Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestelyiden valmistelu on synnyttänyt viime kuukausina keskustelua suomalaisen merentutkimuksen tulevaisuudesta. Haluan tässä lähetekeskustelussa käydä läpi, mistä tässä on kysymys, mikä on muutoksen taustalla ja mitä muutoksella tavoitellaan. Merentutkimuslaitoksen asema osana suomalaista sektoritutkimusta on ollut lukuisien selvitysten kohteena viimeisen 10 vuoden ajan. Nyt ei ole kysymys mistään liikenne- ja viestintäministeriön päähänpistosta ajaa laadukasta merentutkimusta alas, vaan tarkoitus on vahvistaa sitä ja integroida se paremmin Itämeren suojelupolitiikkaan ja muuhun ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan.

Hallitusohjelmassa nostettiin esille tarve Merentutkimuslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyön syventämiselle. Hallitusohjelmakirjauksen perusteella ryhdyttiin vuosi sitten selvitystyöhön professori Juhani Keinosen johdolla. Selvitystyön kuluessa tuli esiin, että Merentutkimuslaitoksen toiminnasta suurin osa kohdistuu Itämeren tilaa koskeviin tutkimus- ja seurantatehtäviin, joiden vastuuministeriö on ympäristöministeriö, ei suinkaan liikenne- ja viestintäministeriö.

Merentutkimuslaitos on siis vielä nykyään tänä päivänä liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa oleva sektoritutkimuslaitos, jonka toiminnasta merkittävin osa kohdistuu Itämeren tilaa koskeviin tutkimus- ja seurantatehtäviin. Liikenne- ja viestintäministeriö ei kuitenkaan vastaa Itämeren suojelupolitiikasta, eikä meren ekologisen tutkimuksen ohjaaminen kuulu liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan. Valtioneuvoston työnjaon mukaan tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.

Suomen ympäristökeskuksen eli Syken Itämeren suojeluun liittyvä tutkimus on painottunut soveltavaan tutkimukseen, ja pääkohdealueena ovat rannikkovedet. Tähän sillä on käytettävissään muun muassa rannikkoalueella liikkumaan pystyvä tutkimusalus Muikku. Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen sisältyy myös koko valuma-alueelta tulevan kuormituksen ja sen vaikutusten tutkimus. Merentutkimuslaitoksen tutkimus kohdistuu pääosin aavaan merialueeseen. Tähän sillä on käytettävissään avomerellä liikkumiseen kykenevä merentutkimusalus Aranda. Merentutkimuslaitoksen tutkimus on korkeatasoista perustutkimukseen ja aavan meren tilan seurantaan ja sen muutoksen arviointiin painottunutta. Se ei kuitenkaan kata kokonaisvaltaista Itämeren suojelun tutkimuksen tarvetta. On vaikea perustella, miksi rannikkovesiä tutkitaan toisessa organisaatiossa ja avomeren tutkimusta suoritetaan toisessa organisaatiossa.

Liikenne- ja viestintäministeriön alainen Ilmatieteen laitos tuottaa monia merellisen turvallisuuden operatiivisia palveluita ja on keskeisin ilmastonmuutoksen tutkimuslaitos. Itämeren biologiseen ja kemialliseen tilaan ja merensuojeluun sekä merelliseen turvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvä sektoritutkimus on siis tällä hetkellä hajautettuna kolmeen sektoritutkimuslaitokseen, joita ohjataan kahdesta eri ministeriöstä: liikenne- ja viestintäministeriöstä siis Merentutkimuslaitosta ja Ilmatieteen laitosta ja ympäristöministeriöstä Suomen ympäristökeskuksen toimintaa.

Hyvät edustajat! Mitä muutetaan? Muutoksessa keskitetään kolmen sektoritutkimuslaitoksen toiminnot kahteen laitokseen. Merentutkimuslaitoksen toiminnot siirretään meribiologiaan ja kemiaan liittyvien tehtävien osalta Suomen ympäristökeskukselle ja merelliseen turvallisuuteen sekä ilmastonmuutostutkimukseen liittyvien tehtävien osalta Ilmatieteen laitokselle. Merentutkimuslaitoksella työskentelee reilut 100 työntekijää. Tarkoitus on, että Merentutkimuslaitokselta siirtyy Suomen ympäristökeskukseen 55 virkaa tai työsuhteista tehtävää, ympäristöministeriöön yksi ja Ilmatieteen laitokselle 53. Budjetti on tällä hetkellä noin 8,8 miljoonaa euroa jakautuen siten, että Sykelle siirtyisi 4,6 miljoonaa euroa, Ilmatieteen laitokselle 4,1 miljoonaa euroa ja ympäristöministeriölle 0,1 miljoonaa euroa.

Suomen ympäristökeskukseen perustetaan Merikeskus. Merikeskus tulee olemaan suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimiva erillisyksikkö. Siihen kootaan nykyinen Syken Itämeren suojelun tutkimusohjelma sekä Merentutkimuslaitokselta siirtyvä tutkimustoiminta. Merikeskuksen näkyvä rooli Syken organisaatiossa tukee sen asemaa kansallisessa ja kansainvälisessä merentutkimuksessa. Merikeskukseen tulee sijoittumaan yhteensä noin 70 työntekijää. Syken Merikeskuksen tehtävä on vastata keskeisistä merentutkimuksen osista ja niiden kehittämisestä sekä ylläpitää ja hallinnoida merentutkimuksen tarvitsemaa infrastruktuuria mukaan lukien tutkimusalukset Muikku ja Aranda, jotka muutoksessa siirtyisivät Syken hallintaan.

