavat tavoitteet.
Itämerestä on unionin laajenemisen jälkeen tullut
EU:n näkökulmasta lähes sisämeri.
Keskeisiä tavoitteita EU:n ja Venäjän
välisessä ympäristönsuojeluyhteistyössä tulee
siten olla Suomenlahden ja koko Itämeren suojelu vähentämällä ravinne-
ja myrkyllisten aineiden kuormitusta sekä lisäämällä merikuljetusten
turvallisuutta ja edistämällä yhteistyötä ilmastonmuutoksen
torjunnassa, luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja rajat ylittävien
ympäristöhaittojen ehkäisemisessä ja
vähentämisessä (YmVL 17/2005
vp).
Valiokunta katsoo, että EU:n ja Venäjän
välisen yhteistyön kehittäminen on pohjoisen
ulottuvuuden keskeinen sisältö. Ympäristökumppanuus
on keskeisessä asemassa pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmassa,
ja keskeiset saavutukset ovat ympäristöhankkeita.
Tämä on tärkeää myös
jatkossa, ja Venäjän aseman vahvistuminen EU:n
ympäristöyhteistyön kumppanina vastaa
myös Suomen kansallisia prioriteetteja (YmVL 17/2005
vp).
Lissabonin strategiassa tulee ottaa kestävän kehityksen
ympäristönäkökohdat huomioon
aikaisempaa paremmin. Tämä vahvistaa osaltaan eurooppalaista
kilpailukykyä ja luo edellytyksiä myös
kestävään työllisyyskehitykseen
(YmVL 4/2005 vp ja YmVL 29/2005 vp).
Ympäristöteknologioiden edistäminen
tukee samanaikaisesti yhteisön ympäristö-
ja kilpailukykytavoitteita ja edistää tavoitetta
kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti
talouskasvun ja ympäristöhaittojen välisen
yhteyden katkaisemiseksi yhteisössä (YmVL 25/2005
vp).
Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä edellyttää erilaisten
ratkaisumallien käyttöönottamista. Keskeisessä asemassa
tulee olemaan se, miten uusien teknologioiden (erityisesti uusiutuva energia
ja energiansäästötekniikat) läpimurtoa voidaan
edistää. Uuden teknologian kehittäminen
edellyttää mittavia, kohdennettuja resursseja
ja käyttöönotto teknologioiden markkinoille saamista
nopeasti ja riittävän laajassa mittakaavassa (YmVL
22/2005 vp ja YmVL 25/2005 vp).
Valiokunta painottaa myös unionin kansainvälisen
aseman vahvistamisen tärkeyttä. EU:lla on ollut
edelläkävijän rooli, ja myös
jatkossa tulee tehdä selväksi sitoutuminen ilmastonmuutoksen
hillintään. Suomen tulee puheenjohtajuuskaudellaan
aktiivisesti pyrkiä aikaansaamaan monenkeskinen sopimusjärjestely
vuoden 2012 jälkeiselle ajalle, jossa kaikki kehittyneet maat
ja välttämättömät kehitysmaat
EU:n hyväksymän tavoitteen kannalta ilmaston lämpenemisen
pysäyttämiseksi kahteen asteeseen ovat mukana
(YmVL 22/2005 vp).