Timo Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa rouva tasavallan presidentti! Arvoisa herra puhemies! Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja yksikamarisen eduskunnan 100-vuotisjuhla on arvokas merkkipaalu Suomen historiassa. Meidän on syytä olla ylpeitä kansanedustuslaitoksestamme, joka on toiminut myös vaikeina aikoina kansainvälisissä paineissa.

Kansanvaltainen järjestelmä ja vakaat yhteiskuntaolot ovat itseisarvoja, mutta samalla ne ovat luoneet puitteet maamme moninaiselle vaurastumiselle ja koko kansakunnan hyvinvoinnille. Kansanvalta, vakaus ja hyvinvointi ovat kulkeneet käsi kädessä.

Eduskuntauudistuksen lähtökohtana oli kansalaisten yhdenvertainen oikeus poliittiseen osallistumiseen. Tämän rinnalla vahvistettiin kansalaisten muita perusoikeuksia. Kansanvalta, sananvapaus ja sananvalta ovat nivoutuneet toisiinsa. Näin myös tulevaisuudessa. Poliittinen päätöksenteko tarvitsee jatkuvaa arviointia ja arvostelua sekä suoraan kansalaisilta että myös julkisen sanan kautta.

Puolueiden joukosta ovat löytyneet vaikeiden vuosien aikana määrätietoiset eduskunnan ja tasavaltalaisen hallitusmuodon puolustajat. Puolueet ovat olleet ja ovat edelleen kansalaisten poliittisen osallistumisen ja vaikuttamisen areena sekä vaalien yhteydessä että niiden välillä. Parlamentarismin juhla ei olisi yhtä arvokas ilman meidän moninaista puoluekenttäämme.

Eduskunnasta sanotaan, että se on kansakunta pienoiskoossa. Käytännössä näin kuitenkaan ei ole. Alusta lähtien naisten osuus kansanedustajista on ollut varsin alhainen, ja näin valitettavasti on edelleen. Moniarvoisuuden näkökulmasta haasteellista on myös se, että kansanedustajat ovat nykyisin keskimääräistä koulutetumpia ja myös hyvätuloisempia.

Kansanvallan näkökulmasta on tärkeää, etteivät nykyiset kalliit kampanjointitavat rajoita halukkuutta ehdokkaaksi ja myös valituksi tulemisen mahdollisuuksia. Kansanedustajajoukon on ja olisi oltava pikemminkin äänestäjäkunnan näköinen kuin yhdennäköinen.

Eduskunnan asema on vakaa ja arvostettu. Kansalaisten joukossa on kuitenkin myös epäilevää asennoitumista ja välinpitämättömyyttä poliittista toimintaa kohtaan. Osittain kyse on siitä, ettemme tunnista erityisesti nuorten ja syrjäytyneiden halukkuutta valita uusia osallistumisen tapoja. Toisaalta kyse on myös poliittisesta vieraantumisesta, joka usein yhdistyy laajempaankin syrjäytymisen ongelmaan. Tältä osin eduskunnan, puolueiden ja koko järjestelmän on kehitettävä toimintatapojaan ja elettävä ja edistettävä niitä asioita, jotka ovat päivittäin kansalaisten arjessa.

Sata vuotta sitten suomalaiset olivat ennakkoluulottomia päättäessään eduskuntauudistuksesta. Samaa rohkeutta ja avarakatseisuutta tarvitaan tänä päivänä, kun kansainvälistymisen ja väestörakenteen muutoksen paineissa teemme päätöksiä Suomen tulevaisuuden avainkysymyksistä. Valtuutus kansalta velvoittaa.

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä käsittelyssä olevaa esitystä.

Jouni Backman /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa tasavallan presidentti! Arvoisa puhemies! 100-vuotias eduskunta sekä yleiseen ja yhtäläiseen ääni- ja vaalioikeuteen perustuva demokratia ovat keskeisiä tekijöitä Suomen menestystarinassa. Vuosisadantakaisia päättäjiä on kiitettävä ja ihailtava kansainvälisestikin ainutlaatuisesta päätöksestä siirtyä kerralla harvainvaltaisista säätyvaltiopäivistä maailman demokraattisimpaan eduskuntaan.