Nykyiset Merentutkimuslaitoksen laboratoriotilat Kumpulassa jäävät suurelta osin nykyiseen käyttöön. Sinne jää Suomen ympäristökeskusta varten meribiologian tutkimuslaboratorion tilat, erikoislaboratorio, kliimahuone sekä henkilöstön työhuoneet. Näihin tiloihin sijoittuu yhteensä 25 pysyvää työntekijää sekä lisäksi jatko-opiskelijoita. Järjestelyillä voidaan turvata kaikkien käynnissä olevien hankkeiden toteuttaminen. Kumpulan Dynamicumin olemassa olevat laboratoriotilat, mukaan lukien puhdas tila, käytetään jatkossakin valtion laboratoriotoimintaan. Suunnittelutyö on osa valtionhallinnon ympäristölaboratorioselvitystä. Ilmatieteen laitokselle perustetaan merentutkimuksen ohjelma. Siihen keskitetään merten fysikaalinen tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä operatiivinen palvelutoiminta, kuten aallokko ja merenkorkeus, jäätutkimus ja -palvelu ja meren hydrodynamiikka. Tutkimusohjelmassa työskentelisi noin 40 henkilöä.

Merentutkimuksen koordinaation parantamiseksi on perustettu ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteisesti asettama merentutkimuksen koordinaatioryhmä muutama viikko sitten. Siihen kutsutaan edustajia tärkeimmistä tutkimuslaitoksista ja yliopistoista. Suomen merentutkimuksen osaamisalueilla työskentelee noin 200 henkilöä kaiken kaikkiaan eri tutkimuslaitoksissa mukaan lukien yliopistot.

Sitten kaikista tärkein kysymys: mitä muutoksella saavutetaan? Merentutkimuslaitoksen toimintojen uudelleenjärjestelyllä voidaan ensinnäkin vahvistaa merensuojeluun liittyvää meriekologista tutkimusta luomalla nykyistä suuremmat tutkimusyksiköt ja selkeämpi koordinaatio ja ministeriöiden vastuualueita noudattava tulosohjaus; toiseksi, yhdistää meren tilaan liittyvä tutkimus kuormitusta ja sen vähentämistä koskevaan tutkimukseen; kolmanneksi, kehittää asiakaslähtöisiä meriturvallisuuspalveluja eli aallokkoon, merenpinnan korkeuteen, rannikkotulviin ja jääpalveluun liittyen; neljänneksi, selvittää meren vaikutusta ilmastoon, kuten Pohjois-Atlantin merivirrat, jäätiköiden sulaminen, arktinen merenkulku sekä meren ja ilmakehän hiilidioksidien vaihto; viidenneksi, tehostaa meren tilan ja sen muutosten sekä merensuojelun sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten tutkimusta; ja kuudenneksi, parantaa tuottavuutta poistamalla päällekkäinen toiminta merentutkimuksessa ja tehostamalla esimerkiksi hallintotietojärjestelmää, laboratoriotehtäviä sekä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimista.

Hyvät edustajat! Äskettäin julkistettu professori Rantasen raportti korostaa nimenomaan tarvetta kehittää sektoritutkimusta palvelemaan nykyistä paremmin poikkihallinnollisia tarpeita. Rantanen myös suosittaa voimavarojen yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Hänen mukaansa kriittisen massan avulla voidaan menestyä kansainvälisesti ja tukitoimintojen yksikkökustannuksia saadaan pienennettyä, jolloin resursseja saadaan enemmän substanssitoimintoihin. Myös professori Rantasen näkemykset tukevat nyt eduskunnan käsittelyyn tullutta esitystä Merentutkimuslaitoksen toimintojen uudelleenorganisoinnista. Vielä haluan lisätä, että professori Rantasen lisäksi opetusministeriön alaisuudessa toimiva sektoritutkimuksen neuvottelukunta on 15.9. omassa lausunnossaan antanut tukensa Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestämiselle sillä tavalla kuin ne tässä puheenvuorossa kuvasin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi on todettava, että Suomen ympäristökeskus on tehnyt hyvää työtä mutta myös Merentutkimuslaitos on tehnyt hyvää työtä. Tässä ministeri totesi, että se ei ole hänen päähänpistonsa, että tämä hallituksen esitys 121 on laitettu liikkeelle, ja hän viittasi hallitusohjelmaan, joka syntyi Säätytalolla vuonna 2007, ja sitten on menty erilaisten selvitysmiesten matkassa eteenpäin.

Merentutkimuslaitos on varsin voimakkaasti esittänyt huolensa Itämeren tutkimuksen tulevaisuudesta, siitä että se pysyy samalla tavalla korkealla tasolla kuin tähän saakka. Myös yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota, muun muassa Kumpulan Dynamicumin laboratorioihin. Tässä ministeri Vehviläinen totesi, että pääosin laboratoriot säilyvät edelleen tässä nykyisessä käytössä. On esitetty karttoja näistä laboratoriotiloista ja punaviivalla näytetty, mitkä jäävät ja mitkä eivät tähän nykyiseen käyttöön. Sitten on myös jo suunniteltu — ehkä suunniteltu, ainakin joidenkin käsitysten mukaan on suunnittelussa — uusia tiloja muualle näihin ympäristöministeriön aikaisempiin suunnitelmiin liittyen.

On tietysti aivan oikein, jos voimavaroja voidaan vahvistaa viemällä niitä lähemmäksi toisiaan ja päällekkäisiä toimintoja purkaa. Siihen ei ole mitään vastaan sanomista. Kuitenkin merentutkimuksen varsinainen asiantuntijataho on Merentutkimuslaitos, ja sen suorittama työ on yleisesti hyväksytty maailman tasoa vastaavaksi. Myös Arandan toiminta on ollut erityisen kiitoksen kohteena.

