Suomi on tukenut Euroopan vaikeuksiin joutuneita maita
antamalla lainaa ja sen lisäksi ollut takaamassa väliaikaista
Euroopan rahoitusvakausvälinettä.
Viime viikonloppuna järjestetyssä kokouksessa
oli esillä sekä Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV,
englanniksi EFSF) että pysyvä vakautusmekanismi
(EVM, englanniksi ESM).
Pääministerin tiedotteen mukaan euromaat sopivat,
että EU:n nykyinen rahoitusvakausväline (EFSF)
muodostaa pohjan pysyvälle järjestelmälle
(ESM). ESM:n on määrä tulla voimaan vuonna
2013. "Olemme yhteisesti sitoutuneet 440 miljardiin, mutta nyt voimme
todeta, että tarvetta takuiden kasvattamiseen ei tällä hetkellä ole.
Väline pystyy suoriutumaan tehtävästään nykyiseltä pohjalta.
Tämä on meille keskeinen linjaus."
Pääministerin tiedote antaa tietoisesti sen
kuvan, että hallitus ei euromaiden kokouksessa sitoutunut
tuen lisäämiseen.
Kuva muuttuu varsin toiseksi, mikäli on uskomista esimerkiksi
Saksan liittokansleri Merkelin lausuntoihin ja kansainvälisten
tietotoimistojen selostuksiin. Niissä nimittäin
todetaan euromaiden sitoutuneen tilapäisen tuen (väliaikaisen
rahoitusvakausvälineen) kasvattamiseen nykyisestä 250
miljardista eurosta niin, että se olisi myös reaalisesti
440 miljardia euroa.
Kokousasiakirjassa tästä seikasta todetaankin:
"Ennen EVM:n voimaantuloa Euroopan rahoitusvakausvälineen
sovittu 440 miljardin euron suuruinen lainanantokyky asetetaan täysimääräisesti
käyttövalmiuteen." Sen sijaan tämän toteuttamisen
tekniset yksityiskohdat jätettiin myöhemmäksi.
Edelleen kokousasiakirjasta käy ilmi, että pysyvän
tukimekanismin kooksi sovittiin reaalisesti 500 miljardia euroa.
Siten tässäkin nykyinen reaalisesti 250 miljardin
väliaikainen tuki kaksinkertaistuu.
Kun pääministerin tiedote pyrkii korostamaan torjuntavoittoa
tuen kasvattamisessa, niin ulkomaisista lähteistä syntyy
varsin toisenlainen kuva eli sellainen kuva, että hallitus
on sitoutunut kaksinkertaistamaan Suomen vastuut nykyisestä 8 miljardista.
Kyse on suuresta uudesta tukisitoumuksesta samaan aikaan, kun
toisaalta vaaditaan julkisen talouden säästöjä,
jotka varmasti vaikuttavat niin kansalaisten palveluihin kuin etuuksiinkin.
Hallituksen olisi tullut antaa eduskunnalle tiedonanto asiasta
niin, että siitä olisi käynyt selkeästi
ilmi, mihin hallitus haluaa Suomen sitoutuvan. Näin koko
eduskunta olisi voinut ottaa kantaa uusiin miljarditukiin.
Tässä yhteydessä on syytä todeta,
että euromaiden kokouksessa oli esillä myös
muita merkittäviä EU:n luonteeseen vaikuttavia
kysymyksiä, mm. perussopimuksen muuttaminen.
Edellä olevan perusteella ja
Suomen perustuslain 43 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan välikysymyksen:
Euromaiden kokouksessa maamme sidottiin uusiin miljarditukiin
toisten jäsenmaiden hyväksi, mistä seikasta
hallituksen välittämä tieto kaiken lisäksi
poikkeaa muualta saadusta tiedosta oleellisesti. Miten hallitus
menetteli tukien suhteen euromaiden kokouksessa, ja miten hallitus
aikoo menetellä Eurooppa-neuvostossa?