Yleistä

Ympäristövaliokunta on tarkastellut julkisen talouden suunnitelmaa pääasiassa oman hallinnonalansa kannalta, mutta myös laajemmin kestävän kehityksen ja useille hallinnonaloille kohdentuvan ilmastopolitiikan näkökulmasta. Valiokunta viitaten talousarvioehdotuksesta antamaansa lausuntoon YmVL 5/2019 vp kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin. 

Ympäristöministeriön pääluokan määrärahojen kokonaistaso alenee kehyskaudella 278 milj. eurosta 205 milj. euroon. Tämä johtuu kehyskauden alussa toteutettavista osin kertaluonteisista lisäyksistä erityisesti luonnonsuojeluun. Valiokunta pitää erinomaisena lähes 100 milj. euron panostusta luonnonsuojeluun, mutta toteaa samanaikaisesti, että erityisesti luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ei ole saatu pysäytettyä, ja heikko kehitys tältä osin vaatii lisätoimia myöhemminkin. 

Talousarvioehdotukseen on muutaman vuoden ajan sisältynyt kestävää kehitystä kuvaava osio, jossa tiivistetään kunkin hallinnonalan keskeiset toimet kestävän kehityksen edistämiseksi. Suomi on kansainvälisesti edelläkävijän asemassa pyrkiessään omaksumaan kestävän kehityksen osaksi budjettisuunnittelua. Valiokunta kannustaa kehittämään arviointia edelleen lisäämällä hallitusohjelman mukaisesti perinteisten taloudellisten mittareiden lisäksi ja tueksi myös sosiaalista sekä ekologista hyvinvointia kuvaavia mittareita. Toimien vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään keskeiseksi osaksi kunkin hallinnonalan toimintaa. Tärkeää on myös varmistua siitä, ettei erilaisilla tukimekanismeilla samanaikaisesti aiheuteta lisäkuormitusta ympäristöön, kun sitä toimilla toisaalla pyritään hillitsemään. Valiokunta korostaakin tarvetta varmistaa eri hallinnonalojen politiikkojen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta sekä hallinnon eri sektoreiden yhteistyötä kestävän kehityksen mukaisen toiminnan suunnittelussa ja resursoinnissa. 

OECD on kehittänyt arviointityökalun ympäristölle haitallisten tukien määrittämiseksi. Tätä työkalua on hyödynnetty myös Suomessa toteutetuissa selvityksissä, joissa on kartoitettu ympäristölle haitallisia tukia. Ympäristölle haitallisia tukia sisältyy etenkin verojärjestelmään. Niitä on kuitenkin myös määrärahojen joukossa. Ympäristön kannalta haitallisilla tuilla on yleensä myönteisiä vaikutuksia muiden politiikkatavoitteiden kannalta, mikä tulee ottaa huomioon niitä arvioitaessa. Talousarvioehdotuksessa on OECD:n arviointimallin mukaisesti arvioitu haitalliset verotuet, jotka rakenteellisesti suosivat fossiilisten polttoaineiden säilyttämistä. Arvion mukaan ympäristölle haitalliset tuet ovat yhteensä n. 3,6 mrd. euroa, josta 1,4 mrd. kohdentuu liikennesektoriin, 1,1 mrd. maataloussektorille ja 1,1 mrd. energiasektorille. 

Hallitusohjelman kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja rakenteelliset muutokset, joilla edistetään vähähiilistä kierto- ja biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja, luovat kestävää kasvua ja hyvinvointia edistäen myös vientimahdollisuuksia. Talousarvioehdotus sisältää tavoitteiden toteuttamiseksi ennätyksellisen määrän uusia tai uudelleen käyttöön otettavia avustus- ja tukimäärärahoja, jotka edellyttävät rahoitusta myös kehyskaudella. Suurten, rakenteellisten uudistusten valmistelu, kuten ekologinen verouudistus mukaan lukien turpeen verokohtelu tai haitallisten yritystukien poisto, on vielä kesken. Talousarvioehdotuksessa puretaan parafiinisen dieselöljyn veronalennus, 110 milj. euroa. Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä on tarkoitus poistaa vuodesta 2022 alkaen ja alentaa II veroluokan sähkövero budjettineutraalisti. Valiokunta korostaa tarvetta tehdä rakenteellisia uudistuksia koskevia päätöksiä pian, jotta uudistukset voidaan toteuttaa kehyskaudella. 