Merentutkimuslaitos onkin omalta osaltaan tehnyt esityksen, saman nimisen kuin ministeriöt ja maan hallitus ovat katsoneet hyväksi eli Merikeskuksen perustamisen mutta kuitenkin niin, että tämä Merikeskus ei jäisi Suomen ympäristökeskuksen alaisuuteen vaan se olisi suoraan Suomen ympäristöministeriön alaisuudessa. Merikeskus erikoistuisi Itämeri-tutkimukseen sekä valtameritutkimukseen siinä määrin kuin Suomen kansalliset edut niin vaativat. Merentutkimuslaitos esittääkin, ettei kemiallista, biologista ja fysikaalista merentutkimusta hajauteta Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen.

Edelleenkin Merikeskus olisi Merentutkimuslaitoksen mielestä sellainen, joka vastaisi yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa yleisesti palveluiden kehittämisestä. Tähän liittyvät myös ne palvelut, jotka voitaisiin Merentutkimuslaitoksen mielestä siirtää Ilmatieteen laitokselle, kuten merenkulkuun ja meriturvallisuuteen liittyvät operatiiviset tehtävät. Merentutkimuslaitos esittää edelleen, että Merikeskus sijoitettaisiin Kumpulan Dynamicumiin. Edelleen Merentutkimuslaitos esittää kansallisen merentutkimuksen strategisesta ohjauksesta vastaavan koordinaatioryhmän perustamista. Merikeskukseen perustetaan ryhmää tukeva sihteeristö. Nykyisten osaamiskeskusten ja yliopistojen sekä muiden toimijoiden kesken muodostettaisiin meriklusteri.

Arvoisa puhemies! Merentutkimuslaitoksen tekemä esitys on periaatteessa saman suuntainen, mutta se nostaisi tämän Merikeskuksen tasolle, jolla tällä hetkellä on Suomen ympäristökeskus, eli tämä keskus olisi suoraan ympäristöministeriön alainen eikä siis Syken alaisuuteen asetettava. Kaiken kaikkiaan nyt tämä hallituksen esitys 121 vaatii mielestäni hyvin tarkan selvityksen ympäristönäkökulmasta. Myös ilmastonmuutoksen eteneminen on selvä asia, joka vaikuttaa myös Itämeren altaan tulevaisuuteen ja sen ympäristötilaan.

On hienoa, että täällä ovat molemmat ministerit, sekä liikenneministeri että ympäristöministeri, paikalla, jolloinka tämä keskustelu saa tarvitsemansa taustan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos meillä Suomessa olisi sellainen tilanne, että meillä ei olisi Merentutkimuslaitosta tällä hetkellä, ja sitten saataisiin päähän se, että sellainen pitää perustaa, ja hankittaisiin asiantuntijalausuntoja ilmeisesti ulkomailta ja vähän kotimaastakin, niin sellaista torseloa, jonka arvoisa ministeri juuri esitteli, ei varmaan kukaan, edes kaupallinen konsultti, esittelisi.

Arvoisa puhemies! Tässä on syytä sylttytehtaalle lähteä duuniin, selvittää, kuka on sylttynä tässä operaatiossa, ja ryhtyä sen mukaisiin toimenpiteisiin.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Tähän hallituksen esitykseen sisältyy lähtökohtaisesti hyviä ajatuksia, kuten se, että rannikkovesitutkimuksen ja avomeritutkimuksen on hyvä olla samassa yhteydessä, kuten se, että Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen toimintaa pitää syventää, ja ajatus Merikeskuksesta. Mutta siitä huolimatta yhdyn ed. Pulliaisen näkemykseen, että esitys on keskeneräinen ja se ei välttämättä ole merentutkimuksen kannalta optimaalinen. Tässä on tarkoitus vahvistaa merentutkimusta ilmoituksenne mukaan, arvoisat ministerit, mutta esityksestä ilmenee, että merentutkimuksen sekä fysikaalinen, kemiallinen että biologinen tutkimusosio hajautetaan eri laitoksiin elikkä tavallaan tapahtuu aika vahvasti hajaantumista.

Sitten tässä on vielä tämä tilakysymys, iso asia. Tutkijalle on erittäin merkittävää se, että hänellä on tilaisuus ja resurssit tehdä tutkimusta, että on mahdollisuus saada hyviä tuloksia. Dynamicumissa tämä on nyt kohdallaan. Siellä on huipputilat merentutkimukseen, nimenomaan spesifisesti merentutkimukseen, kolme vuotta sitten rakennetut, remontoidut uudet tilat, joissa on muun muassa 5 miljoonan euron puhdastilat, kemialliset tilat, joiden tulevaisuudesta ja kohtalosta ei ole mitään varmuutta. Ne ovat nimenomaan erinomaiset kemialliseen merentutkimukseen. Kaiken kaikkiaan tämä on iso muutosprosessi. Pelkkä muutto lamauttaa laboratoriotoimintaa, eikä tähän ole ajateltu mitään resursseja.

Kyllä tämä herättää kysymyksiä, paraneeko tuottavuus, heikkeneekö tutkimuksen taso. Tämä esitys aiheuttaa hämmennystä tutkijoissa ja kiistelyjä vähäisistä tutkimusresursseista. Paljon hyviä ajatuksia tässä on, sen myönnän, mutta selvästi on keskeneräinen esitys, jota pitää tästä kehittää, jatkaa edelleen.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys merentutkimuksen uudelleenjärjestelyistä on hyvin perusteltu ja kaikin puolin järkevää toimintaa. Nämä epäilykset, mitä täällä on heitetty, ovat tietenkin aivan paikallaan ja se, että keskustellaan tämän kaltaisista asioista. Itse asiassa tässä täytyy hattua nostaa, miten hyvin arvoisat edustajakollegat ovat jo etukäteen perehtyneet tähän asiaan, koska vasta nyt hallituksen esitys tulee, valiokunnissa ei ole vielä edes ehditty kuulemaan. Tosin siinä on semmoinen pieni riski olemassa, onko se pitkin matkaa eri puolilta ansiokkaasti meille jaettu informaatio nyt ihan tämän viimeisen esityksen mukainen. Pyytäisinkin esimerkiksi ministereitä Vehviläinen ja Lehtomäki nyt selvittämään vielä tätä laboratoriokysymystä, mistä ed. Karimäki oli huolissaan.

