Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! "Korruptiota ei ole määritelty yhdessäkään suomalaisessa laissa, lainvalmisteluohjelmassa hallitusohjelmassa tai sisäisen turvallisuuden ohjelmassa", kirjoittaa rikoskomisario Juuso Oilinki krp:stä katsauksessaan suomalaiseen korruptiorikollisuuteen 2011. Korruptio on valta-aseman väärinkäyttöä yksityisen edun saamiseksi. Julkisella sektorilla se esiintyy virka- ja lahjusrikoksena, yksityisellä sen esiintyminen on monimuotoisempaa. Se aiheuttaa talousrikollisuuden tavoin huomattavaa vahinkoa.

Suurimmaksi osaksi korruptio on piilorikollisuutta. On mahdollista, että puuttuvien valvontamekanismien vuoksi ainoastaan vähäinen määrä tulee poliisin tietoon. Vuonna 2010 korruptiota sisältäviä rikosepäilyjä tuli poliisin tietoon aikaisempaa enemmän. Viime vuosina on julkisuuteen tullut korruptiotapauksia, kuten esimerkiksi Instrumentariumin toiminta Costa Ricassa, Merenkulkulaitoksen juttu, rauhanturvaajien laaja korruptio Afganistanissa, Patrian tapaus Sloveniassa, Destian entisen johtajan juttu, Punaisen Ristin verenluovutusyksikön juttu ja ennen kaikkea Kehittyvien maakuntien Suomen laaja vyyhti.

Tapaukset eivät paljastuneet viranomaisen toiminnan johdosta. Ne ilmiannettiin yleensä organisaation sisältä, niin sanottu whistleblower vinkkasi asiasta medialle. Pääroolissa tutkinnassa on ollut krp.

Tullessani eduskuntaan yritin selvittää, onko Suomessa Grecon edellyttämää itsenäistä viranomaista johtamassa korruptionvastaista toimintaa. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen keväällä 2008. Oikeusministeri vastasi kesäkuussa 2008, että ministeri on perustanut korruptionvastaisen yhteistyöverkoston, jonka sekä Greco että Oecd ovat hyväksyneet sopimustensa edellyttämänä viranomaisena. Tosin verkoston toiminta oli päättynyt vuoden 2007 lopussa, mutta ministeri lupasi asettaa uuden heti, kun koordinaatiovastuun ottava virkamies palaa pitkältä virkavapaudeltaan syksyllä. Asiaa ei ilmeisesti ministeriössä pidetty kovinkaan tärkeänä.

Tuo yhteistyöverkosto on kokoontunut pari kolme kertaa vuodessa. Verkostosta on valitettu sitä, ettei se voi tehdä itsenäisiä tutkimuksia, koska määrärahoja puuttuu. Tein vuonna 2009 asiasta talousarvioaloitteen, joka tietysti hylättiin.

Oikeusministeriön järjestämässä demokratiaseminaarissa vuonna 2009 esitin, että oikeusministeriön tulisi tehdä korruption kartoitusselvitys Ruotsin mallin mukaan. Ruotsissa oli kartoitettu ne tilanteet, joissa korruptioriski on suuri, jotta viranomaiset voivat puuttua niihin ennalta. Suomessa korkean riskin tilanteita ovat erityisesti rakennus- ja kaavoitustoiminta, julkiset hankinnat, erilaisten lupa-asioiden käsittely. Riski on sitä suurempi, mitä merkittävämpi lupa-asia on kysymyksessä. Korruptionvastaisen verkoston puheenjohtaja ja kauppakamarin edustaja vastustivat julkisuudessa selvityksen tekemistä. Mielestäni nykyinen verkosto ei käytännössä täytä Grecon asettamia vaatimuksia.

Esillä olevaan Euroopan neuvoston lahjontaa koskevaan sopimukseen liittyy vielä Suomen varaumia, jotka olisivat poistettavissa kriminalisoimalla lahjusten lisäksi myös vaikutusvallan väärinkäyttö. Asia on tärkeä sen vuoksi, että Nova Groupin vaalirahoituksen keräämisessä harrastama toiminta näin vastaisuuden varalta kriminalisoitaisiin.

Tein asiasta rinnakkaisaloitteen 45/2010, jonka säännöksiä asiantuntijat arvostelivat epätarkkuudesta. Siihen en voi muuta sanoa kuin sen, että se on vähintään samaa tasoa kuin lakivaliokunnan nyt hyväksymä säännös kansanedustajan lahjusrikoksista. Säännökset vaikutusvallan väärinkäytöstä on hyväksytty muun muassa Virossa, Norjassa ja Islannissa. Keskusrikospoliisi luonnollisesti puolsi aloitteeni hyväksymistä.