Sosialidemokraatit ovat olleet johdonmukaisesti äänioikeus- ja hallitusmuototaistelun sekä ääriliikkeitä vastaan suunnatun taistelun kärjessä. Ensimmäisenä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden asetti tavoitteekseen Työväenpuolue vuonna 1899. SDP:n Forssan kokous 1903 asetti tavoitteeksi nykymuotoisen eduskunnan. Vuoden 1918 puoluekokouksessa SDP veti rajan vallankumoukselliseen toimintaan ja puolusti hallitusmuotoa koskevassa asiakirjassa tasavaltaista järjestelmää ja vahvaa eduskuntaa.

Vaikka demokratian alkuvuosien tuloksiin turhautuminen, paikallishallinnon demokratian puuttuminen ja puutteelliset yhteiskunnalliset olot johtivat onnettomaan kansalaissotaan, kykenivät kansanvaltaiset voimat saamaan aikaan vuonna 1919 hallitusmuodon, joka kesti lävitse kriittisten vuosikymmenten.

Toisen maailmansodan kynnyksellä Euroopassa oli Suomen lisäksi vain yksitoista demokratiaa. Myös meillä esiintyi sekä oikeistolaisia että vasemmistolaisia ääriliikkeitä, mutta demokratiamme kesti. Sen myötä säilytimme itsenäisyyden ja yhteiskuntajärjestyksemme kansakunnan kohtalon vuosina.

Toista maailmansotaa edeltävissä eduskunnissa ja sotien jälkeisinä vaaran vuosina sosialidemokraatit kamppailivat oikeusvaltion ja pohjoismaisen kansanvallan puolesta. Sillä, että eduskunta oli koolla sodan aikana ja Suomessa kyettiin järjestämään vapaat ja demokraattiset vaalit jo maaliskuussa 1945 toisen maailmansodan vielä riehuessa, oli tärkeä merkitys. Demokraattisen järjestelmän toimiminen myös poikkeusoloissa vahvisti kansallista yhtenäisyyttä ja tulevaisuudenuskoa.

Eduskunnasta tuli tärkeä selkänoja valtiojohdolle neuvoteltaessa Yya-sopimuksesta keväällä 1948. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän viesti neuvottelijoille oli tuolloin selvä: päätökset on tehtävä demokraattisesti, eikä Suomi saa solmia sotilasliittoa Neuvostoliiton kanssa.

Arvoisa puhemies! Vaikka demokratia on vahvistunut eri puolilla maailmaa, on tapahtunut myös takaiskuja ja taantumista. Monet maailman ihmiset eivät ole vielä päässeet demokratiasta osallisiksi johtuen köyhyydestä, luku- ja kirjoitustaidottomuudesta sekä kansalaisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen puuttumisesta.

Demokratia ei säily ja kehity itsestään. Sitä on aktiivisesti edistettävä. Demokratia ei välttämättä periydy, vaan jokaisen sukupolven on se opeteltava. Meidän on kehitettävä kansalaisten osallisuuden mahdollisuuksia myös uusin tavoin.

Demokratiaan kuuluva kansalaisyhteiskunta voi rakentua vain alhaalta ylöspäin. Demokratian vienti on hidasta ja vaikeaa. On myös aiheellista kysyä, millä keinoilla demokratiaa voidaan sallia vietävän ja missä muodossa. Demokratian itsepuolustuksen esimerkiksi terrorismia ja ääriliikkeitä vastaan on tapahduttava myös demokratiaa kunnioittaen.

Tämän hetken ja tulevaisuuden suurin haaste on demokratian globalisointi ja globalisaation demokratisointi. Tämän pohjaksi tarvitaan korkeatasoista ja hyvin jäsenneltyä tutkimustietoa. Eduskunnan juhlapäätös kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksen perustamisesta täyttää omalta osaltaan tätä tarvetta.

