Ben Zyskowicz /kok:

Herra puhemies! Olen ymmärtänyt, että tässä esityksessä siirrytään myös kiinteistöverotuksen osalta siihen, että verottajalta tulee valmis pohjaesitys, johon verovelvollinen sitten ottaa tarvittaessa kantaa. Tässä on varmasti paljon yksityiskohtia, jotka vielä valiokuntakäsittelyssä on hyvä käydä läpi, mutta haluaisin noin yleisesti kiittää verottajaa siitä, että Verohallinto on minun mielestäni vuosien ja ehkä jo vuosikymmenten saatossa erittäin ansiokkaalla tavalla kehittänyt omaa toimintaansa, palvelualttiuttaan ja käyttänyt näitä sähköisen toiminnan ja sähköisen menettelyn tuomia etuja hyväkseen ja myös asiakkaiden eli veronmaksajien hyväksi.

Minun mielestäni Verohallinto on toiminut hyvin palveluhenkisesti ja positiivisesti. Verottaja saa paljon kielteistä palautetta yksittäisissä tilanteissa verovelvollisilta varmaankin, mutta näin yleisellä tasolla haluan tässäkin yhteydessä veroviranomaisten toimintaa kiittää ja toivoa, että tätä kautta, kun näitä sähköisiä menettelyjä kehitetään, veroviranomaisille jää sitten enemmän aikaa ja mahdollisuuksia ja resursseja paljastaa talousrikollisuutta ja muuta harmaata taloutta ja veronkiertoa, jota tietysti edelleenkin, vaikka toimia ja lainsäädäntöäkin on tässä suhteessa tehostettu, esiintyy aivan liiaksi.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta herättää joitakin kysymyksiä. Huolestuttaa lähinnä se, että nyt, kun tätä lakia muutetaan, onko tässä tavoitteena se, että ryhdytään asumisen verottamiseen toden teolla. Nythän meillä asuminen Suomessa on erittäin kallista johtuen siitä, että on lähinnä näitä suuria rakennusliikkeitä, joilla on monopoliasema ja joilla on hyvät yhteydet moniin päätöksentekijöihin kuntatasolla, ja sillä tavalla näillä suurilla liikkeillä on suuri vaikutusvalta suomalaisessa rakentamisessa, ja sen takia ylläpidetään tätä asuntopulaa, jonka johdosta myös hinnat ovat ylikorkeita ja asuminen ihan perusasunnoissa todella, todella kallista.

Muistan, että aikoinaan, 20—30 vuotta sitten, Suomessa verotettiin asumista asuntotulon verottamisen muodossa, ja se tarkoitti sitä, että ne, jotka asuivat isoissa asunnoissa, maksoivat siitä ylellisyydestä jonkun verran veroa. Sittemmin tästä käytännöstä luovuttiin, ja nyt todella, kun tästä kiinteistöverolain muuttamisesta olen lukenut, tulee mieleen, että nyt rokotetaan sitten ihan tavallisia kansalaisia oikein reippaasti.

Tässä on lueteltu näitä kohtia, mitä tavallisen asunnonomistajan täytyy huomioida, kun hän saa Verohallinnosta nämä lomakkeet. Hänen täytyy tarkastaa selvitykseen merkityn maapohjan pinta-ala, rakennusoikeus, kaavatilanne, rantaoikeus, käyttötarkoitus, omistus- ja hallintaoikeus, näiden tiedot ja sen lisäksi rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytetyt tiedot ja käyttötarkoitus. Tavalliselle maallikolle voi olla melko haasteellista ryhtyä tällaisia tietoja tarkastamaan näistä valmiiksi painetuista lomakkeista, jotka tulevat Verohallinnolta. Toivottavasti kuitenkin Verohallinto laatii riittävän selkokieliset lomakkeet ja niiden täyttöohjeet, jotta mahdollisimman moni kansalainen selviytyy tästä velvoitteesta omin voimin ilman asiantuntija-apua.

