Perustelut
1 Asuminen ja rakentaminen
Asuntotuotannon tukeminen
Vuokra-asuntotilanne on vaikea kasvukeskuksissa ja erityisesti
pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa on jatkuvasti
asuntojen alitarjontaa. Pula kohtuuhintaisista asumisratkaisuista
ja erityisesti pienistä vuokra-asunnoista sekä asumisen
kalleus myös yleisellä tasolla on jo muodostumassa esteeksi
työvoiman saatavuudelle, mikä haittaa talouden
kasvua ja kilpailukykyä. Riittämätön asuntotarjonta
ilmenee paitsi korkeina asuntojen hintoina myös seudun
yhdyskuntarakenteen hajautumisena.
Asuntomarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja tilanteen helpottamiseksi
tarvitaan monipuolista asuntopolitiikkaa, kuten pitkäjänteistä maapolitiikkaa,
riittävää tonttitarjontaa, sujuvaa kaavoitusta
ja kilpailun lisäämistä. Vaikka asuntomarkkinat
toimivat lähtökohtaisesti markkinalähtöisesti,
tarvitaan valtion tukemaa asuntotuotantoa varsinkin sellaisten väestöryhmien asumisen
järjestämiseen, joiden asuinolojen järjestyminen
ei muutoin toteudu. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuus
on tärkeää myös elinkeinopoliittisista
syistä. Valiokunta korostaa, että valtion tukemalla
asuntotuotannolla voidaan myös tasata talouden suhdannevaikutuksia
ja käyttää sitä elvytysluonteisena
keinona.
Talousarvioesityksessä on varauduttu tukemaan valtion
asuntorahastosta noin 7 000 uuden korkotukiasunnon rakentamista,
kun korkotukilainojen hyväksymisvaltuus on 1,025 miljardia euroa.
Lisäksi talousarviossa on varauduttu 2 000 asunnon
käynnistymiseen ns. täytetakauksellisen välimallin
avulla, jonka valtuudeksi esitetään 250 miljoonaa
euroa. Erityisryhmien asuntotuotannon avustusvaltuus säilyy
110 miljoonan euron tasolla, mitä on pidettävä hyvänä, sillä tarvetta
lisäävät heikkokuntoisten vanhusten kasvava
määrä ja erityisryhmien vähenevät laitospaikat.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen ja kehitysvammaisten
asumistilanteen parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita,
jotka tulee toteuttaa suunnitelmien mukaisesti.
Euroopan rahoituskriisin pitkittyminen voi johtaa talouden nousun
hiipumiseen, jolloin tulee taas ajankohtaiseksi harkita ehdotettua
voimakkaampia toimenpiteitä valtion tukeman asuntotuotannon
osalta. Arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan joka vuosi 35 000
uutta asuntoa lisää, jotta kasvavan väestön
asumistarpeista voidaan huolehtia. Valiokunta on huolissaan vuoden
2011 korkotukivaltuuden niukasta käytöstä.
Tuettua asuntotuotantoa ei ole käynnistynyt valtuuden sallimaa
määrää, mitä on pidettävä ongelmallisena
vuokra-asuntojen kovan kysynnän jatkuessa. Valiokunta korostaa,
että vaikeassa asuntotilanteessa pääasia
olisi, että tuettu asuntotuotanto käynnistyy täysimääräisesti
riippumatta siitä, onko kysymyksessä korkotuettu vuokra-asunto-
ja vuokratalolaina vai asumisoikeustalolaina. Valiokunta tulee omalta
osaltaan seuraamaan tilanteen kehitystä tarkoin.
Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta
annettua valtioneuvoston asetusta on muutettu siten, että lainansaajan maksettavaksi
jäävä perusomavastuu korkotuesta on puolitettu
(1,7 %) lainoissa, jotka myönnetään
uusien, muille kuin erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen
rakentamista varten. Muutos perustuu suoraan hallitusohjelman kirjaukseen,
ja sen tavoitteena on lisätä toimijoiden kiinnostusta
valtion tukemaan tavalliseen vuokra-asuntotuotantoon parantamalla
korkotuella hankkeiden pitkän aikavälin
taloudellisia toimintaedellytyksiä, eikä se siksi
koske asumisoikeustalolainoja. Muutoksen tosiasiallinen vaikutus
hintatasoon riippuu osaltaan korkotasosta, mutta valiokunta pitää muutosta
kuitenkin oikeansuuntaisena toimenpiteenä. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että tavoitteen mukaisen asuntotuotannon käynnistyminen
kokonaisuutena varmistetaan.