Jyri Häkämies /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa tasavallan presidentti! Herra puhemies! Suomessa vuonna 1906 tehty historiallinen eduskuntauudistus on kahden tekijän summa.

Ensiksi on painotettava sitä, että uudistuksen teki mahdolliseksi suomalaisten oma tahto astua merkittävä askel demokratian tiellä. Vaikka Suomi eli Venäjän vallan alla, oltiin meillä hyvin mukana Euroopan demokratiakehityksessä. Säädyt olivat jo vuonna 1897 anoneet hallitsijalta valtiollisen äänioikeuden antamista entistä useammille kansalaisille. Suomalaisilla poliittisilla ryhmillä oli selvä käsitys siitä, mihin suuntaan valtiollista elämäämme pitäisi kehittää.

Toinen seikka vuoden 1906 uudistuksen taustalla oli kansainvälisen tilanteen muutoksen vaikutus Venäjän kehitykseen. Eurooppalaisen liberalismin kannatus Venäjällä kasvoi vähitellen, vaikka poliittinen eliitti, kirkko ja sotaväen johto tukivat edelleen yksinvaltiutta. Suuremman kumouksen uhka pakotti keisarin säätämään perustuslain, jossa duumalle annettiin merkittävä osuus lainsäädännössä. Ilman tätä kehitystä olisi myös Suomen eduskuntauudistus jäänyt toteutumatta.

Tänään juhlittavan 100-vuotiaan uudistuksen merkittävin lopputulos oli yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden antaminen kaikille suomalaisille sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Tämä suunnannäyttäjän rooli on jättänyt pysyvän vaikutuksen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tästä huolimatta on työtä tasa-arvon edistämiseksi jatkettava niin työelämässä, päätöksenteossa kuin suomalaisissa perheissä.

Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisen pienen maan kehitys on sidoksissa aina kansainväliseen ympäristöönsä. Tältä pohjalta on enemmän kuin luonnollista, että eduskunta juhlaistunnossaan kiinnittää huomiota maamme kansainvälisiin suhteisiin. Perustelut voidaan löytää sadan vuoden takaa, mutta myös lähempää historiasta.

Me elämme edelleen nopean muutoksen aikaa. Ajan tasalla pysyminen ei aina ole helppoa. Ongelma on kuitenkin toisenlainen kuin sata vuotta sitten. Olennaisen ja epäolennaisen tiedon erottaminen, tapahtumien merkitysten arviointi ja taustojen ajantasainen analysointi ovat nyt avainasemassa. Vaikka eduskunnan omat kansainväliset yhteydet ovat viime vuosikymmeninä valtavasti kehittyneet, tarvitaan tutkimuksen, politiikan ja median risteyksessä toimivaa ajantasaista tietoa, jotta muuttuvalla kartalla voitaisiin kunnolla suunnistaa.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä päätös perustaa uusi kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitos on tärkeä ja kannatettava sekä osuva tapa juhlistaa yleisen ja yhtäläisen äänioikeutemme 100-vuotista taipaletta.

Martti Korhonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa tasavallan presidentti! Herra puhemies! Sata vuotta sitten Suomessa tapahtui merkittävä valtiollinen mullistus. Siihen saakka vailla äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta olleet naiset ja miesten äänioikeudeton enemmistö tulivat täysivaltaisiksi kansalaisiksi.

Tuosta ajasta maamme on kehittynyt taloudellisesti ja kulttuurisesti huomattavasti. Suomen kehitykseen ovat vaikuttaneet todella monet seikat ja tekijät. Niitä ovat elinkeinovapauden säätäminen 1800-luvun lopulla, kaikkiin väestöryhmiin tasa-arvoisesti yltävä koulutus, aktiiviset kansalaisjärjestöt, universaali sosiaaliturvajärjestelmä ja monet muut tekijät.

Oma vahva vaikutuksensa maamme myönteiseen kehitykseen oli kuitenkin äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentamisella muuta Eurooppaa nopeammin. Se toi kaikki kansankerrokset varallisuudesta riippumatta valtiollisiksi vaikuttajiksi.