Arvoisa puhemies! Korruptio on demokratian vihollinen. Korruptio on vahvistanut otettaan suomalaisesta yhteiskunnasta nykyisen hallituksen aikana. Suomi oli Transparency Internationalin listalla maailman vähiten korruptoitunut maa vuonna 2007, nyt se on pudonnut 6. tilalle.

Toivon, että uuden hallituksen hallitusohjelmassa määritellään tavoitteet ja toimintatavat korruptionvastaisessa taistelussa. Sen keskipisteessä tulisi olla krp. Asiantuntemus ja asenne auttavat korruption vastustamisessa. Siitä tulee pitkä taistelu. Suomessa se olisi syytä tosissaan aloittaa. Olisi hyvä, jos toteutuisi komisario Oilinkin ajatus siitä, että korruptionvastainen taistelu mainittaisiin seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat ja paikalla olevat lehtimiehet, erityisesti Helsingin Sanomain toimitus! Tässä ed. Söderman käytti erinomaisen puheenvuoron. Se, että tätä asiaa käsiteltiin varsin monella tavalla sekä lakiasiainvaliokunnassa että perustuslakivaliokunnassa, osoittaa sen, että siellä on oltu aktiivisesti liikkeellä. Tuo vaikutusvallan väärinkäytön tai vaikutusvallan ostamisen poisjäänti on edelleenkin tekoja vaille, että se saadaan myöhemmin mukaan lainsäädäntöön.

Onko korruptiota vai ei, ja kuinka paljon? Kunnallistasosta puhuttiin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Siellä sitä on ollut aivan runsaasti. Voi sanoa vaikkapa Kotkan kaupungista, että kun menee torin varrelle katsomaan, niin sieltä löytää paikan, josta on tuhottu vanha kauppahalli ja tilalla on sellainen homeessa oleva keltainen kuutio, joka on K-kaupan market.

Tämä kysymys, mihinkä täällä myös arvoisa ed. Söderman viittasi, liittyy Kehittyvien maakuntien Suomeen. Tänään on työlistalla kohta 17, jossa kohtaamme tämän Kms:n vaikutuksen ja ne ajatukset, mitkä ovat olleet tässä keskustelussa, jossa Kehittyvien maakuntien Suomen -tyyppinen linjaus on löytänyt ikään kuin vastapuolen ympäristöministeriöstä ja sieltä asuntoministeri Vapaavuoresta. Tämä on edelleenkin ajankohtainen kysymys: mikä tulee olemaan eduskunnan lopullinen kanta ja näkemys kaavoitukseen, maakuntakaavan vaikuttavuuteen?

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin todeta, että taiteesta on paljon keskusteltu viime aikoina. Ryhmäteatterissa Helsingin Pengerkadulla on Eduskunta-niminen näytelmä, jossa myös käsitellään korruptiota erittäin perusteellisesti ja vahvasti argumentoiden. Nimenomaan siellä on esillä myöskin hallintarekisterikysymys. Ja sekin, että sitä ajetaan eteenpäin nykyisen pääministerin toimesta, on ongelma korruptionvastaisessa työssä, koska oleellinen osa korruptiota on harmaa talous.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Viime eduskuntavaalit ja niihin liittyvät tapahtumat osoittavat sen, että korruptio Suomessakaan ei ole täysin tuntematonta, ei myöskään politiikan yhteydessä, ja on erittäin hyvä syy siihen, että meillä järjestelmää muutetaan siten, että vaalirahoituslainsäädäntöä on jo uudistettu sekä ehdokkaiden että puolueiden osalta ja nyt myöskin sitten kriminalisointia muutetaan siten, että lain säännökset tulevat selkeämmiksi ja ankarammiksi. Ja kaiken kaikkiaan on toivottavaa, että tuo linja on mahdollisimman tiukka.

Itse edustan Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta Grecossa. Olin muun muassa kokouksessa, kun viimeksi Suomea koskevia suosituksia käsiteltiin Grecon kokouksessa. Täytyy sanoa, että olennaista Grecossa on se, että pyritään vaikuttamaan siten, että jäsenvaltiot noudattavat sopimuksia mahdollisimman tarkasti sanamuodon mukaisesti. Tästä syystä täytyy sanoa, että ne muutokset, jotka perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta on tehty tähän hallituksen esitykseen, ovat mitä tervetulleimpia. Niillä pyritään nimenomaan sopimuksenmukaisuuteen ja siihen, että tältä osin huomautuksia ei tulisi.