Valiokunta korostaa myös julkisten hankintojen merkittävää potentiaalia julkisen talouden ekologisen kestävyyden parantamisessa sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttamisessa muiden ohjauskeinojen rinnalla. Syyskuussa 2019 on aloitettu työ yhteisen julkisten hankintojen strategian laatimiseksi valtiovarainministeriön johdolla, mutta siten, että sektoriministeriöt edistävät kukin oman hallinnonalansa tavoitteita yhteisten linjausten mukaisesti. Julkisten hankintojen volyymi on niin suuri, 35 miljardia kansantalouden tasolla, että se voi olla myös merkittävä markkinavaikuttaja uusien energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen ja cleantech-ratkaisujen hankkijana. Julkisten hankintojen kautta voidaan siten edistää myös uusien ratkaisujen kehittämistä ja testaamista ensin kotimarkkinoilla ja näiden referenssien kautta edistää myös vientipotentiaalia. Valiokunta korostaa, että potentiaalin hyödyntäminen käytännössä edellyttää kuntien osaamisen kehittämistä ja parhaiden käytäntöjen levittämistä. Tätä edistämään perustettu Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus KEINO tukee hankintayksiköitä käytännön työssä. Valiokunta korostaa, että KEINOn jatkuvuus ja siten mahdollisuus pitkäjänteiseen työhön tulee turvata tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Ilmastotoimet

Talousarvioesityksen mukaan hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita edistetään vuonna 2020 yhteensä noin 2,0 mrd. eurolla. Tämä on arviolta 347 milj. euroa enemmän kuin mitä vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa budjetoitiin vastaaviin toimiin. Hallitusohjelman mukaiset pysyvät ja kertaluonteiset määrärahalisäykset luonnonsuojeluun, maatalouteen, kiertotalouteen ja kehitysyhteistyöhön ovat suurimmat panostukset tältä osin. Valiokunta korostaa, että hiilineutraaliustavoite vuonna 2035 edellyttää nykyistä voimakkaampia toimia ja niiden tukia, mikä nostaa paineita myöhemmille lisäpanostuksille kehyskaudella. 

Kokonaisvaltaisen ilmastopolitiikan kannalta on välttämätöntä tarkastella toimia kaikilla hallinnonaloilla. Onkin hyvä, että kaikilla hallinnonaloilla on tunnistettu tavoite ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siirtymästä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on lisätä ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta sekä toimien kustannustehokkuutta panemalla toimeen vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia ja raportoimalla niistä eduskunnalle ilmastolain mukaisesti.  

Valiokunta korostaa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen haasteiden mittavuutta ja tarvetta systeemiseen muutokseen yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseksi kestäviksi.  

Valiokunta korostaa, että kunnianhimoiset ilmastovaatimukset edistävät kotimaista kysyntää ja luovat näin samalla kotimaisia referenssejä ja siten edistävät myös puhtaan teknologian vientimahdollisuuksia. Ilmastopolitiikan toteuttaminen tuo siten samalla taloudellista kasvua ja turvaa hyvinvointia tulevaisuudessakin. Ilmastopolitiikkaa toteutettaessa tulee kuitenkin huolehtia sen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, mikä edellyttää tulevaisuudessa uudenlaisia tapoja kompensoida tarvittaessa ilmastopolitiikasta johtuvaa kustannustason nousua etenkin pienituloisille. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että kehyskaudella pyritään tehokkaasti purkamaan uusiutuvan energian pientuotannon hallinnollisia esteitä ja edistämään esimerkiksi aurinkoenergiaratkaisujen käyttöön ottamisen kannattavuutta asunto-osakeyhtiöissä. Korjausavustukset ovat tarpeellisia kotitalouksien tukemiseksi kestävien ratkaisujen toteuttamiseksi lämmitysjärjestelmissään, sillä muutos kohti hiilineutraaleja ratkaisuja tulee saada aikaan pian. Uudisrakentamisen kautta muutos toteutuu liian hitaasti, ja siksi olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen tarvitaan kannustimia. Varsinkin energian hinnan noustessa kestävien lämmitystaparatkaisujen takaisinmaksuaika lyhenee, joten usein energiaremontit ovat joka tapauksessa taloudellisesti kannattavia. Taloudellisilla kannustimilla korjauksia on mahdollista saada liikkeelle hyvinkin nopeasti. Valtion tulee edistää myös riippumatonta informaatio-ohjausta, sillä taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden teknis-taloudellisen osaamisen puutteet voivat vähentää energiaremonttien houkuttelevuutta. 