Kuluneina 100 vuotena maamme on joutunut kokemaan myös kovia aikoja, kuten kansalaissodan ja kaksi sotaa toisen maailmansodan aikana ja olemme niistä selviytyneet. Sata vuotta sitten merkittävä yhteiskunnallinen ongelma oli maattoman väestön kurja asema ja torppareiden epävarmuus tulevaisuudesta. Laukon torpparien häädöt eduskuntavaalien kynnyksellä kuohuttivat Suomea sata vuotta sitten.

Suomi ei ole enää maatalousvaltainen maa eikä maakysymys ole suuri yhteiskunnallinen kysymys. Epävarmuus ei ole kadonnut kuitenkaan suomalaisesta yhteiskunnasta. Moni vakinaisessa työsuhteessa oleva on viime aikoina saanut havaita tulevaisuutensa yhtä turvattomaksi kuin torppari sata vuotta sitten. Voikkaan paperitehtaan sulkeminen rinnastuu hyvin Laukon häätöihin, ja pätkätyöläisten asema muistuttaa valitettavasti kovin paljon maaseudun irtaimen työväen asemaa sata vuotta sitten.

On tärkeää tutkia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja tehdä niistä johtopäätöksiä. Esimerkiksi suomalaisessa yhteiskunnassa Stakes on merkittävä yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäjä, ja sellaiseksi voi tulla myös nyt perustettava ulkopolitiikkaa ja EU-asioita tutkiva instituutti. Sen riippumattomuudesta ja kriittisyydestä on meidän kannettava erityisesti huolta.

Arvoisa herra puhemies! Tutkimuksen ja tiedon on kuitenkin aina johdettava päätösten tekoon. Kansanedustajilla on kaikkina aikoina vastuu siitä, että he tarttuvat yhteiskunnan ongelmiin ja hakevat niihin toimivan ratkaisun tiedon perusteella, ja tässä meillä on oiva tilaisuus siihen.

Arvoisa herra puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa tehtyä esitystä.

Heidi Hautala /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen kohtalot ovat aina liittyneet vahvasti maailman muutoksiin. Sata vuotta sitten suuriruhtinaskunta Suomi hyötyi tsaarin-Venäjän heikkoudentilasta. Venäjä oli hävinnyt sodan Japania vastaan, ja tämä käynnisti valtakunnassa sisäisen kamppailun yksinvaltiutta vastaan. Itsevaltiaan tsaarin oli suostuttava myönnytyksiin. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä säätyvaltiopäivien muutos yksikamariseksi kansanedustuslaitokseksi saavutettiin Suomessa osana tätä kuohuntaa.

Myös tänä päivänä Suomen kaltaisen maan menestys on sidottu globaaliin toimintaympäristöönsä. Euroopan unioni on luonnollinen toimintakehyksemme pyrittäessä luomaan ihmiskasvoista globalisaatiota ja saattamaan se poliittiseen hallintaan.

Samalla tavalla kuin Suomen suuriruhtinaskunnan kohtalot olivat sata vuotta sitten kytköksissä koko Venäjän laajan keisarikunnan tilaan, on nykyinen Venäjän federaatio kytköksissä Euroopan unioniin ja sen politiikkaan. Velvollisuutemme on toimia Euroopan unionin jäsenmaana siten, että Venäjä saavuttaa pysyvämmän vakauden, ja sen se voi saavuttaa vain, jos oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioitus ja demokraattinen vastuunalaisuus toteutuvat. Tänä päivänä Venäjän duuma, joka sai itsevaltiaalta rajoitetut valtaoikeudet samassa yhteydessä kuin Suomen eduskuntauudistus toteutui, on vallan keskittämisen seurauksena taantunut valtaoikeuksiltaan vuotta 1905 edeltävään tilaan, jolloin kaikki valta oli tsaarilla.