Mutta onneksi tässä on nyt sitten kuitenkin 25 §, jossa on pieni helpotus esitetty siten, että veronkorotusta ei määrätä, jos verovelvollisen kiinteistöverotusta varten antamissa tiedoissa on virhe, josta verovelvollisen ei voida kohtuudella olettaa olleen tietoinen, että tämän pykälän nojalla annetaan pientä helpotusta niissä tapauksissa, jolloin voidaan ajatella, että tavallinen maallikko ei pysty ymmärtämään näitä verottajan määritelmiä. Hyvä, että tämä veronkorotushelpotus on nyt tässä hallituksen esityksessä, mutta kaiken kaikkiaan suurta huolta herättää nyt tämä uudistus, että näinkö kuntataloutta ryhdytään paikkaamaan, kun tämä kiinteistöverorekisteri uudistetaan ja sitten ryhdytään verottamaan varmaan ankarimman mukaan tavallista asumista.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Yhdyn aikaisempiin puhujiin siinä, että meidän Verohallintomme on erinomainen esimerkki siitä, kuinka asiakaspalvelua voidaan parantaa sähköistämällä ja veronmaksajien eräällä tavalla lomakkeiden täyttöä minimoidaan. Mielestäni olemme erinomaisessa tilanteessa; lisäksi yritysverotuksen puolella on myös erittäin hyviä kehityspolkuja otettu.

Kiinteistöveron osalta muutama huolenaihe. Sinänsä esitys on erinomainen, kun tässä otetaan sama malli käyttöön, kuin on tuloverotuksen puolella, että tulee ehdotus ja täytät tai et, ja siltä osin sitten muutokset tehdään tai ei tehdä, ja tulee veroehdotus lopussa. Mutta se, mikä huolestuttaa: jo tänä päivänä lisätiedoissa on pitänyt ilmoittaa perusparannuksista ja muista huomattavista korjauksista, mutta tässä tilanteessa, kun lähdetään laittamaan asia lakiin ja myös ne veroseuraamukset tulevat mukaan, toivon, että valtiovarainvaliokunta katsoo tarkkaan, että laintulkinta on selvä tavallisen ihmisen näkökulmasta. Epäilen, että lähtien siitä, mikä on kustannus, on erilaisia tulkintoja. Jotkut tekevät omalla työllänsä peruskorjauksia, mittaviakin sellaisia, ja jotkut ostavat. Tässä on monia kohtia, jotka täytyy selventää tavallisen ihmisen näkökulmaan, ja myös se, mikä on sitten kohtuus, mitä voidaan odottaa kuntalaiselta, kun tulkitaan, mikä on mittava peruskorjaus. Toivon, että tältä osin valiokunnassa tehdään tarkennuksia.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja sanoikin oleellisen siinä, että meillähän ovat nämä lait olleet olemassa jo pitemmän aikaa, muutaman vuoden, että pitäisi päinvastoin luoda selkeätä säännöstöä ja kaikkea tämmöistä. En tiedä, onko tämäkin taas tarkoituksellista harhautusta, koska yhdyn edustaja Ruohonen-Lerneriin kaikessa, varsinkin siinä epäilyssä, koska keskiluokka ja tavallinen kansalainen ovat joutuneet aina vaan enemmän maksumieheksi. Ehkä vasemmistokin on höyrähtänyt tähän mukaan sen takia, että ei ymmärrä, ettei tämä nyt niin kauheata omistamista enää Suomessa ole, jos jonkun omakotitalon omistaa, kun siellä kaikki maksut ja muut vastaavat ovat nousseet niin hirveästi edellisen ja tämän hallituksen aikoina. Kaikki lämmitys, kaikki nämä edelleen kiinteät energiamaksut, siirtomaksut — kaksi viimeistä hallitusta ei ole tehnyt mitään niille asioille, vaan sallii uskomattoman rahastuksen tällä välistävedolla, ja nyt, kun tämä kiinteistövero annetaan entistä vapaammaksi tässä, niin se nähdään semmoisena isona sampona, jolla sitten paikataan tämä muuten romahdutettu verotulo, josta kaikki tietävät, mistä johtuu, että se on Suomessa vähentynyt.

