Valtiopäivien avajaiset
Edustajien nimeämisen jälkeen oli aika kokoontua Helsinkiin. Säätyjen kokoontumispaikkana oli Kruununhakaan vastikään valmistunut Ritarihuone. Sitä ei ollut suunniteltu valtiopäivien kaltaisille kokoontumisille, joten jo seuraavilla valtiopäivillä aatelittomat säädyt siirtyivät tarkoituksenmukaisempiin tiloihin.
Keisari Aleksanteri II:n saapuessa meritse Helsinkiin 14. syyskuuta 1863 satoi kaatamalla. Suomen kaartin soittokunta kajautti valtiopäivien alkusoiton torvilla ja patarummuilla Senaatinlinnan (nykyisin Valtioneuvoston linna) portailta seuraavana päivänä. Maamme-laulukin kuultiin sen poliittisesta arkaluontoisuudesta huolimatta. Keisari kutsui säädyt juhlallisesti kokoon, ja varsinainen järjestäytyminen alkoi valtakirjojen tarkastuksella. Säätyjen ensimmäiset istunnot pidettiin Ritarihuoneella 17. syyskuuta.
Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi. Kuva: R.W. Ekman, 1863-1865 / Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto
Valtiopäivien viralliset avajaiset vietettiin syyskuun 18. päivänä. Nikolainkirkon (nykyisin Helsingin tuomiokirkko) juhlajumalanpalveluksen jälkeen valtiopäivät avattiin Keisarillisen palatsin valtiosalissa (nykyisin Presidentinlinnan valtiosali). Keisari piti ranskankielisen avauspuheen, joka toistettiin ruotsiksi ja suomeksi. Keisarin antaman 48 armollisen esityksen (esitykset nro 49 ja 50 annettiin myöhemmin) otsikot luettiin ääneen. Lopuksi säädyt kiittivät keisaria.
Avajaiset huipentuivat illalla tanssiaisiin Helsingin silloisen rautatieaseman hallissa. Seuraavana aamuna keisari tarjosi säädyille varhaispäivällisen Keisarillisessa palatsissa ja lähti paluumatkalle Pietariin. Varsinainen valtiopäivätyö pääsi alkamaan juhlinnan jälkeen.
Helsingin uutiset 21.09.1863 (Historiallinen sanomalehtikirjasto)