Suomen vuoden 1906 eduskuntauudistus ei syntynyt vain itsevaltiaan armosta. Sitä edelsi vuosikymmenet kestänyt ruohonjuuritason liikehdintä, jossa syntyi kansalaisyhteiskunta kansanvalistusseuroineen, vapaapalokuntineen, raittiusliikkeineen ja puolueineen. 1880-luvulta alkaen vahvistui ajatus, että samassa asemassa oleville tuli taata samat oikeudet. Alexandra Gripenberg perusteli naisten äänioikeutta jo vuonna 1869 sanoen, että koska naisen tuli lain edessä vastata omasta teostaan täysivaltaisesti, hänen tuli miesten tavoin osallistua lakien laatimiseen.

Kun myös naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, ottivat jo eduskunnan ensimmäiset naiset asiakseen huolehtia siitä, että lakeihin ei jäisi mitään naisille epäedullisia kohtia. Tänäkin päivänä eduskunnassa on puoluerajat ylittävä naisverkosto, jonka tarkastelukulma ulottuu tasa-arvon nykyaikaisista kotimaisista haasteista aina naisten asemaan maailmanlaajuisesti.

Sadassa vuodessa edustuksellinen demokratia puolueineen on joutunut tilanteeseen, jossa osallistuminen vaaleihin ei enää samassa määrin innosta kansalaisia. Onkin vahvistettava yleistä kansalaistuntoa, sitä, että syntyy vaikuttamisen vahva tunne myös vaalien välillä.

Vihreä liitto on nykyisistä asemansa vakiinnuttaneista puolueista se, joka ei ole syntynyt taistelussa valtiollisen itsenäisyyden puolesta vaan vasta 1980-luvulla. Meille on kansalaisten kaikkinaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien lujittaminen itsestäänselvää.

Kun vuonna 2000 uudistettua perustuslakia on lähivuosina parlamentarismin hengessä vielä tarkistettava, tarjoutuukin tilaisuus luoda kansalaisaloiteoikeuksia sekä päättäviä kansanäänestyksiä. Samalla tarjoutuu tilaisuus korjata vaalijärjestelmään maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi syntynyt ongelma alueellisen tasavertaisuuden toteutumisesta vaaleissa.

Ärade talman! Genom lantdagsreformen 1906 lämnade vi ståndssamhället bakom oss. Då började utvecklingen mot ett nordiskt samhälle som lägger vikt vid jämställdheten och som i dag utgör en modell för samhällsfred och ekonomisk framgång på andra håll i Europa. En återgång till ståndssamhället genom en ekonomisk politik som godkänner inkomst- och välfärdsskillnader är som att vrida klockan bakåt.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade republikens president! Värderade herr talman! I medlet av 1800-talet började drömmen om ett fritt Finland ta sin form. Tankar blev till ord. Runeberg, Topelius, Snellman, Cygnaeus, Lönnroth och Castren personifierade den här utvecklingen. På olika sätt bidrog de tillsammans till att Finlands folk fick en gemensam nationalanda som blev en förutsättning för självständigheten ett halvt sekel senare.

I början av 1900-talet stod vi inför den stora omdaningens tid. Världspolitiska händelser bidrog tidsmässigt till att möjligheterna för en lantdagsreform uppstod. Finlands folk var berett på det som komma skulle. De breda sociala nätverken fanns sedan tidigare, och nu skedde en omfattande nyorganisering av nätverken. Den viktigaste händelsen år 1906 var beslutet om den nya lantdagsordningen. Samma år grundades även mitt parti, Svenska folkpartiet.

Leo Mechelinin vuonna 1905 virkaan astunut senaatti jää historiaan valtiopäiväuudistuksesta. Mechelinistä tuli joitakin vuosia myöhemmin edustamani eduskuntaryhmän jäsen.

Suomalaisena olen ylpeä siitä, että Suomi oli niin edistyksellinen ja vapaamielinen, että se hyväksyi maailman uudenaikaisimman vaalilain, joka takasi täydet demokraattiset oikeudet kaikille 24 vuotta täyttäneille miehille ja naisille. Kansainvälisessä katsannossa olemme Suomessa tasa-arvon edelläkävijöitä. Olemme pitkällä, mutta emme kuitenkaan vielä perillä.

