Perustelut

Ympäristövaliokunta on käsitellyt valtioneuvoston selvitystä oman toimialansa osalta. Vuoden 2004 EU-politiikan keskeisistä tavoitteista kuuluvat ympäristöpolitiikan alaan kokonaan tai osittain ympäristöteknologian markkinoiden edistämistä (kohta 6.3), kemikaalilainsäädännön valmistelun edistämistä (kohta 7), EU—Venäjä-suhteita (kohta 10) ja Pohjoista ulottuvuutta (kohta 11) koskevat osat. Valiokunta tukee erityisesti näissä osissa asetettuja tavoitteita ja pitää tavoitteita myös kokonaisuutena Suomen EU-politiikan kannalta keskeisimpinä ja sisällöllisesti tasapainoisina. Valiokunta kuitenkin katsoo, että ympäristötavoitteet jäävät osin varsin yleisiksi.

Yksi keskeisin nimeämättä jäävä tavoite on Suomenlahden ja Itämeren suojelun edistäminen. Tavoitteen yksityiskohtaisempi ilmeneminen olisi perusteltua nyt, kun Itämerestä unionin laajetessa tulee yhteisön sisämeri. Esitetyissä tavoitteissa Itämereen liittyvien kysymysten voidaan katsoa sisältyvän kohtaan 10, jossa todetaan Suomen tavoitteena olevan, että EU:n ja Venäjän sopiman neljän yhteistyöalueen kehittämisessä edistytään ja että ympäristökysymykset nimetään omaksi, viidenneksi yhteistyöalaksi. Tämä kuitenkin rajaa samalla näkökulman vain Venäjä-suhteeseen, kun sen tulisi olla kaikkien rantavaltioiden ja EU:n laajuinen.

Venäjän osalta tavoitteissa korostetaan erikseen jatkuvan ja johdonmukaisen vuoropuhelun tarvetta Venäjän kanssa Kioton pöytäkirjan ratifioimiseksi. Valiokunta pitää tätä yhteisön kannalta olennaisena kysymyksenä ja korostaa osaltaan Euroopan unionin toimien tärkeyttä Kioton ilmastosopimuksen toimeenpanossa ja unionin aktiivisen roolin jatkumista.

Valiokunta pitää myös kannatettavana kohtaa 3, jossa painotetaan tarvetta integroida uudet jäsenmaat unionin toimintaan ja politiikkoihin mahdollisimman nopeasti. Tällä on myös edellä mainitusta ympäristöllisestä näkökulmasta tärkeä merkitys Suomen kannalta.

Ympäristökysymystenkin kannalta erittäin tärkeä on kohdassa 11 mainittu uuden rahoitusinstrumentin kehitystyö, jonka osalta Suomi pyrkii varmistamaan, että uusi instrumentti palvelee mahdollisimman hyvin unionin itärajan etuja mukaan lukien Venäjä ja Pohjoinen ulottuvuus.

Kohdan 6.3 mukaan Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen, että ympäristöteknologioiden markkinoiden syntyä edistetään myös EU-tasolla tavoitteena niiden esteiden poistaminen, jotka haittaavat investointeja ympäristöteknologiaan, sen kehittämiseen, kaupallistamiseen ja käyttöönottoon. Valiokunta pitää tavoitetta erittäin kannatettavana. Talouskasvun ja ympäristöhaittojen irtikytkeminen edellyttää ekotehokkuuden parantamista. Tätä tavoitetta tukee osaltaan erityisesti innovatiivisen ympäristöteknologian edistäminen.

Kemikaalilainsäädännön uudistus on yksi suurimmista uudistuksista useaan vuoteen yhteisön ympäristölainsäädännön alalla. Ympäristövaliokunta pitää tärkeänä selkeää tukea kemikaalipolitiikan tavoitteille ja asetusehdotuksen ripeän käsittelyn edistämiselle. Tavoitteena on oltava tasapainoinen lopputulos terveyden- ja ympäristönsuojelun sekä taloudellisten toimijoiden kannalta. Terveyden- ja ympäristönsuojelun korkeasta tasosta ei tule tinkiä, vaan ympäristö- ja terveystavoitteet on asetettava ristiriitatilanteissa selkeästi tavaroiden vapaan liikkuvuuden edelle. Järjestelmää yksinkertaistamalla ja suuntaamalla turvallisuuden kannalta keskeisimpiin aineisiin voidaan lainsäädännön toimivuutta ja siten tehokkuutta kuitenkin parantaa.