Maankäyttösektorin ilmastopolitiikan edistämiseen ehdotetaan 19,8 milj. euron lisäystä luonnonvaratalouteen maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa momentille 30.40.22 (Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen). Hiilinielujen vahvistamiseen ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseen ehdotetaan 10 milj. euron pysyvää lisäystä, joka nousee 14,5 milj. euroon vuodesta 2021 alkaen. Valiokunta korostaa, että maankäyttösektorin päästöjen vähentämisen hintaa on vielä vaikea arvioida pidemmällä tähtäimellä, sillä se riippuu osaltaan koko EU:n laajuisista toimista ja EU:n päätöksistä, joita ei vielä ole tehty. Epävarmuudesta johtuen laskennallista rasitetta ja aiheutuvia kustannuksia on arvioitava kehyskaudella uudelleen. 

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Valiokunta pitää perusteltuna, että kehyskaudella panostetaan luonnonsuojelun lisäksi erityisesti bio- ja kiertotalouteen, toimiin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä Itämeren ja vesien tilan parantamiseen. Strategisen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen varataan vuosille 2021—2023 yhteensä 2,7 milj. euroa. Tärkeä on myös panostus jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan ylläpitokustannuksiin ennen kuin kustannuksia on mahdollista kattaa maksuilla. 

Valiokunta korostaa pitkäjänteisen työn merkitystä vesiensuojelussa. Tulokset näkyvät hitaasti, mutta pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Vesiensuojelun tehostamisohjelman perustana ovat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat. Ohjelman avulla pyritään kohdentamaan konkreettisia toimenpiteitä vaikuttavimpiin vesien tilaa parantaviin toimiin, vahvistamaan toimijoiden yhteistyötä sekä ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja menetelmiä. 

Etelä-Suomen metsien toimintaohjelman METSOn toimeenpanon jatkaminen tavoitteidensa mukaisesti loppuun on tärkeä keino luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi, mutta toimia tarvitaan myös talousmetsissä muun muassa jatkamalla kehitystä metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamiseksi. Heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelma Helmi on tärkeä uusi keino toteuttaa luonnon monimuotoisuuden suojelun toimintaohjelmaa. Tarvetta pitempiaikaiselle rahoitukselle on tältäkin osin, sillä Helmi-ohjelmasta valmistellaan vuoden 2020 aikana valtioneuvoston periaatepäätöstä, jossa on tarkoitus asettaa ohjelman tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi tulee tehostaa haitallisten vieraslajien poistamista esimerkiksi lintukosteikoista. 

Myös Metsähallituksen hoidossa olevien kansallispuistojen ja muiden retkeilyalueiden korjausvelka on niin huomattava, että sen poistaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. Erityisesti Metsähallituksen hoitoon joitakin vuosia sitten siirtyneiden linnoitusten, linnanraunioiden ja muiden arvokkaiden historiallisten kohteiden hoitaminen on haastavampaa ja kalliimpaa kuin vaellusreittien tai palveluvarustuksen ylläpito. Kulttuuriperintökohteiden osalta korjausvelan määräksi on arvioitu jopa 70 milj. euroa, joten nyt esitetty tasokorotus ei ratkaise tätä ongelmaa. Valiokunta korostaa, että kehyskaudella tulee pyrkiä selvittämään vaikuttavin tapa hoitaa ja rahoittaa kulttuuriperintökohteiden asianmukainen huolenpito. 

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat alueellisina viranomaisina ympäristöhallinnon tehtäviä, joita ovat ympäristönsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta sekä vesivarojen käyttö ja hoito. Valiokunta toteaa, että ELY-keskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ELY-keskusten hallinnollisesta ohjaamisesta, mutta ympäristöministeriö asettaa tulosohjauksessa hallinnonalansa tulostavoitteet. Valiokunta korostaa tarvetta turvata ympäristöhallinnon toimivuus ja laatu. Aikaisemmat kehysleikkaukset ovat supistaneet ELY-keskusten henkilöstöä myös ympäristövastuualueelta siten, että samanaikaisten eläköitymisten aiheuttamaa osaamisen poistumista on vaikea korvata sisäisin joustoin. ELY-keskusten ympäristövastuualueiden htv-määrä on vuodesta 2010 vuoteen 2018 pienentynyt 26 %. ELY-keskusten ympäristövastuualueiden voimavaratilanne vaihtelee eri puolilla Suomea, mutta erityisesti Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on uhkana toiminnan laadun heikkeneminen, jos esitetyt vähennykset toteutuvat. Valiokunta korostaa, ettei lakisääteisten tehtävien hoitoa eikä asiakaspalvelun tasoa tule vaarantaa. Hallinnon palvelutason heikkeneminen voi myös haitata paitsi ympäristönsuojelun valvonnan laajuutta ja tehokkuutta, välillisesti myös taloudellista toimeliaisuutta alueella. 