Det är bra att Finland firar den jämställda och jämlika demokratins födelseår 1906. Finland utvecklades till en flerpartistat där även mindre grupper kunde få sin röst hörd. Jag är stolt över att processen fram till senatens historiska beslut den 6 december 1917 kanske rent av startade av att Svenska folkpartiet som första parti den 17 maj 1917 fattade beslut om att driva landets självständighet. Tack vare en stark nationalanda och etablerade demokratiska institutioner kunde vårt folk klara av också de svåra kriser som skulle följa efter att Finland blivit självständigt.

On hyvä, että pohdimme tänä juhlapäivänä tulevaa kehitystä. Valta on olemukseltaan merkillistä. Sen määrä ei koskaan vähene, vaan se on aina jollakin. Valta on turvallisissa käsissä maan parlamentissa, jonka vallankäyttöä voidaan aina seurata ja tarkastella.

En fungerade demokrati och en fungerande parlamentarism är ingen självklarhet. Den måste hela tiden befästas med medvetna beslut. En fungerande demokrati och rätten att ställa upp i val och själv välja den församling som fattar beslut om det som berör oss alla är oändligt viktigt. Ändå finns det trender i samhället som visar att alla inte i dag känner sig manade att utnyttja de möjligheter och rättigheter vi har för att delta i det gemensamma.

Demokratin försvagas om det uppstår en brist på deltagande. Varje myndig och därmed valbar medborgare måste därför förstå det värdefulla i att få rösta och också kandidera i allmänna val.

Värderade herr talman! Svenska riksdagsgruppen stöder lagmotionen som nu behandlas.

Sari Essayah /kd (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa tasavallan presidentti! Herra puhemies! Sata vuotta sitten autonominen Suomi oli demokratian tiennäyttäjä säätäessään kaikkien kansalaisten yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta sekä täysistä valtiollisista oikeuksista. Kansalaisten poliittiselle aktiivisuudelle on rakentunut toimiva monipuoluejärjestelmä. Laajat hallituskoalitiot yhdistettynä parlamentarismiin ovat osaltaan luoneet pohjaa yhteisymmärrykselle ja yhteiskunnan kehittämiselle. Maamme hyvinvointi on rakennettu yhteisvastuun ja välittämisen varaan tinkimättömällä työllä ja uhrauksilla.

Osana globalisoituvaa maailmaa tämän päivän Suomi on jälleen suurten haasteiden edessä. Etsittäessä niihin ratkaisuja tulee olla ennakkoluuloton ja luova. Prosessointiin tarvitaan myös uudenlaisia foorumeita. Siksi olemmekin päättämässä eduskunnan yhteyteen perustettavasta kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei toivo laitoksen suoltavan perusteluja tehdyille tai halutuille päätöksille. Odotamme siltä uusia näkökulmia, myös maamme virallisen linjan haastavia vaihtoehtoja.

On tärkeää, että kansalaiset kokevat voivansa aidosti vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Päätöksenteon pitää olla läpinäkyvää ja siten kansalaisten arvioitavissa. Vallankäyttö ei saa karata kauas niistä, joita se koskee. Erityisen haasteen luo kansainvälisellä tasolla, etenkin EU:ssa, tapahtuvan päätöksenteon lisääntyminen.

Äänestäminen on voitava kokea mielekkäänä. Se edellyttää selkeitä vaihtoehtoja ja valituilta päätöksentekijöiltä suoraselkäistä toimintaa. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että jokaisella äänellä on suhteellisesti sama painoarvo. Valitettavasti se ei enää toteudu. Pienten vaalipiirien huikean korkeaksi noussut äänikynnys merkitsee sitä, että niiden asukkaiden poliittinen valinnanvapaus on uhattuna.

Sopimus epäoikeudenmukaiseksi muodostuneen vaalilain korjaamisesta olisi konkreettinen teko yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuttamiseksi myös tulevaisuuden Suomessa. Juhlavuotemme teema "Oikeus ääneen — luottamus lakiin" toteutuu parhaiten, jos alueellinen demokratiavaje poistuisi.