Mutta tosiaan vielä kerran näistä siirtomaksuista. EU-lainsäädäntö, jota täällä toimittajat eivät ainakaan näköjään varmaan tiedä, sallisi Suomelle, Suomen hallitukselle pienemmän verotuksen kuin muille maille sen takia, että me olemme kylmä, pitkien etäisyyksien pimeä maa. Siellä lukee se, että me voisimme vähentää... (Puhemies: Pyydän, että edustaja puhuu mikrofoniin, jotta saadaan pöytäkirjaan.) Hallitus voisi vähentää verotusta näistä välttämättömyystarvikkeista. Mutta tämä on nyt semmoinen hallituslinja, joka vaan iskee näihin koko ajan, ja tämä on sillä samalla jatkumolla.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Minäkin kyllä kannatan sähköisen toiminnan kehittämistä, ja varmasti tällä saadaan hyvää aikaan, mutta ihmiset niitäkin tietenkin vaan kehittävät, että jos siellä sudenkuoppia on, niin toivon, että niihin kiinnitetään huomiota.

Kattava lausuntokierros on käyty ja siellä on nostettu asioita, joita näissä edellisissä puheenvuoroissa on tullut. Tämä veronkorotuksen uhka on mielestäni kohtuuton, varsinkin tässä aluksi, elikkä meillä on vanhoja kiinteistöjä, kiinteistöjä, joita on korjattu. On todellakin varmasti usein täysin mahdotonta omistajalle selvittää kaikkea, mitä siellä on tehty, ja tämän suomalaisen tarkastuspieteetin tuntien pelottaa se, että riittävää veroneuvontaa tässä ei tule, vaikka kyllä luotan veroneuvontaan paljon enemmän kuin esimerkiksi maatalousviranomaisen neuvontaan tarkastusasioissa. Maatalouspuolella juuri maapohja- ja ranta-alueet ja maarajat ovat olleetkin muuttuvia tekijöitä ihan harmillisesti, ja minusta varsinkin se on ihmeellistä, kun uutta maata ei tehdä, että toivon, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota.

Antti  Lindtman  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner kyseli, onko tässäkin nyt kysymys siitä, että valtion kassaa yritetään paikata, niin kyllä, silloin aina, kun tehostetaan toimintaa, niin kyse on myös säästöistä tai ainakin siitä, että samalla työmäärällä voidaan saada enemmän ja tehokkaampaa aikaan. Mutta sen johtopäätöksen vetäminen, että jos kiinteistöverotusta ryhdytään tarkastelemaan tai että ne veroperusteet ovat oikeat ja sitä myöden nyt sitten valtio yrittäisi kahmaista lisää asukkaiden euroja pussiin, niin kyllä se on jo sitten pitkälle vedettyä johtopäätöstä. Ei sillä perusteella voi tehostamistoimenpiteitä ryhtyä vastustamaan. Aivan oikein valmistelussa on otettu huomioon se, että mikäli näitä perusparannuksia tai muita tapahtuu, niin asukkaiden mahdollisuus arvioida niitä on kovin heikko, ja mielestäni on hyvä, että tämä asia on otettu jo tässä valmistelussa huomioon.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Mitä uutta tässä hallituksen esityksessä on verotuksen aikaisempaan käytäntöön? Varsinaista uuttahan ei ole se, että verottajalta saadaan veroehdotus kiinteistön verottamiseksi. Se on saatu tähänkin asti. Tässä nyt on se ongelma, mitä tulee näihin perusparannuksiin, koska tämä ilmoitusvelvollisuus niitten osalta ja tämän kiinteistön arvon määrittäminen käytännössä jää sitten kiinteistön omistajalle. Silloin jos puhutaan omakotitaloasukkaasta, puhumattakaan mummonmökeistä, niin jos tämä kiinteistöomistaja joutuu sitten arvioimaan, onko tässä tehty sellaisia perusparannuksia, jotka vaikuttavat sitten kiinteistöveroon, se on aika kohtuutonta. Tämä evästyksenä valiokuntatyöskentelyyn, että näihin käytännön asioihin täytyy kiinnittää erityisesti tässä huomiota.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan kiinteistöverosta, niin on syytä muistuttaa silloin 1990-luvun alkua, kun tämä niin sanottu katumaksulaki muutettiin kiinteistöveroksi, joka on tasavero, ja nyt tänä päivänä saamme kokea, että ne, jotka asuvat tuolla metsän keskellä, maksavat yhtä paljon sitä kiinteistöveroa kuin muuallakin.