Joka tapauksessa tuo periaate on mitä järkevin, eli meritutkimus kootaan Suomen ympäristökeskuksen alle. Jos sitten tämä fysikaalinen tutkimus menee Ilmatieteen laitoksen puolelle, niin käsittääkseni Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos, jota tutkimuslaitoksena erittäin vahvasti arvostan, ovat pystyneet tekemään tähän saakka hyvää yhteistyötä ja varmasti pystyvät sitä tekemään myös merentutkimuksen osalta jatkossakin.

Se, onko Merikeskus suoraan ympäristöministeriön alaisuudessa vai onko se Suomen ympäristökeskuksen osa sen pääjohtajan alaisuudessa, on ehkä semmoista osittain turhaakin spekulointia. Pääasia on se, että henkilöstö pystyy jatkamaan sitä arvokasta tutkimustyötä, mitä on tehty niin Merentutkimuslaitoksella kuin ympäristökeskuksessa, ja saavutetaan niitä tuloksia, mitä poliittinen päätös ja Itämeren suojelu eniten kaipaavat. Itämeren suojelun tietopohjan vahvistaminenhan tässä on kaikkein tärkein asia eivätkä erilaiset laatikkoleikit.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin tämänkin lain yhteydessä huomiota henkilöstön koulutukseen ympäristötarkastaja- ja ympäristöteknologiapuolella. Tällä hetkellä ympäristötarkastajan ja -teknologian opintoja voi suorittaa seitsemässä ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Tilanne on tällä hetkellä se, että näitä nuoria valmistuu ihan putkessa työttömiksi. Meillä on Suomessa terveystarkastajista huutava pula, ja näitä ympäristöteknologeja on valmistunut tosiaan viime vuosien aikana työttömiksi suoraan. Nyt kysyisinkin ihan, onko tässä mitään ajatusta tai keskustelua puuttua ympäristöteknologian koulutusmääriin ja miten on aiottu tehostaa muun muassa kemikaali- ja öljyalusvahinkojen torjuntakoulutusta ja virka-apukoulutusta. Nyt on sääli, että ministeri Sarkomaa ei ole paikalla, mutta voitte varmaan kumpikin tähän vielä jotenkin vastata.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Uudelleenjärjestäminen ja toimintojen tehostaminen on usein varmaan hyvä ja järkevä ratkaisu. Helsinkiläisenä kansanedustajana olen kuitenkin erityisen harmistunut ja ihmeissäni siitä, että näihin kytketään tämä hallituksen alueellistamistoiminta. On ymmärrettävää, että kun perustetaan jotain täydellisesti uutta toimintaa, niin silloin mietitään, missä se sijaitsee ja onko mahdollisesti Pääkaupunkiseutu paras ratkaisu. Mutta kun uudelleenjärjestetään jo olemassa olevia toimintoja, niin se ei kyllä ole minun mielestäni uudelleenperustamista ja sitä kautta sitten alueellistamisvaihtoehto ei ole käytössä. Kysyisin nyt ministeri Vehviläiseltä ja ministeri Lehtomäeltä, kuinka tässä uudistuksessa on huomioitu henkilöstö, ja korostaisin, että kun näitä toimintoja kehitetään, silloin pitää miettiä, onko niitä todellakin alueellistettava.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Eduskunnan varsin vahva kanta on ollut tukea sitä, että Itämeren suojelussa Suomi tekee kaikkensa. Erityisesti tässä merentutkimuksen toimintakyky on silloin tietysti keskeinen painopiste, tämä erikoistuminen ja osaamiskärki, joka Merentutkimuslaitoksella on. On siis tärkeätä turvata sen osaavan henkilöstön työkyky ja motivaatio myöskin. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että tässä prosessissa ei ole ainakaan kaikilta osin onnistuttu. On syytä ed. Pulliaisen lailla myös epäillä lopputuloksen toimivuutta tämän eduskunnankin selkeän poliittisen tahdon toteutumisen näkökulmasta.

Haluaisin molemmilta ministereiltä myöskin selkeän näkemyksen siihen, missä määrin tässä mallin rakentamisessa on vaikuttanut taloudellinen konsultti eli tämä sokea juustohöylä, tuottavuusohjelman muun muassa henkilöstöön ja organisaatioon liittämät paineet, jotka totta kai kohdistuvat myös Merentutkimuslaitokseen osana LVM:n, ministeriön, järjestelyjä. Minusta tämä on sellainen kysymys, (Puhemies koputtaa) johon on saatava selvä vastaus myös eduskunnan käsittelyssä. Näin tärkeätä painopistealaa ei voida uhrata sokealle juustohöylälle.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on asia, josta on paljon kirjoitettu ja paljon puhuttu, ja asia, joka näyttää herättävän vilkasta keskustelua myös täällä eduskunnassa. Julkisuudessa käydyssä keskustelussa on erityisesti ihmetelty sitä, miksi menestyksellisesti toimiva Merentutkimuslaitos halutaan lopettaa. Itse olen nähnyt perusteluina muun muassa sen, että näin halutaan lisätä monitieteisyyttä ja sen mukana edistää merentutkimusta. Monitieteisyys on epäilemättä tärkeä asia yhä monimutkaisempien kysymysten selvittelyssä ja käsittelyssä, mutta meidän on syytä muistaa, että Merentutkimuslaitos on monitieteellinen ja kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos.