Talousarviossa ei ole otettu huomioon valtion toimenpiteiden
rahoitustarvetta talven aikana valmisteltavan Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen
osalta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että Helsingin seudun aiesopimuskäytäntöä seudun tontti-
ja asuntotarjonnan edistämiseksi kehitetään
edelleen tavoitteellisemmaksi ja velvoittavammaksi sekä että järjestelmää tarpeen
mukaan laajennetaan muihin kasvukeskuksiin.
Avustukset korjaustoimintaan
Korjausrakentamisen merkitys asuntopolitiikan osana kasvaa asuntokannan
vanhetessa ja tullessa peruskorjausikään. Korjausrakentaminen
vaikuttaa asuntomarkkinoiden toimintaan, kun aiheutuvat kustannukset
nostavat asumisen hintaa. Myös väestön
ikääntyminen ja tarve esteettömään
asumiseen asettaa korjausrakentamiselle haasteita, jotka tulee ottaa
asuntopolitiikassa huomioon yhteiskunnalle syntyvien kustannusetujenkin
kannalta, kun näin voidaan edistää ikääntyvien
mahdollisuuksia asua kotonaan mahdollisimman pitkään.
Avustukset korjaustoimintaan -momentin (35.20.55) määrärahaksi
esitetään 55,5 miljoonaa euroa, josta korjausavustuksiin
on tarkoitus suunnata 37,5 miljoonaa ja energia-avustuksiin 18 miljoonaa
euroa. Tosin momentin perusteluosaa on muutettu siten, ettei siitä enää ilmene, miten
määräraha jakautuu korjaus- ja energia-avustusten
välillä. Korjausavustusten painopiste on uusien
hissien jälkiasentamisessa sekä vanhusten ja vammaisten
asuntojen korjaamisessa kotona asumisen edistämiseksi.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että valtakunnallista, 5-vuotista Hometalkoot-ohjelmaa
toteutetaan edelleen aktiivisesti ja tehokkaasti. Haja-asutuksen
talousjätevesikorjauksien avustamiseen ei esitetä enää lainkaan
määrärahaa. Myös hissien korjaamisen tukeminen
loppuu. Valiokunta huomauttaa, että talousarvioesitys on
ristiriidassa eduskunnan ns. hajajätevesilainsäädännön
hyväksymisen yhteydessäYmVM 18/2010
vp — HE 179/2010 vp — EV 288/2010
vp: 5. lausuma. helmikuussa 2011 hyväksymän
yksityiskohtaisen lausuman kanssa, jonka mukaan eduskunta edellyttää,
että hallitus nostaa korjausavustusmäärärahan
myöntämisen perusteena olevia tulorajoja ja korjaus-
ja energia-avustusmäärärahaa siten, että avustus
edistää pienituloisten kotitalouksien jätevesien
käsittelyn parantamistoimien toteuttamista.
Energia-avustustason 20 miljoonan euron leikkaus vaikeuttaa
merkittävästi lämmitystapamuutosten,
kuten lämpöpumppujen ja pellettilämmityksen
käyttöönottamista. Uusiutuvan energian
avustus putoaa esityksen mukaan 30 miljoonasta eurosta
10 miljoonaan euroon. Arvioiden mukaan energiansäästön
tavoiteuran mukaisesta tavoitteesta uhkaa jäädä tämän
vuoksi toteutumatta noin 1 TWh.
Valiokunta huomauttaa, että EU:n säädöksiin perustuva
uusiutuvan energian velvoitepaketti vuodelta 2010 edellyttää,
että Suomi nostaa uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin
vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää 38
TWh:n lisäystä, kun arvion pohjana on 327 TWh:n
loppukulutusarvio. Samanaikaisesti näyttää siltä, että myös
merituulivoimalle arvioitu lisäys uusiutuvaan
energiaan jää toteutumatta merituulivoiman korkean
kustannustason vuoksi, joten tältä osin jäänee
toteutumatta 2 TWh:n osuus uusiutuvaa. Valiokunta pitää olennaisen
tärkeänä, että energia- ja ilmastopoliittisen
strategian tavoitteita toteutetaan johdonmukaisesti, mikä edellyttää määrärahatason
säilyttämistä ennallaan.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että hallitus seuraa energia- ja ilmastopoliittisen strategian
vuonna 2012 toteutettavassa tarkistustyössä, johtaako
määrärahatason laskeminen Suomea sitovien
tavoitteiden toteutumisen hidastumiseen, ja ryhtyy tarvittaessa
toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
Rakennusperinnön hoito
Talousarvioesityksessä momentille 35.20.64 (Avustukset
rakennusperinnön hoitoon) esitetään 1,35
miljoonaa euroa, joka on miljoona euroa vuoden 2011 talousarviota
vähemmän. Valiokunta toteaa, että nykytasollaankin
vaatimaton määräraha on osoittautunut
hyvin tarpeelliseksi avustukseksi, jonka avulla on voitu säilyttää arvokasta
rakennusperintöämme. Rakennusperinnön
säilymisen perusedellytyksiä ovat jatkuva hoito
ja luontevassa käytössä pysyminen, joten
käyttäjien ja tavallisten kansalaisten asennoituminen
on tärkeää. Kiinteistön omistaja
kantaa aina täyden vastuun omaisuutensa kunnossapidosta
ja korjaamisesta. Vanhan rakennuksen suojeluarvot säilyttävä ylläpito
voi kuitenkin vaatia toisinaan suurtakin taloudellista panosta, sillä rakennuksen
ominaisluonteen ja historiallisten arvojen säilyttäminen
edellyttää korjausmenetelmien erityistä valintaa
ja perinteisiä menetelmiä. Tästä syystä on
kohtuullista, että valtio voi edelleenkin pieneltä osin
tukea kiinteistön omistajien vapaaehtoista suojelutyötä.
