Valtionpäivien merkitys jälkipolville
Vuonna 1863 uudelleen käynnistyneen valtiopäivätoiminnan tärkein saavutus oli lainsäädäntötyön käynnistyminen pitkän tauon jälkeen. Maailma oli muuttumassa, ja yhteiskunnan tuli vastata muutokseen. Valtiopäivien päätökset vaikuttivat paikallishallinnon siirtymiseen kirkolta kunnille, säätyetuoikeuksien purkautumisen alkamiseen ja painovapausasioiden edistymiseen.
Valtiopäivätoiminnan käynnistyminen merkitsi myös kansalaisten poliittisen aktiivisuuden kasvua: lehdet kirjoittelivat ahkerasti valtiopäivien keskusteluista ja kannanotoista. Tavallinen kansakin alkoi osallistua poliittiseen keskusteluun. Lehdistöstä alkoi kehittyä moderni poliittinen vaikuttaja.
Valtiopäivien kokoontuminen ja lupaus niiden jatkamisesta säännöllisin väliajoin nostivat osaltaan käsitteitä Suomi ja valtio uuteen tarkasteluun. Alamaiset Suomessa alkoivat miettiä autonomian rajoja ja sitä, millaiseksi suhde Venäjään kehittyisi.
Vuosien 1863–1864 valtiopäivistä sai alkunsa instituutio, joka on toiminut uusiutuen ja samalla perinteitään säilyttäen jo 150 vuoden ajan.