Perustelut

Lakiehdotusten puollettavuus

Valiokunta kannattaa aravalainoituksen uudistamista siten, että vuosimaksujärjestelmän rinnalle luodaan kiinteälyhenteinen lainamalli ja että vuosimaksun vuotuista tarkistusta alennetaan 0,7 prosenttiyksiköllä. Uudistukset pienentävät aravalainojen kustannuksia ja lisäävät lainanhoitokulujen ennakoitavuutta. Tämä parantaa aravatuotannon tuotantoedellytyksiä, mitä valiokunta pitää tärkeänä.

Aravarakentaminen on viime vuosina jäänyt eduskunnan vahvistamia tuotantotavoitteita alhaisemmaksi. Tuotannon alhaisuuteen ovat vaikuttaneet aravalainojen kalliit lainanhoitokulut, kasvukeskusten tonttipula ja rakennuskustannusten nousu. Valiokunnan arvio onkin, että nyt hyväksyttävien muutosten lisäksi tarvitaan vielä lisätoimia. Erityisesti on seurattava aravalainojen hintaa ja pidettävä lainojen ehdot hallitusohjelman mukaisesti jatkuvasti kilpailukykyisinä suhteessa markkinakorkoihin.

Aravalainojen kalliit lainanhoitokustannukset ovat osaltaan johtaneet alhaisen tuotannon lisäksi myös siihen, että taloyhtiöt ovat vaihtaneet aravalainoja pankkilainoihin. Viime vuonna vaihto oli noin 500 miljoonaa euroa. Saadun selvityksen mukaan vaihto jatkuu. Valiokunta on huolestunut tilanteesta, sillä lainojen vaihto synnyttää taloyhtiöille pitkällä aikavälillä merkittävän korkoriskin. Viime kädessä taloyhtiöiden riskit kohdistuvat kuntiin, jotka ovat lainojen takaajina.

Asetuksenantovaltuudet

Aravalain muuttamista koskevan 1. lakiehdotuksen 17 §:n 3 momentissa annetaan valtuus säätää asetuksella (1) vuokra-aravalainan korosta ja lyhennyksestä sekä vuosimaksusta, (2) niiden suorittamisesta ja tarkistamisesta, (3) niiden alentamisesta erityisestä syystä sekä (4) ennen ensimmäisen vuosimaksun voimaantuloa tai lyhennysten alkamista perittävästä kiinteästä korosta.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että ensimmäinen asetuksenantovaltuus koskee yleisesti korosta ja lyhennyksestä sekä vuosimaksusta säätämistä. Valtuuden avoin sanamuoto ulottuu näiden rahasuoritusten suuruudesta säätämiseen kaikin osin. Niiden määräytymisen yleiset perusteet koskevat perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sillä tavoin oleellisesti vuokra-aravalainan saaneen oikeushenkilön velvollisuutta, että niistä on perustuslain 80 §:n 1 momentin takia mahdollista säätää vain lailla. Lakiehdotukseen on tästä syystä otettava riittävän täsmälliset perussäännökset kyseisten rahasuoritusten suuruuden määräytymisestä, jotta se voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Ympäristövaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon nojalla, että 17 §:ään otetaan uusi 3 momentti, jonka mukaan vuokra-aravalainan koron on oltava kohtuullinen verrattuna vastaavaan käyttötarkoitukseen myönnettävistä lainoista yleisesti perittäviin korkoihin eivätkä lainan korko ja lyhennys tai vuosimaksu saa johtaa asukkaan kannalta kohtuuttomiin asumiskustannuksiin.

Kolmannen asetuksenantovaltuuden perustuslakivaliokunta katsoo olevan ongelmallinen siksi, että ehdotuksessa valtuutetaan suoraan säätämään asetuksella vuokra-aravalainan koron ja lyhennyksen sekä vuosimaksun alentamisesta erityisestä syystä ilman, että laissa olisi säännöstä varsinaisesta alentamismahdollisuudesta. Perustuslakivaliokunta pitää asianmukaisena, että säännöksen sanamuotoa täsmennetään.

Perustuslakivaliokunnan huomautuksen johdosta ympäristövaliokunta ehdottaa 17 §:ään otettavaksi uuden 4 momentin, jossa säädetään mahdollisuudesta alentaa vuokra-aravalainan korkoa ja lyhennystä taikka vuosimaksua erityisestä syystä. Erityisestä syystä valiokunta ehdottaa säännöksessä mainittavaksi esimerkkinä asumiskustannusten nousun asumistukilain (408/1975) 7 §:ssä tarkoitettuja enimmäisasumismenoja suuremmaksi (vrt. arava-asetuksen 34 §).

Toista ja kolmatta asetuksenantovaltuutta perustuslakivaliokunta pitää hallituksen esittämässä muodossa asianmukaisina sen jälkeen, kun ensimmäistä valtuutta on tarkistettu valiokunnan esittämällä tavalla.

Perustuslakivaliokunta huomauttaa vielä, että aravalakiin sisältyy nykyisin lakiehdotuksen 17 §:n 3 momentin kaltaisia valtuutussäännöksiä (ainakin 10,2 ja 11,3 §). Lain valtuutussäännösten valtiosääntöoikeudellinen asianmukaisuus on selvitettävä. Ympäristövaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan kantaan.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta 1. lakiehdotuksen 17 §:ään ehdotetut uudet momentit siirtävät hallituksen esityksen mukaisen pykälän 3 momentin 5 momentiksi. Samalla 5 momenttia joudutaan täsmentämään teknisesti.

Valvontasäännökset

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota myös lakiehdotusten valvontasäännöksiin. Niissä oikeutetaan viranomaiset saamaan salassapitosäännösten estämättä paitsi valvonnan myös ohjauksen toteuttamiseksi tarvittavat asiakirjat. Tätä ehdotusta ei ole lainkaan perusteltu esityksessä. Sääntelyä ei perustuslakivaliokunnan mielestä voida yleispiirteisyytensä ja siitä mahdollisesti aiheutuvan laajan sovellettavuutensa takia sovittaa asiallisesti yhteen perusoikeusjärjestelmän kanssa. Perustuslakivaliokunta pitää välttämättömänä ohjaukseen liittyvän tietojensaantioikeuden poistamista lakiehdotuksista. Tämä on tavallisen lainsäätämisjärjestyksen edellytys.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon nojalla ympäristövaliokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 36 §:stä, 2. lakiehdotuksen 23 §:stä ja 3. lakiehdotuksen 39 §:stä poistetaan oikeus salassapidettävien tietojen saamiseen siltä osin kuin se koskee viranomaisohjausta. Samalla 1. lakiehdotuksen 36 §:stä ja 3. lakiehdotuksen 39 §:stä ehdotetaan korjattavaksi kirjoitusvirheet.

Aravaomaisuuden myynti

Hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä valiokunnan huomiota on kiinnitetty aravarajoituslain (1190/1993) soveltamiseen ns. holding-yhtiöiden eli aravavuokrataloyhtiöitä omistavien yhtiöiden osakekannan myyntiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (13.2.2003/244) mukaan edellä mainittu laki ei koske holding-yhtiöitä, jolloin aravaomaisuutta voidaan myydä ilman rajoituksia tällaisen järjestelyn kautta. Aravarajoituslain mukaisena lähtökohtana kuitenkin on, että aravaomaisuutta myydään kunnalle tai kunnan nimeämälle ostajalle ja enintään lain sallimasta luovutuskorvaushinnasta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että lainsäädännön tarkistamistarve selvitetään tältä osin pikaisesti. Valiokunta ehdottaa asiasta eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).