Edellä esitettyyn viitaten valiokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta nostaa Avustukset
rakennusperinnön hoitoon -määrärahaa
1 miljoona euroa (35.20.64).
2 Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tehdä Suomesta
luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan
sekä kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä.
Suomesta tulisi kehittää hiilineutraali yhteiskunta, luonnon
monimuotoisuuden köyhtyminen tulisi pysäyttää sekä pinta-
ja pohjavesien hyvä tila saavuttaa. Valiokunta pitää linjauksia
tärkeinä korostaen, että nämä tavoitteet
edellyttävät kestävän kehityksen
tavoitteiden syvällistä sisällyttämistä kaikkien
hallinnonalojen tavoitteisiin, sillä varsinaiset ympäristöministeriön
hallinnonalan resurssit ovat vaatimattomat, ainoastaan 0,5 % talousarvion
kokonaisuudesta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että eri hallinnonalojen toimenpiteiden kestävyyttä pystytään
arvioimaan tulevaisuudessa tehokkaammin sen varmistamiseksi, että politiikat
muodostavat johdonmukaisen, kestävää kehitystä toteuttavan
kokonaisuuden.
Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisena ja
hyvin kannatettavana kasvupanostuksena vihreän talouden
edistämiseen kohdennettua yhteensä 4,4 miljoonan
euron suuruista lisämäärärahaa
ja valtuutta (32.20.43), joka on hyvin tarpeellinen kestävän
tuotannon ja kulutuksen ohjelman toteuttamiseen, kuten materiaalitehokkuuden
edistämiseen ja ympäristönäkökulmien huomioon
ottamisen tehostamiseen julkisissa hankinnoissa.
METSO-ohjelma
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta koskeva ns. METSO-ohjelma
on merkittävin yksittäinen hanke, jonka avulla
pyritään pysäyttämään metsiemme
luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Talousarvioesityksen momentille 35.10.63
(Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot) esitetään
kokonaisuutena 50,83 miljoonaa euroa, mikä on luonnonsuojeluohjelmien
toteuttamiseksi ja monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi
ehdottomasti tarpeen. Valiokunta korostaa, että METSO-ohjelma
on kokonaisuus, jota toteutetaan ympäristöministeriön
ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä ja
kokonaistavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää,
että kokonaisrahoitus on riittävää.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahaa
30.60.45 on kuitenkin vähennetty 3 miljoonalla, mikä heikentää merkittävästi
mahdollisuuksia tehdä uusia sopimuksia. Henkilötyövuosikiintiöt,
joita ei saa ylittää, voivat muodostua esteeksi
ohjelman toteuttamisen tavoiteaikatauluissa pysymisessä.
Valiokunta korostaa, että myös riittävien
henkilöstöresurssien turvaaminen elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksissa on olennaista määrärahojen
käytön kannalta ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.
Yleisellä tasolla (myös Itämeren suojelutehtäviin
liittyen) olisi varmistettava, että tuottavuusohjelmassa
sidotuista henkilötyövuosikiintiöistä riippumatta
on mahdollista esimerkiksi palkata erillisrahoituksella määräaikaista työvoimaa
tarvittavien tehtävien hoitamiseen.
Valiokunta toteaa, että esitetyllä määrärahatasolla
ei tultane saavuttamaan METSO-ohjelman tavoitteita. Tämä on
hyvin valitettavaa, sillä ohjelman avulla on saatu asenneilmapiiri
suojelua kohtaan muuttumaan merkittävästi myönteisemmäksi.
