Perustelut

Valiokunta on käsitellyt esitystä oman toimialansa näkökulmasta keskittyen hallituksen esityksen ympäristövaikutuksiin. Ilmastonmuutoksen arvioidaan Suomessa lisäävän huomattavasti jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien vaihteluita eri vuodenaikoina. Vaikutukset näkyvät todennäköisesti vesistöissä kevättulvien pienenemisenä, talvivirtaamien kasvuna ja nykyistä pidemmistä kuivakausista aiheutuvien riskien lisääntymisenä erityisesti kesäisin. Loppukesän kasvava veden vähyys voi aiheuttaa aikaisempaa suurempia ongelmia veden laadulle, ekologiselle tilalle ja kalastolle. Suomessa on jo osin havaittavissa tällä hetkellä sellaisia muutoksia vesiolosuhteissa, joita on nimenomaan ennakoitu syntyvän ilmaston lämmetessä.

Valiokunta toteaa, että vesistöjen säännöstely on Suomessa keskeinen keino vesistötulvien hallinnassa. Säännöstelyyn myönnettyjä vesitalouslupia on voimassa tällä hetkellä runsaat kaksi sataa. Suurin osa vesistöjen säännöstelyluvista on varsin vanhoja, eikä niiden lupamääräyksiä ole juurikaan tarkistettu luvan myöntämisen jälkeen.

Esityksen mukaan vesilakiin lisättäisiin uudet säännökset, joilla voitaisiin parantaa varautumista tulva- ja kuivuusriskeihin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvittäisi tarvittaessa toimenpiteet, joilla tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia yleiseltä kannalta haitallisia vesistövaikutuksia voitaisiin vähentää. Tulva- ja kuivuusriskeihin varautumista koskeva selvitys tehtäisiin laajassa yhteistyössä lupien haltijoiden sekä kuntien ja muiden viranomaistahojen kanssa, ja se kattaisi tarvittaessa koko vesistöalueen. Selvityksen perusteella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voisi jatkossa saattaa aluehallintovirastossa vireille hakemuksen yhden tai useamman vesitaloushankkeen lupamääräysten tarkistamiseksi tai uusien määräysten antamiseksi.

Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena, koska nykyisin vesitaloushankkeiden säännöstelymääräyksiin voidaan vesilain keinoin puuttua lähinnä vain vaarantorjuntasäännöksen perusteella. Näissä vaarantorjuntatapauksissa on kysymys kuitenkin tilapäisestä ja kertaluontoisesta viranomaispäätöksestä välittömän vaaran torjumiseksi, eikä tämän säännöksen avulla ole mahdollista kehittää vesistösäännöstelyä kokonaisvaltaisesti pitemmällä aikavälillä. Erityisesti vanhojen lupien tarkistamisella voitaisiin ottaa käyttöön sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan välttää vaarojen tai merkittävien haittojen syntyminen muuttuneissa olosuhteissa. Valiokunta katsoo kuitenkin lisäksi, että myös säännöstelyluvan haltijan oikeusturvasta tulee huolehtia määrittelemällä luvan tarkistamisen edellytykset riittävän selkeästi.

Valiokunta pitää hyvänä, että jatkossa vesilain vaarantorjuntasäännösten sijasta poikkeuksellisiin tilanteisiin voidaan varautua paremmin ennakolta ehdotuksen sisältämien uusien menettelytapojen mukaisesti. Valiokunta korostaa, että tarkistamismenettelyssä tulee ottaa myös ympäristölliset näkökohdat riittävästi huomioon. Äkillisistä juoksutusten muutoksista saattaa aiheutua vesistössä monia haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka voitaisiin välttää tai niitä vähentää säännöstelemällä vesistöjä pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisemmin.

Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä kasvavaa tarvetta parantaa varautumista sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistymiseen ja edistää näin sopeutumista ilmastonmuutokseen. Aiempaa parempi tulvatilanteisiin varautuminen vähentää myös kiintoaineiden huuhtoutumista ja ravinnekuormitusta vesistöihin. Kuivuustilanteiden ennakointi taas vähentää vesieliöstölle aiheutuvia haittoja ja edistää monimuotoisuuden säilyttämistä vesiympäristössä.