Itse asiassa minulla on se käsitys, että Merentutkimuslaitosta pidetään Itämeren-tutkimuksen edelläkävijänä. Juuri Itämeren tilastahan meidän tänä päivänä pitää olla huolissamme; sen ekosysteemi on pahasti häiriintynyt. Mielestäni me tarvitsemme Itämeren tehokasta suojelua, mutta me tarvitsemme myös korkeatasoista tutkimusta, jolla me pystymme selvittämään, mitä Itämeressä tapahtuu. Itse asiassa me tarvitsemme niin suojelussa kuin tutkimuksessa vahvan yhteistyön rakentamista Itämeren valtioiden kesken. Haluaisin ministereiltä kuulla, mitä tässä asiassa on tapahtunut.

Itse tästä järjestelystä: kyllä tässä on pieni pelko siitä, että tässä saatetaan menettää merentutkimukseen liittyvää oleellista osaamista. Toivottavasti näin ei tule käymään.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, Suomen kansa on pieni ja meillä on hyvin vähän erityisosaamista. Jos nyt kuitenkin tämän sektoritutkimuslaitosten yhdistämisen, lopettamisen tai alueellistamisen seurauksena tapahtuu sellaista, että niitä tutkijoita, jotka nyt on käytettävissä, menetetään, niin kuin monet ovat kysyneet, me aiheutamme kyllä tälle kansalle aivan erityisiä tappioita.

Tämän vuoksi haluaisinkin kysyä: Ovatko nämä sata työntekijää Merentutkimuslaitoksessa halukkaita tähän jakautumiseen ja halukkaita siirtymään näihin uusiin tiloihin?

Toinen kysymys, nämä tilat, joista jo ed. Karimäkikin kysyi: Onko totta, että jotain tiloja, niitä kaikkein kalleimpia tiloja, otetaankin kansliakäyttöön, kuten me olemme kuulleet?

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvillä perusteilla nostettu Itämeren suojelu ja tutkimus yhtä aikaa keskusteluun. Jos nyt ajatellaan Itämeren suojelua, mitä Vanhasen toisen hallituksen voimin on ponnekkaasti viety eteenpäin muun muassa Helcom-sopimuksen solmimisen myötä, siellä ne painopistealueet ovat ravinnekuormituksen vähentäminen, myrkkykuormituksen vähentäminen, meren ekologisen tilan parantaminen. Kaikki nämä ovat tämmöisiä ympäristöaiheita. Kahta niistä on tähän saakka Syke tutkinut, yhtä Merentutkimuslaitos. Nyt koko tämä kokonaisuus kootaan saman organisaation alle.

Edelleen on peräänkuulutettu Itämeren Stern-raporttia. Tätä pohjatyötähän Suomen ympäristökeskus sekä Merentutkimuslaitos ovat tehneet yhteistutkimuksena selvittämällä Itämeren suojeluvaihtoehtojen kustannustehokkuutta, ja nyt sitten tämäkin menee saman organisaation piiriin.

Neljäs tärkeä Itämeren suojelupointsi on öljykuljetusten riskien alentaminen Helcom-sopimuksen mukaan edelleen. Se nyt sitten tämän uuden järjestelyn myötä säilyy liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa myös tämän tutkimuksen osalta.

Eli tässä on kyllä kaikki palikat pantu loogisesti kohdalleen lähtien sieltä poliittisesta tarpeesta suojella Itämerta ja siitä, miten tutkimuksella voidaan tätä kaikkein tärkeintä tavoitetta palvella.

No, tässä on esitetty henkilöstön asemasta kysymyksiä. Toivon todella, että ministerit niihin vastaavat. Tietenkin valtionhallinnolla on se ikävä velvollisuus, että sen on tehtävä erilaisia päätöksiä. Se on vähän sama, kuin jos kysytään, ed. Asko-Seljavaara, kuntaliitoksista kunnan henkilöstön mielipidettä. Voipi olla, että kaikki eivät ihan liput liehuen kuntaliitoksiin mene, ja niitäkin kuitenkin ensi vuoden alussa tapahtuu kymmenittäin tässä maassa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin kannatan kuntaliitoksia aivan sydämestäni. Kannatan myös Helsingin, Vantaan ja Espoon liittämistä yhteen.

Mutta tässä asiassa nyt ollaan sikäli vähän eri mieltä, että jos nämä tutkijat ovat sekä fysikaalisen että biologisen merentutkimuksen asiantuntijoita ja jos nämä jaetaan niin, että minä tutkin vain fysikaalisia ja tämä tutkii vain biologisia ilmiöitä, niin onko se mahdollista. Onko tämä liian keinotekoinen, tämä jakaminen?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys. Vähintään yhtä hyvä kysymys on se, onko keinotekoinen jako, että toinen tutkimuslaitos tutkii rannikkovesiä, ja sitten tulee se veteen piirretty viiva, niin että sitten toinen tutkimuslaitos tulee tutkimaan sitä arvomerta. Kyllä sekin on jollain tavalla keinotekoinen jako, mutta ministerit varmaan osaavat näihin kysymyksiin vastata.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Puhemies! Tässä keskustelussa on noussut esille se sama huoli ja kysymys, joka tämän valmisteluprosessinkin aikana on ollut esillä, eli ajatus jotenkin siitä, häviääkö tässä nyt suomalaista merentutkimuksen osaamista, uhrataanko tässä nyt joku joillekin muille tavoitteille. Tässähän on nimenomaan tarkoituksena vahvistaa ja tukea myös suomalaisen merentutkimuksen tulevaisuutta.

Kun me puhumme laaja-alaisesta tutkimuksesta, niin ihan niin kuin tässä tuli esille, sillä voidaan käsittää myös paljon muuta kuin pelkästään fysikaalista, kemiallista ja biologista tutkimusta. Laaja-alaisuudella tarkoitetaan sitä, mikä on myös eurooppalaisessa kehityskulussa ollut se trendi, että merentutkimuskin nähdään osana laajempaa ympäristötutkimusta. Meri on keskeinen ympäristökysymys, mutta osa laajempaa ympäristökokonaisuutta, ja sen vuoksi on tärkeää, että tulee mahdollisimman saumaton ketju: Jos ajatellaan vaikka Itämerta, niin tulee mahdollisimman saumaton ketju aina sieltä valuma-alueilta avomerelle saakka, koska ne ovat osa samaa kokonaisuutta.