Lakivaliokunnassahan tehtiin kaksi muutosta, joista ensinnäkin edun määrittelyä muutettiin siten, että kyseessä on oikeudeton etu, ja kun tuo on käsite, jota laajasti joudutaan soveltamaan eri yhteyksissä, se antaa selvää oikeusvarmuutta myöskin sille, minkä tyyppisestä edusta on kysymys.

Toinen muutos, joka on tehty tänne, koskee sitä, että teko on tehty "tietyllä tavalla". Hallituksen esityksessä oli myöskin "tietyn tavoitteen saavuttamiseksi". "Tietty tapa" on varsin täsmällinen ilmaisu korruption vastaisesta sopimuksesta. "Tietyn tavoitteen saavuttamiseksi" menee jo sen ulkopuolelle. Ja tältä osin täytyy sanoa, että kun tätä kohtaa "tietyn tavoitteen saavuttamiseksi" oli kuvattu muun muassa siten, että saa tukea tietyn sosiaalipoliittisen tavoitteen saavuttamiseksi — tai miksei tähän voisi lisätä myöskin ympäristöpoliittisen tavoitteen saavuttamiseksi — että tämä voisi olla tällaista korruptiota, joka on rangaistavaa. Tältä osin uskon, että nyt se täsmennys, joka tähän lakiin tulee, ja myöskin perusteluissa kirjoitetut täsmennykset ovat tarkoituksenmukaisia.

Nimittäin ed. Zyskowicz lähetekeskustelun yhteydessä kysyi tässä salissa, että jos Kela kutsuu mökilleen viikonlopuksi kansanedustajan ja pyrkii vaikuttamaan hänen sosiaalipoliittisiin mielipiteisiinsä, niin onko se korruptiota. Ministeri Brax sanoi, että hän ei osaa vastata tähän kysymykseen, kuinka asia on. Ja näin asiantuntijatkin sanoivat. Kun perustuslakivaliokunta kuuli asiantuntijoita, he huomauttivat, että juuri tämä nimenomainen "tietyn poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi" oli sellainen, joka heidän mielestään oli erittäin ongelmallinen, jopa perustuslain vastainen, laillisuusperiaatteen kannalta. Eli jotta voisi syyllistyä rikokseen, pitää täsmälleen etukäteen tietää, että on syyllistymässä rikolliseen tekoon, ja tältä osin tuo täsmennys on perusteltu ja erittäin hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, mikä on myöskin mielestäni tärkeätä jatkossa, on se, että kansanedustajan syyttäminen — tietysti silloin kun on valtiopäivillä ilmaistu mielipide kyseessä, niin silloin tilanne on eri, mutta muissa tilanteissa — on nimenomaan viranomaisten asia. Tässä tapauksessa perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että jo nykyinen laki Valtakunnansyyttäjänvirastosta antaa mahdollisuuden siihen, että valtakunnansyyttäjä voi ottaa merkittävät jutut käsiteltäväkseen. Ja täytyy sanoa, että silloin, kun kansanedustaja on kyseessä, olisi mielestä- ni perusteltua se, että valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä tekee päätöksen ja myöskin pyrkii ohjaamaan tutkintaa, niin että tutkinta tulee mahdollisimman ammattitaitoisesti, tehokkaasti ja nopeasti tehtyä ja että syyteharkinta on perusteltua ja huolellista.

Kaiken keskustelun jälkeen se muoto, jonka hallituksen esitys nyt eduskunnassa on saanut, on mielestäni onnistunut, toimiva ja vastaa sopimuksia.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Söderman viittasi koko siihen surulliseen tarinaan, joka johti varmaankin myös kansalaisten itseymmärryksen kannalta järkyttävään tilanteeseen eli että kansainvälisissä arvioissa Transparency Internationalin osalta tipuimme klassiselta ensimmäiseltä tai jaetulta ensimmäiseltä sijalta jopa kuudenneksi.

Sittemmin niillä uudistuksilla, jotka ed. Sasi täällä luetteli vaalirahoituksesta ja nyt vielä tästä, olemme jo nousseet takaisin lähes vanhalle paikallemme, mutta emme vielä sinne ykköseksi. Näin ollen on myös tietysti selvää, että työn ensimmäiselle paikalla pääsemiseksi täytyy jatkua seuraavallakin vaalikaudella, mutta yllättävän nopeasti tämä korjausliike jo Transparencyn näkökulmasta on käynnissä. Mutta ei pidä tuudittautua siihen, että asiat ovat kunnolla, eikä pidä olla sokea sille, että korruptio on vakava ongelma.