Suojelualueiden lisääminen ei myöskään ratkaise
luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisen
haastetta, vaan olennaista on onnistuminen talousmetsien monimuotoisuuden
suojelemisessa osana kestävän metsätalouden
harjoittamista.
Valiokunta toteaa vielä, että ulkoasiainministeriön
hallinnonalalla olevaa, vähenevää lähialueyhteistyörahoitusta
tulee suunnata tehokkaasti paitsi Itämeren suojeluun, myös
suojelualueverkoston laajentamisen edistämiseksi rajan
läheisyydessä Laatokan Karjalassa sekä Luoteis-Venäjällä.
Metsähallituksen luontopalvelut
Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät
-momentille (35.10.52) esitetään 26,882 miljoonaa euroa.
Määrärahan mitoituksessa tulisi ottaa huomioon,
että myös virkistyskäyttöpalveluihin käytettävät
työllisyysvarat ovat vähentyneet samanaikaisesti,
mikä vaikeuttaa Metsähallituksen toimintaa.
Vuonna 2011 on perustettu kaksi uutta kansallispuistoa: Selkämeren
kansallispuisto ja Sipoonkorven kansallispuisto. Sipoonkorvesta muodostuu
virkistyspainotteinen kansallispuisto, sillä alueeseen
kohdistuu voimakas virkistyskäyttöpaine. Luontoarvojen
turvaamiseksi ja virkistyskäytön ohjaamiseksi
tarkoituksenmukaisesti alueella on tarpeen rakentaa ja ylläpitää tarvittava
infrastruktuuri alueelle.
Valiokunta korostaa tarvetta varmistaa, että uusien
kansallispuistojen perustaminen ei johda siihen, että vanhojen
kansallispuistojen tarpeet jäävät hoitamatta.
Kansallispuistoilla on suuri merkitys matkailun vetovoimatekijänä ja
siten aluetalouden kannalta. Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden
palveluihin sijoitetut varat palautuvat moninkertaisesti paikallistalouteen.
Luontopalvelut on myös merkittävä nuorten
työllistäjä, kun erityisesti kesäksi
palkattavalla kausityövoimalla on voitu helpottaa Itä-
ja Pohjois-Suomen vaikeaa työttömyyttä.
Toiminnan rahoituksessa tulisi jatkossa ottaa huomioon nämä välilliset
vaikutukset. Virkistyspalveluihin käytettävissä olevien
määrärahojen vähentymisen vuoksi
Metsähallitus joutuu rahoittamaan esimerkiksi erätarkastukseen
tarvittavan uuden viran sisäisellä siirrolla,
jolloin vastaava rahoitus vähentää uittorakenteiden
ylläpitoon osoitettavia resursseja. Edellä esitettyyn
viitaten valiokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta nostaa Metsähallituksen
julkiset hallintotehtävät -määrärahaa
2 miljoonaa euroa (35.10.52).
Itämeren suojelu
Itämeren suojelua toteutetaan laajasti monin toimin,
mikä on perusteltua, koska meren heikko tila johtuu monen
tekijän muodostamasta kokonaisuudesta. Mikään
hallinnonala ei yksin omilla toimillaan voi parantaa meren tilaa,
vaan suojelunäkökulma on integroitava tehokkaasti
kaikille hallinnonaloille. Valtioneuvoston Itämeri-selonteko
(2009) tukee hyvin Itämeren suojelutoimien koordinointia
sekä Itämeren suojelukomission toimintaohjelman
(HELCOM Baltic Sea Action Plan) toimeenpanoa. Hallitusohjelma ja talousarvio
tukevat Itämeri-selonteon seurantaraportin mukaisia toimia.
Valiokunta korostaa Itämeren suojelun suurta merkitystä ja
katsoo, että määräraha tulee
kohdentaa siten, että suojelutoimien vaikuttavuus meren
tilan parantamiseen on mahdollisimman tehokas. Itämeren
suojeluun liittyvien menojen koordinoinnin tehostaminen koordinaatioryhmä perustamalla
ei ole vielä käynnistynyt, joten eri toimenpiteiden
kokonaisuuden arvioiminen on vielä haasteellista. Valiokunta
kiirehtii hallitusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden
käynnistämistä koordinaatioryhmän
perustaminen mukaanlukien.
Ympäristöministeriön hallinnonalalla
määrärahat sisältyvät
momentille 35.10.22 (Eräät ympäristömenot),
kun vuoden 2011 talousarviossa vielä oleva Itämeri-momentti
on yhdistetty mainittuun yleisempään menokohtaan.