Sitten tietysti pitää näitten sektoritutkimuslaitosten, joita Ilmatieteen laitos ja Sykekin ovat, näiden erikoisorganisaatioiden, pystyä mahdollisimman hyvin paitsi tuottamaan tietoa, niin tuottamaan tietoa nimenomaan poliittisen päätöksenteon tueksi. Siinä mielessä yliopistollisella tutkimuksella esimerkiksi on hyvin erilainen rooli.

Raja-aidat pakkaavat näissä menemään aina vähän keinotekoisiksi, ja tarkoitus toki on, että siltä osin kuin tutkimusyhteistyö aina siihen kulloiseenkin keissiin liittyen edellyttää myös sitä fysikaalista puolta, niin sitä voidaan tehdä. Emmehän me voi semmoisia raja-aitoja rakentaa, että järkevä yhteistyö on sen jälkeen mahdotonta, vaan päinvastoin on tarkoitus, että yhteistyötä tehdään kyllä.

Mutta kun Merentutkimuslaitoksesta tulee osa Sykettä, niin pitää muistaa myöskin se, että eihän tässä ole tarkoitus, että Merentutkimuslaitoksen osaajat vain antavat ja ammentavat itsestään Sykelle, vaan siellä on valtava ympäristötutkimuksen talo, josta on myös merentutkimukselle kosolti ammennettavaa. Se liittyy aina näistä tutkimusohjelmista konkreettiseen laboratoriotilojen käyttöön, niin että kyllä Sykelläkin on ja Ilmatieteen laitoksella omalta puoleltaan myös annettavaa tässä prosessissa, ja sen vuoksi uskomme, että tämä voi vahvistaa todella tätä tutkimuksen kokonaisuutta.

Biologinen laboratorio jää Kumpulaan, ja myös puhdas tila jää käyttöön, ja pidemmällä aikavälillä on tarkoitus, että esimerkiksi Syken kaikki laboratoriotoiminnot siirtyvät Viikkiin, mutta se on useampien vuosien prosessi.

Sitten juuri tutkimuksellisen ja muun yhteistyön lisäämiseksi olennainen osahan tätä esitystä on myös tämän koordinaatioryhmän perustaminen lisäämään ja koordinoimaan yhteistyötä merentutkimuksenkin saralla kaikkien Suomessa toimivien tutkimusorganisaatioiden kanssa, ja tässä tietysti yliopistotkin tulevat mukaan kuvaan.

Puhemies! Viimeiseksi tuosta henkilöstön huomioinnista: Toki sieltä on esitetty kosolti kritiikkiä. On myös niin, että matkan varrella tämä esitys on kehittynyt vastaamaan toivon mukaan ainakin aavistuksen paremmin myöskin henkilökunnan huoliin. Kaksi kertaa me olemme ministeri Vehviläisen kanssa käyneet henkilöstön kanssa suoria keskusteluja. Täytyy sanoa, että ei sekään ihan jokapäiväistä ole, että tämänkin verran tätä suoraa vuorovaikutusta on olemassa.

Liikenneministeri Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Täällä tuli monia tärkeitä näkökohtia.

Jos aloitan tästä, mitä ed. Tiusanen sanoi merikeskusasiasta, jota todellakin Merentutkimuslaitos esitti ministeri Lehtomäelle ja minulle, kun olimme käymässä siellä nyt elokuussa. Sen osalta olemme käyneet sitä aika tarkasti läpi. En käy sitä esitystä tarkkaan läpi, mutta muutama kommentti siihen.

Ensinnäkin, jos me tekisimme sillä tavalla kuin he esittävät, niin se heidän ehdotuksensa tukeutuu kyllä nykyisiin rakenteisiin eikä vastaa niitä linjauksia, mitä sektoritutkimuksen osalta on yleisesti nyt tehty.

Sitten haluan huomauttaa, täällä ministeri Lehtomäki jo sanoi tästä, että meidän pitää nähdä tämä merentutkimus osana laajemmin ympäristöntutkimusta. Täällä ainakin varmasti ed. Pulliainen tuntee hyvin nämä EU:n tutkimuksen puiteohjelmat. Vielä 90-luvun alussa todellakin EU:n tutkimuksen puiteohjelmassa meritutkimus oli omana erillisenä ohjelmanaan, mutta ei enää seuraavissa tutkimusohjelmissa, vaan se on siellä osana ympäristöntutkimusohjelmaa.

Minusta, jos me ajattelemme sektoritutkimusta, meillä on myös päätöksenteon kannalta erilainen rooli tietyllä tavalla kuin siellä, missä tehdään akateemista tutkimusta: yliopistojen keskuudessa. Ainakin minä hahmotan sektoritutkimuksen valtion laitoksissa siten, että sen pitää todellakin olla mahdollisimman hyvin poikkihallinnollista ja sen pitää antaa meille päätöksenteon pohjaa tässä talossa, antaa päätöksenteon pohjaa vaikka Itämeri-kysymyksessä Helcomissa ja siellä myös näissä kansainvälisissä yhteyksissä.

No sitten täällä on tullut esille se, että nyt tässä hajotetaan kemiallinen, biologinen ja sitten fysikaalinen tutkimus. Itse asiassa totta kai näitten kaikkien alueitten pitää tehdä erittäin hyvää yhteistyötä jatkossakin, se on ihan itsestäänselvää. Mutta ei merentutkimus ole pelkästään vaan sitä siellä sisällä olevaa tutkimusta, vaan on erittäin tärkeää korostaa ja nähdä niitä yhteistyösuhteita yli sektori- ja yli laitosrajojen.