Matti Joutsen, oikeusministeriön keskeinen virkamies, meidän kv-yksikkömme johtaja, todellakin oli virkavapaalla, ja todellisuudessa meidän henkilöstöresurssimme ovat niin tiukat, että on totta, että odotimme sitä, että paras mahdollinen mies tulee takaisin Suomeen, emmekä ryhtyneet kuukaudeksi tai puoleksitoista nimittämään toista siihen tilalle. Hän on johtanut korruptionvastaista verkostoa, ja kun meillä kävivät nyt maaraportoijat YK:sta katsomassa korruptionvastaista toimintaa, heidän välittömät reaktionsa olivat kolmenlaisia. Yksi oli se, että he olivat hyvinkin vaikuttuneita tämän verkoston toiminnasta, kehuivat sitä spontaanisti myös lopputiedotustilaisuudessa. Toiseksi he odottivat kovasti, että se, mitä tänään hyväksymme, tulee hyväksytyksi, ja olen todella iloinen, että nyt voimme sähköpostin laittaa, että eduskunta on hyväksynyt kansanedustajien korruption osalta kiristykset. Kolmanneksi heillä oli rahanpesuun liittyviä huolia, joittenka osalta yhteistyö finanssivalvonnan, sisäministeriön ja oikeusministeriön osalta jatkuu yhä.

On aika kiittää. Nyt sulkeutuu yksi ympyrä, jonka itse asiassa edeltäjäni Johannes Koskinen jo yritti saada aikoinaan kuntoon, mutta silloin eduskunta ei ollut asiaan vielä kypsä, joten tavallaan teemme nyt jotakin sellaista, mitä Johannes Koskinen aikoinaan jo yritti tehdä. Eduskuntaryhmät toivoivat, että tämä valmistellaan eduskuntaryhmien, kaikkien, siis myös oppositioryhmien, kanssa, ja näin tapahtui. Siitä kiitos kaikille eduskuntaryhmille ja lopuksi lakivaliokunnalle, joka on tehnyt tässä loistavaa työtä heti syksyllä, kun pääsivät asiantuntijoita kuulemaan. Nyt varmaan olemme kuitenkin selvästi paremmalla polulla kuin oli se lähtötilanne, jota ed. Söderman kuvaili.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessähän, jota käsitellään, oli perustelutekstissä kolme sellaista kysymystä, joihin kiinnitin kyllä huomiota mutta joihin sitten ilmeisesti lakivaliokunta ei koskaan ehtinyt vastata. Yksi oli kysymys siitä, niin kuin minä olen kirjoittanut, että eduskunnan harkittavaksi esitettiin, että kansanedustajan sidonnaisuuksien luettelointia pitäisi parantaa, lobbausrekisterin perustamista, eettisten sääntöjen laatimista siitä, mitä vieraanvaraisuutta kansanedustaja voisi ottaa vastaan.

Minun käsitykseni on kyllä se, että sidonnaisuuksien ja lobbauksen suhteen eduskunnan ja valtioneuvoston suhteen olisi tavattoman hyvä, jos olisi sama lainsäädäntö. Sille ei minusta enää ole perusteita, että ne ovat kovemmat ministerin kuin edustajan kohdalla. Sillä tavalla pääsisi tästä. Vielä kun noissa rekistereissä on aina näitä tietosuojaongelmia, se tulisi hoidettua siinä samalla, ja kai lobbareiden toiminta valtioneuvostossa on oikeastaan vaarallisempaa kuin täällä eduskunnassa.

Valtiovarainministeriöhän on nyt vahvistanut eettiset säännöt vieraanvaraisuudesta virkamiehille. Näitähän edustajat voisivat soveltuvin osin noudattaa. Ainakaan sitten, jos niitä noudattaa, rikkeitä ei tule. Edustajallahan nyt pitäisi olla tiettyjä vapauksia.

Ed. Kimmo Sasin puheenvuoron johdosta minä sanoisin sen, että kyllä meidän kaikkien pitäisi mieltää se, että nämä lahjomasäännöt kiristävät vaatimuksia edustajia kohtaan. Kyllä, kun tämä laki tulee voimaan, on syytä olla huomattavasti varovaisempi vieraanvaraisuuden vastaanottamisessa kuin nykyään. Missä se raja kulkee? Omatuntohan siinä nyt aika paljon auttaa, mutta mitään kohtuuttomia etuja ei kyllä sen jälkeen voi ottaa vastaan. Se suuri vaarahan on juuri siinä, että se on syyttäjä, joka päättää syytteistä, kun oikeastaan laki mahdollistaa minkä syyttäjän tahansa ratkaisun. Toivon, ihan niin kuin ed. Sasikin, että se olisi Valtakunnansyyttäjänvirasto, joka syytteistä päättäisi, että tulisi yhtenäinen linja.