Tärkeitä toimenpiteitä ovat muun ohella
merenhoidon suunnittelun yhteensovittaminen, ravinnekierrätyksen
edistäminen kuormituksen vähentämiseksi, Saaristomeren
ja Selkämeren valuma-alueen maatalouden vesiensuojelun
tehostaminen sekä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventoiminen.
Valiokunta toteaa, että vedenalaisen luonnon inventoimista
koskeva ns. VELMU-ohjelma on hyvin tärkeä myös
siksi, että sen avulla saadaan perustietoa vedenalaisista
luonnonarvoista, mikä on välttämätöntä esimerkiksi
tuulivoiman ja merisoranottotoimintojen sijoittamiseksi. Tuulivoiman
edistämistavoite on määrältään
mittava, ja tietopohjan aikaansaamisella on tavoitteen toteuttamisen
edistämisen kannalta kiire.
Valiokunta katsoo, että typenpoiston tehostamista yhdyskuntajätevesipuhdistamoilla
tulee vauhdittaa joko vireillä olevan sitoumussopimuksen
tai sitovammin keinoin. Rannikon läheisillä yhdyskuntajätevesipuhdistamoilla
voidaan parantaa typen puhdistustulosta usein kustannustehokkaasti
myös tehostamalla käyttötarkkailua ja
edistämällä parhaiden käytäntöjen
leviämistä. Viemäriverkostojen
saneerauksella voidaan myös välillisesti alentaa
ravinnekuormitusta. Ongelmana ovat erityisesti satunnaiset ylivuodot
vesistöihin, joita tulee torjua tehokkaasti. Edellä esitettyyn
viitaten valiokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta nostaa Eräät ympäristömenot
-määrärahaa 1 miljoona euroa (35.10.22).
Siirtoviemärit ja haja-asutuksen jätevesihuolto
Valiokunta korostaa, että yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden
vesiensuojelua edistävillä investoinneilla toteutetaan
myös Itämeren suojeluohjelman mukaisia toimenpiteitä ja
Suomen velvoitteita. Siirtoviemärien ja haja-asutuksen
jätevesihuollon rahoitus esitetään talousarviossa
rahoitettavaksi momentilta 35.10.61 (Ympäristönsuojelun
edistäminen) ja entinen Ympäristötyöt -momentti
35.10.77 lakkautettavaksi kokonaan. Osa lakkautettavan momentin
määrärahoista siirtyy momentille 35.10.22
(Eräät ympäristömenot), mutta
kokonaisuutena määrärahaa ehdotetaan
vähennettäväksi. Merkittävä osa
määrärahasta suunnataan siirtoviemäreiden
rakentamiseen. Valiokunta huomauttaa, että myös
maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle
sijoittuvaan vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen tarkoitettuun
määrärahaan 30.50.31 kohdistuu 3 miljoonan
euron vähennys.
Vesihuoltotoimenpiteiden avustamiseen tarkoitettu määräraha
suunnataan ensisijaisesti viemäriverkostojen laajentamiseen
haja-asutusalueilla, mikä on vesiensuojelun näkökulmasta hyvin
perusteltua. Vesiensuojelun kannalta tarkoituksenmukaisia hankkeita
olisi huomattavasti enemmän kuin mitä nyt osoitetulla
budjettirahoituksella voidaan toteuttaa. Valiokunta korostaa, että määrärahatason
leikkaaminen osuu erityisen hankalaan ajankohtaan, kun haja-asutuksen
vesiensuojelua koskevat lain ja asetuksen velvoitteet tulee toteuttaa
viimeistään maaliskuussa 2016. Päätökset
viemäriverkostojen laajentamisesta tulisi tehdä hyvissä ajoin
ennen tuota ajankohtaa.
Siirtoviemäreiden rakentaminen edistää vesiensuojelua,
kun haja-asutuksen jätevedet voidaan siten koota isompiin
ja tehokkaampiin jätevedenpuhdistamoihin, joissa parempi
puhdistustulos saavutetaan kustannustehokkaasti. Vesiensuojelu muodostuu
joka tapauksessa puhtaan veden huollon ja jätevesihuollon
muodostamasta kokonaisuudesta, jonka koordinaatio on olennaista
kustannustehokkaan kokonaisuuden aikaan saamiseksi. Valiokunta katsoo,
että ministeriöiden välisen yhteistyön
järjestymiseen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota
harkiten myös kokonaisuuden uudelleenorganisointia. Edellä esitettyyn
viitaten valiokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta nostaa Ympäristönsuojelun
edistäminen -määrärahaa 3 miljoonaa
euroa (35.10.61).