He esittivät myös, että kokonaisuudessaan tämä uusi merikeskus sijoitettaisiin sinne Kumpulaan, ja sehän tarkoittaisi sitä, että silloin sieltä lähtisi Ilmatieteen laitos pois. Nyt, jos puhutaan ilmastonmuutoksesta, niin kai lienee kiistatonta, että Ilmatieteen laitos on meillä keskeisin ilmastonmuutoksen tutkimuslaitos, niin että en olisi aivan heti suostumassa sellaiseen, että se sieltä siirrettäisiin.

Toiseksi, näistä labratiloista edelleen uudestaan. Ed. Tiilikainen ja joku muukin niistä kysyi. Se on turvattu kyllä. Me menemme eteenpäin, niin että siellä todellakin noin 25 henkilöä nyt on, jotka eivät siirry yhtään minnekään. Mutta laajemmin valtion ympäristölaboratoriotiloista tehdään selvitystä, ja tulevina vuosina varmaan kootaan niitä enemmän yhteen, ja on myös Senaatin tehtävä osoittaa sitten Sykelle parempia tiloja, niin että ne ovat fyysisesti lähekkäin toisiaan. Mutta se on meidän kaikkien etu, että me turvaamme tämän laboratoriohomman merentutkimuksen näkökulmasta.

Kolmanneksi, ed. Rajamäki kysyi näistä tuottavuusvaatimuksista. Tässä laitoksessahan viime vuonna taisi olla 107 tai 108 henkilötyövuotta. Muistaakseni tässä ensimmäisessä tuottavuusohjelmassa ne kohdistukset sinne olivat ehkä 7 tai 8 henkilötyövuotta. Sinne ei ole tarkoituskaan kovin paljon supistamista tietysti, kun on pieni laitos. Aikanaan professori Jussi Huttunen arvioi 2004, että jos me tiivistämme Merentutkimuslaitosta, Ilmatieteen laitosta ja laitetaan näitä yhteen, niin sieltä saattaisi löytyä jopa 30 henkilötyövuotta erilaisista tukipalveluista, hallinnosta ym., joista voitaisiin sitten vähentää väkeä. Minä näen niin, että on tärkeätä, että merentutkimuksessa substanssitutkimukseen saadaan lisättyä väkeä, niin että jos me saamme näillä hallinnollisilla ratkaisuilla tiettyjä asioita vähän vähemmillä henkilöillä hoidettua, niin saisimme tutkimuspuolelle sitten enemmän.

Sitten tämä neljäs kysymys alueellistamistoiminnasta. Tässä ei ole ollenkaan siitä kysymys. Kun tämä oli Halkessa, hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnassa, ja kun yleensä alueellistamisissa lukee, että tehdään selvitys, niin tässä yhteydessä ei ole edellytetty selvitystä eikä sitä ole tehty ja millään tavalla ei olla siirtämässä Arandaa eikä mitään minnekään nyt.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Kiitos, ministeri Vehviläinen, vastauksesta, samoin ympäristöministeri. Kuitenkin se, että te olette tavanneet henkilökuntaa, henkilöstöä, johonka tämä päätöksenteko kohdistuu, niin sen pitäisi olla ihan luonnollista eikä ehkä kovin poikkeavaa toimintaa. Hyvä, että olette tavanneet. Tämä ympäristöministeriölle ja liikenne- ja viestintäministeriölle osoitettu merikeskusajatus ei nyt toteudu sillä lailla kuin Merikeskus esittää.

Eräänä perusteluna sanotte sen, että Ilmatieteen laitos joutuisi tässä asiassa taas huonompaan asemaan. Kuitenkin kemiallisen, biologisen ja fysikaalisen merentutkimuksen pitäminen yhdessä on varmasti tutkimusnäkökulmasta tärkeä lähtökohta. Merikeskusajatuksen lisäksi myöskin tämä koordinaatioryhmä on saanut kannatuksenne, joka oli tässä Merentutkimuslaitoksen esityksessä. Tästä ei olisi ollut ehkä niin pitkää loikkaa mennä sen ajatuksen taakse, mitä Merentutkimuslaitos alun pitäen silloin elokuussa teille esitti. Nyt tietysti pallo on eduskunnassa ja eduskunnassa ympäristövaliokunnalla, liikenne- ja viestintävaliokunnalla ja ehkä hallituspuolueiden ryhmillä myös erityisesti. Mutta toivomme, että voimme jatkaa tätä keskustelua myös valiokuntatasolle asti.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mikä on olennaista työtä tässä meidän tutkimuksessamme tällä hetkellä, on erittäin nopealla vauhdilla esiin tulevien ilmiöitten selvittäminen oikealla tavalla. Ja siinä seurantatutkimus on olennaista ja siinä on samanaikainen, samassa paikassa oleva kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen tieto pantava yhteen. Niinhän se tutkimustraditio on syntynyt. Ei tässä ole tapahtunut tässä suhteessa mitään muutosta, arvoisat ministerit, ei yhtään mitään muutosta. Mutta tulipahan ministeri Vehviläisen puheessa itse asiassa esille, että kysymys on tuottavuusohjelmasta, ja tällä tavalla saadaan massaa, jossa voidaan sitten kokonaisuuden puitteissa pudottaa merentutkimuksesta vakansseja pois tuottavuusohjelman nimissä ja sillä siisti.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Puhemies! Arvostan ed. Pulliaisen tutkijataustaa erittäin korkealle. Tässä kohtaa kuitenkin tämä tulkinta, että nyt oltaisiin tuottavuusohjelman kanssa pelkästään tekemisissä, niin käsittääkseni ministeri Vehviläisen kommentit, että miltä osin sitten kenties jatkossa sitä tuottavuuselementtiä tulee, niin se tulee näitten tukipalveluitten osalta, jotta pystytään nimenomaan sinne substanssitutkimukseen satsaamaan. Tuo ilmiöiden selvittäminen, se on juuri noin kuin ed. Pulliainen totesi.