Arvoisa puhemies! Demokratiassa toteutuu ihmisen vastuu ja vapaus. Filosofi-teologi Reinhold Niebuhr lausui aikoinaan viisaasti: "Ihmisen oikeamielisyyden taju tekee demokratian mahdolliseksi, mutta hänen taipumuksensa pahaan tekee sen välttämättömäksi."Nykyaikana pyritään välttämään hyvän elämän määrittelemistä. Samalla arvokeskustelu jää varsin pintapuoliseksi. Jos oletetaan, että kaikki toimintamallit tulee hyväksyä yksilön omien päämäärien toteuttamisen nimissä, ero hyvän ja pahan, oikean ja väärän välillä hämärtyy. Näemme suvaitsevuuden vaatimuksen toteutuvan kovin usein välinpitämättömyyden kautta. Elämää suojelevat perusarvot koskevat kaikkia. Ilman kestävää arvoperustaa ja vapauteen vahvasti sidottua vastuuta enemmistönkin omatunto voi erehtyä vakavin seurauksin. Yksilöiden laajat vapaudet ovat mahdollisia vain, jos vastuuntunto, yhteisöllisyys sekä yhteisesti hyväksytty yhteiskunnallinen arvopohja ovat vahvoja.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa tehtyä esitystä.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa tasavallan presidentti! Arvoisa herra puhemies! Sata vuotta sitten suomalaiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä maailman ensimmäisen modernin parlamentin. Maamme siirtyi yksikamarisen eduskunnan aikakauteen. Se oli pitkä edistysaskel verrattuna säätyvaltiopäivälaitokseen, joka jätti suuren enemmistön suomalaisista valtiopäiväedustuksen ulkopuolelle. Se oli myös historiallinen käännekohta tiellä kohti suomenkielistä kansalaisyhteiskuntaa. Vihdoin kaikki Suomen kansan piirit — myös torpparit ja työläiset, mäkitupalaiset ja muonamiehet, rengit, piiat sekä itselliset, niin naiset kuin miehet — olivat saaneet mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon. Uudistuksen ennakkoluulottomuutta kuvaa hyvin se seikka, että tosiasiallisesti Suomen naiset saivat valtiolliset oikeudet, niin äänioikeuden kuin vaalikelpoisuudenkin, ensimmäisinä maailmassa.

Suomen kansan eduskunta on tehnyt historiansa aikana monia kauaskantoisia päätöksiä. Se on päättänyt itsenäistymisestä, ratkaissut hallitusmuotokysymyksen, tukenut puolustustaistelua talvi- ja jatkosodissa, ohjannut sodanjälkeistä jälleenrakennusta ja tukenut maamme tietä siksi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, jona me sen tänä päivänä tunnemme. Isänmaamme Suomi ja me suomalaiset selviämme aina, kunhan muistamme perustamme ja perinteemme.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten asioita ajavat varmasti vain suomalaiset. Eduskunnan tekemä päätös Euroopan unioniin liittymisestä oli perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä virhe. Nykymuotoinen EU-jäsenyys rajoittaa jo merkittävästi Suomen itsenäisyyttä ja suvereniteettia. EU:n perustuslain hyväksyminen olisi merkittävä askel kohti liittovaltiota, ja tätä kansanvallan kannalta vahingollista kehitystä emme voi hyväksyä.

Arvoisa herra puhemies! Koska tämä on viimeinen ryhmäpuheenvuoro, perussuomalaiset haluavat lopuksi toivottaa onnea ja menestystä Suomen kansalle sekä rohkeutta, valppautta ja viisautta nykyisille ja tuleville kansanedustajille taistelussa Suomen itsenäisyyden, kansanvallan ja kansalaisten hyvinvoinnin puolesta. Toivottavasti pian tehtävä päätös eduskunnan yhteyteen perustettavasta riippumattomasta tutkimuslaitoksesta on yksi näistä kansanvallan kannalta myönteisistä päätöksistä.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa tehtyä esitystä.