Lopuksi minä olisin valmis myös yhtymään kaiken maailman kiitoksiin, mutta kun tämä vaikutusvallan väärinkäyttämisen ja kauppaamisen kriminalisointi edelleen on auki. Se on kuitenkin näistä Grecon vaatimuksista se kaikkein tärkein. Se nimenomaan vastaisi siihen oikeudettomaan tilaan, jossa Nova Group ja nämä sankarit toimivat. Minä olisin esittänyt sen toivomuksen, että kun olemme saaneet kuitenkin ponnen aikaan, niin sitä noudatettaisiin. On semmoisia rikosoikeuden asiantuntijoita, jotka ovat kaikkia uusia pykäliä vastaan. Heitä ei kannattaisi tässä yhteydessä kuunnella.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ed. Södermanille, että otitte esille vielä tämän eduskunnan roolin jatkaa tästä. Todellakin hallituksen esityksessä jo päädyttiin esittämään ja lakivaliokunta kyllä mietinnössään siihen yhtyy, että nyt eduskunta tämän jälkeen omissa toimissaan parantaa sidonnaisuusilmoituksia, myös mahdollisesti harkitsee lobbarirekisteriä, ja sitä kautta ennalta ehkäisee korruptiota ja epäasiallisia vaikuttamissuhteita. Ja ponsi velvoittaa etsimään vielä kerran semmoista ratkaisua, joka asiantuntijakuulemisissa menisi sitten läpi tarkkarajaisuuden osalta.

Oikeusministeri ei saa keskeneräisistä tutkinnoista puhua, ja sen takia joudun olemaan hiljaa, vaikka mieli tekisi vastata siihen, onko jo kriminalisoitu sen kaltaisia toimia, mistä ed. Söderman puhuu. Mutta kerrattakoon nyt vielä, kun ilmassa on ollut muun muassa väitteitä, että jos epäasiallista vaikuttamista ei kriminalisoida, niin edustajan vaalipäällikkö voitaisiin lahjoa, kun tarkoituksena on lahjoa edustaja: yleiset osallisuusopit kyllä koskevat tällaisia tilanteita, ja ne on kriminalisoitu lahjontana aivan samalla tavalla.

On myös muistettava — ja nyt en ota kantaa mihinkään tapaukseen — että Suomessa meillä on muun muassa hyvin tiukka kirjanpito-, konkurssilainsäädäntö, ja näin ollen myös silloin, jos — siis jos — toiminnan taustalla on jotakin talousrikollista, meidän lainsäädäntömme on kunnossa. Ja sitten jos löytyy — ja ponsi velvoittaa oikeusministeriön sitä vielä etsimään — jokin aukko koko tässä kentässä, joka olisi kirjoitettavissa tämän epäasiallisen vaikuttamisen tunnusmerkistöön, niin se tehdään. Se tehdään välittömästi niin kuin silloin, kun ed. Söderman, silloin kun oli keskeinen, itse asiassa aivan tärkeimpiä neuvottelijoita, siinä eduskuntaryhmien välisessä neuvottelussa, kuuli tällaisesta, ja silloin pyysinkin, että koeta kirjoittaa, ja niin sitten lakiesityksenä kirjoitittekin yhden version teemasta.

Toistaiseksi niitä toisenlaisia asiantuntijoita ei ole löytynyt, mutta vihjeitä sellaisista rikosoi- keuden asiantuntijoista, joidenka mielestä tarkkarajaisuutta voitaisiin tässä tilanteessa tulkita jotenkin toistepäin, otetaan vastaan. Toistaiseksi sellaisia asiantuntijoita ei ole löytynyt, mutta uskon, että tässä löytyy jokin ratkaisu, kun vaan jatketaan etsimistä.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä Nova Groupin toiminta on niin laajaa ja kekseliästä, että varmaan siihen aina voidaan soveltaa jotain rikoslain pykälää. Heidän innostuksensa oli niin valtavaa.

Mutta kyllä pidän kuitenkin tätä ajatusta vaikutusvallan väärinkäytön ja kauppaamisen kieltämisestä, joka on siis kansainvälisesti hyväksytty, sellaisena, että siihen pitää pyrkiä. Ymmärsin ministerin niin, että hän on siihen valmis, vaikka hän edelleen empii tätä lakitekniikkaa. Toivon menestystä tässä hankkeessa.