Toisaalta näissä ilmiöissä se monitieteellisyys toimii myös sillä tavalla, että on pakko eri tutkimuslaitosten niin maan sisällä kuin kansainvälisesti tehdä erilaisissa hankkeissa yhteistyötä, koska niitä asiantuntemuksen sirpaleita ja osia joudutaan kokoamaan hyvin monenlaisista paikoista, jotta kokonaiskuva muodostuu. Äärimmilleen vietynä, jos haluttaisiin tämmöistä verkottunutta mallia välttää, meidän pitäisi perustaa yksi tutkimuslaitos, joka tutkisi kaikkia maailman ongelmia. Se tietenkään ei ole mahdollista. Eli johonkin valitettavasti niitä rajoja joudutaan laittamaan.

Kun katsoo tuon hallituksen esityksen perusteluja, niin siellä käydään hyvin seikkaperäisesti läpi se erittäin monipuolinen ja laadukas kansainvälinen yhteistyö, mitä Merentutkimuslaitos on tehnyt tähän saakka. Vastaavaa monipuolista, laadukasta kansainvälistä yhteistyötä on tehnyt niin Ilmatieteen laitos kuin Suomen ympäristökeskuskin, ja kaikki edellytykset tälle tasokkaalle, monitieteelliselle yhteistyölle täytyy turvata jatkossakin. Arvostan todella, että ministerit, kumpikin, olivat täällä näin pitkään tätä lähetekeskustelua kuulemassa, ja varmasti eduskunnan valiokunnat suhtautuvat asiaankuuluvalla vakavuudella näin merkittävään lakiesitykseen.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Esitys vaikuttaa todellakin perustellulta ja erityisesti toimintojen kannalta yhdyn tässä ed. Tiilikaisen näkemykseen. Kuten ministerien puheenvuoroista kävi jo ilmi, asiaa on jo hyvin pitkälti pohdittu konkreettiselle tasolle. On hyvä, että on selkeät ja tarkat suunnitelmat. Mutta itse jäin pohtimaan, että kun nämä ovat laitoksia, joiden tehtäviä määritellään laissa, ollaanko tekemässä esitystä, joka liiaksi rajoittaa ja määrittelee jo ennalta toimintoja. Toivottavasti tässä kuitenkin jää riittävästi joustoja käytännön järjestelyihin niin, ettei turhaan sitten jo nyt supisteta tai rajoiteta. Varmaan käytännön kautta tulee kuitenkin esille asioita, joissa tarvitaan joustoa.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Ed. Tiilikainen hehkutti hiukan hallituksen hyviä toimia Itämeren hyväksi. En kiistä, etteikö joitakin toimia olisi ollut, mutta haluaisin erään toimen tuoda esiin, joka ei ole mielestäni Itämeren eikä Suomenlahden hyväksi, joka on varsin uusi, tuore. Se on tämä ympäristövaikutusarvioinnin kytkeminen tähän kaasuputkihankkeeseen Pietarista Saksan Greifswaldiin. Haluaisin tuoda sen tosiasian esille, että hallituksen linjaus, jossa Kotkaan suunnitellun putkien päällystyslaitoksen ympäristövaikutusarviointivaatimus unohdetaan ja laitetaan sivuun eikä haluta ottaa tätä päällystyslaitosta mukaan tähän putken ympäristövaikutuksen kokonaisarvioon, niin se on kyllä mielestäni väärä. Siinä lähdetään toiselle linjalle, mitä alun pitäen tässä putken ympäristövaikutusohjelmassa oli ajateltu. Yva-ohjelmassa se on mainittu, että nämä päällystyslaitokset kuuluvat tähän yhteiseen ympäristövaikutusarviointiin. Tämä asia kuuluu enemmän ministeri Lehtomäelle, mutta joka tapauksessa tämä ei ole ollut oikea linjaus.

Muuten yhdyn tässä juuri siihen ajatukseen, joka liittyy nyt tähän varsinaiseen hallituksen esitykseen 121:een, että ilmastonmuutos luo yhä kovempia haasteita merentutkimukselle, Itämeren altaan tutkimukselle ja tämä on sellainen keskeinen ongelma.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä kommenteista. Ensinnäkin vielä totean ed. Pulliaiselle, että minä ihmettelen hieman teidän halveksivaa suhtautumistanne myös tuottavuuteen. Minusta, jos me pystymme tekemään järjestelyjä sillä tavalla, että saamme koottua yhteen hallinto, tietojärjestelmä tai laboratoriotehtävät tai vaikka tehostettua ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimista, se on hyvä asia. Eli sinne substanssipuolelle enemmän sitä resursointia.

Sitten ed. Mäkelä, tämä oli perusteltu kysymys lain yksityiskohtaisuudesta. Minä kun olen käynyt keskusteluja Merentutkimuslaitoksen johtajan ja henkilöstön kanssa, niin he kantoivat juuri huolta siitä, että se laki olisi heidän kannaltaan riittävän turvaava. Minusta se on taas ymmärrettävää henkilöstön puolelta, että halutaan, että siellä laissa on tietyllä tavalla yksityiskohtaisesti tietyistä asioista sanottu. Se on yleensä muutostilanteissa hyvin ymmärrettävää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti ministeri Vehviläiselle. Tunnen äärimmäisen hyvin tämän mallin, mistä te puhutte, ulkopuolista rahoitusta tämmöisiin hommiin. Yliopistoissakaan ei mitään muuta tehdä, kun apuraha-anomuksia nykyisin.