Valiokunta toteaa, että ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaaminen edellyttää hyvää tietopohjaa luonnon mekanismeista, niiden syy-seuraussuhteista ja vaikuttavista keinoista päästöjen vähentämiseksi. Tarvetta on aikaisempaa enemmän myös monitieteelliselle, poikkihallinnolliselle lähestymistavalle. Yhtenä käytännön osoituksena tästä on se, että Ilmastopaneelin asiantuntemuksen kysyntä on kasvanut. Ilmastopaneeli on nopeasti vakiinnuttanut paikkansa tieteellisenä, riippumattomana asiantuntijaelimenä, ja sillä on tärkeä rooli riippumattoman tiedon tuottajana poliittisen päätöksenteon taustaksi ja kansalaiskeskusteluun. Valiokunta katsoo, että myös luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ilmastonmuutoksen tavoin vaikeutuva haaste, jonka osalta on myös tarvetta vahvistaa tieteellisen, riippumattoman asiantuntijatiedon saamista niin poliittisen päätöksenteon valmisteluun kuin kansalaiskeskusteluunkin. Ilmastopaneelin tarjoaman mallin pohjalta Suomessa on aloittanut toimintansa Luontopaneeli, mutta sen rahoitusta ei ole Ilmastopaneelin tavoin turvattu eikä sen toiminta ole vielä Ilmastopaneelin tavoin vakiintunut. Valiokunta korostaa tarvetta turvata Luontopaneelin pitkäjänteinen rahoitus. 

Asuntopolitiikka

Ympäristövaliokunta on viime vuosina korostanut useaan kertaan tarvetta pitkäjänteiseen asuntopolitiikkaan katsoen, että tavoitteena tulee olla hallituskaudet ylittävä, pitempiaikainen kehittämisohjelma. Ympäristövaliokunnan lausunnon YmVL 1/2018 vp ja tarkastusvaliokunnan asuntopolitiikan kehittämistä laajasti koskevan mietinnön TrVM 3/2018 vp johdosta hyväksytyillä lausumilla eduskunta edellyttää, että asuntopolitiikasta laaditaan kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman osana tulee laatia asuinalueiden myönteisen kehityksen tueksi ja eriytymisen ennaltaehkäisemiseksi yli hallinnonalarajojen ulottuva asuinalueiden kehittämisohjelma, jolla turvataan pitkäjänteisesti palveluiden ja asumisen hyvä taso ja vahvistetaan asuinalueiden elinvoimaisuutta. Lisäksi ohjelman yhteydessä tulee selvittää, kuinka elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikalla voidaan ennaltaehkäistä taantuvien alueiden asumisen ongelmia. Asuntopoliittisen kehitysohjelman organisointi on parhaillaan viimeisteltävänä. Hallitusohjelman mukaisesti valmisteltava selonteko tulee antaa eduskunnalle syksyllä 2020. Valiokunta pitää parlamentaarista ulottuvuutta valmistelussa hyvin tärkeänä ja pitää selontekoa merkittävänä mahdollisuutena kehittää asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä. 

Muilta osin valiokunta viittaa asuntopolitiikan osalta talousarvioehdotuksesta antamaansa lausuntoon YmVL 5/2019 vp. 

Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja kaikkien sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana toteutetaan toimia, joilla vakiinnutetaan normaaliin kiinteistönpitoon menettelytapa, jossa rakennusten kunto, tarkoitukseensa sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan säännönmukaisesti ja tilannetta arvioidaan moniammatillisessa yhteistyössä. Ohjelman rahoitukseen esitetään 1,5 milj. euron määrärahaa valtioneuvoston kanslian pääluokassa (23.01.25). Valiokunta korostaa tarvetta pitkäjänteiseen työhön rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi. Ohjelman toimeenpano edellyttää toimia useilla hallinnonaloilla, ja sen tavoitteita voidaan välillisesti tukea myös muissa hankkeissa, joita ovat esimerkiksi sosiaaliturvan kokonaisuudistus, maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja esimerkiksi KEINO-osaamiskeskuksen työ kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä kiirehtiä konkreettisia toimia sisäilmaongelmista kärsivien auttamiseksi. 

Valiokunta katsoo, että kestävän rahoituksen periaatteiden edistämistä tulisi vahvistaa niin Suomen kuin Euroopan tasolla. Vähähiilisten sijoituskohteiden luokittelu vauhdittaisi sitä, että huomisen sijoituspäätökset tehdään oikein kannustimin.