Mutta nyt tähän hallituksen esitykseen: On ihan myönteistä sekin, että mennään näin sähköiseen järjestelmään. Mutta se on todettava, niin kuin monet täällä ovat sanoneet, että täällä hallituksen esityksessä monet lausunnonantajat pelkäävät, että verovelvolliselle asetettu velvollisuus veronkorotuksen uhalla tarkistaa kiinteistöä koskevat tiedot on kohtuuton, jos verovelvolliset eivät tosiaan tiedä, mitä seikkoja pitää ilmoittaa. Mutta toivottavasti Verohallitus antaa selkeitä ohjeita, ja kyllä näitä muutos-, korjattuja veropäätöksiä on vuonna 2010 ollut 50 000 kappaletta, kun kaiken kaikkiaan päätöksiä on ollut 1,9 miljoonalla verovelvollisella, että näitä korjaustoimenpiteitäkin on ollut. Mutta mikä käytäntö on, niin se sitten näkyy myöhemmässä vaiheessa.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta ei nyt pidä lietsoa sellaisia pelkoja, joita ei ole, niin kuin edustaja Turunen tässä oli huolissaan näitten perusparannusten arvioinnista. Täällä hallituksen esityksen seitsemännellä sivulla lukee, että rakennusten osalta tarkistamisvelvollisuus koskisi vain jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena olevia tietoja eikä verovelvollisen siten edellytettäisi itse arvioivan esimerkiksi perusparannusten vaikutusta rakennuksen verotusarvoon. Tämä on juuri se asia, joka tässä esityksen niin sanotussa ministerivaiheen jatkovalmistelussa on otettu huomioon. Minusta silloin, kun tässä itse laissa 25 §:ssä todetaan, että veronkorotusta ei kuitenkaan määrätä, mikäli ei voida kohtuudella olettaa, että verovelvollinen olisi voinut arvioida tämän, niin minusta tämä pelko on sinänsä aiheeton.

Mitä tulee koko kiinteistöverotukseen, niin siinä on varmasti paljon kehitettävää ja on lähdössä työ käyntiin valtiovarainministeriössä koko kiinteistöverouudistuksen läpikäymiseksi. Itse toivon, että siellä otettaisiin harkintaan se, voisiko maapohja eli se yleinen kiinteistövero, voitaisiinko se erottaa liikekiinteistö- ja asuinkiinteistöihin, jolloin kunnilla olisi vapaampi mahdollisuus määrittää veron taso nimenomaan asumiseen liittyen, etteivät kustannukset nousisi, ja toinen on sitten tämä pienituloisten helpotus. Minusta näitä asioita pitää jatkossa tarkastella oikeudenmukaisuuden nimissä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Sen verran tähän, kun viereinen edustaja mainitsi katumaksun, niin kun nykyään kaikki ministerit alkavat olla, hallituskin, täältä Helsingistä ja Helsingin seudulta, niin voisitte mennä kävelemään tuonne Helsingin kaduille ja nähdä, mihin johtaa se, että kun mistään ei välitetä mitään eikä ole mitään katumaksuja eikä mitään, että hoidettaisiin kuntoon asiat. Tällä hetkellä tuolla Helsingissä, kun menee kuulemma tuolla etelämmässä ja muualla, ei pääse edes paloautoilla enää mihinkään, että kaupungilla on sietämätöntä liikkua, niitä lumia ei siirretä pois siitä. Sitten kun alkaa kohta sulaa ja ne jäätyvät, niin kun tänne tulevat kaikki ostoksille tuolta ulkopaikkakunnilta, niin sitten heidät rahdataan vielä sosiaaliministeriön ja muitten vastaavien kustannuksella tuonne omille paikkakunnille saamaan terveyskeskuksissa hoitoa. Minun mielestäni jokainen, joka puhuu tämmöisiä pehmeitä näistä katumaksuista, kiinteistöveroista ja muista, että niitten kehittymistä tarkkaillaan, niin täytyy muistaa se, että kehittyminen-sanaa on käytetty nyt kohta 5—10 vuotta sen peittämiseen, että heikennetään palveluja ja nostetaan kaikkia maksuja niissä uusissa jutuissa, mihin tästä siirrytään. Menkää kävelemään Helsingin kaduille ja ottakaa mallia siitä, kuinka vihreä apulaiskaupunginjohtaja hoitaa pääkaupunkiseudun ympäristöä niin kuin sitä ei pitäisi hoitaa, ja sitä seuraa siis hallituspuolueitten ja ministerien enemmistö tuossa ympärillä.