Tarja Tallqvist /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä salikeskustelussa puhutaan näistä aiheista, niin tässä on nyt vähän jatkoa tähän samaan, elikkä maamme rintamasotilaat ovat jo iäkkäitä, ja heidän määränsä vähenee koko ajan. Monet ovat huonokuntoisia, mutta osa pystyy vielä käyttämään julkisia kulkuneuvoja.

Rintamasotilaiden joukossa on myös niitä, joilla on halu matkustaa esimerkiksi tapaamaan sukulaisia tai entisiä sotakavereita eri puolille Suomea. Pienten tulojen vuoksi monien matkat estyvät, koska ei ole mahdollista ostaa matkalippua. Kuitenkin sukulaisten ja ystävien tapaaminen olisi erittäin merkityksellistä henkisen vireyden ylläpitämiseksi. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan alueella rintamasotilaille on jo myönnetty maksuton julkinen liikenne. Nyt esitetään rintamasotilaslakiin muutosta, jolla säädettäisiin koko maassa rintamasotilaille maksuttomat matkat julkisissa liikennevälineissä.

Arvoisa herra puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

"Rintamasotilaalla on oikeus maksuttomaan julkiseen liikenteeseen koko Suomessa valtion korvatessa matkat Kansaneläkelaitokselle, joka käytännössä hoitaa matkojen korvaamisen."

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime sunnuntaina olin viemässä kaupungin tervehdystä Keuruun juhlivalle sotaveteraanien järjestölle ja siinä toin esille sen, että niin kauan kuin vielä voidaan tehdä hyvää, mihinkä viime sotien veteraanit ja invalidit ovat oikeutettuja, se tulee tehdä, ja tällä lakialoitteella on esitetty eräs parannus.

Julkisen liikenteen hinnat ovat nousseet kaikilla kulkuvälineillä. Vaikka kyse onkin henkilöistä, jotka jo ikänsä ja eläkkeensä vuoksi ovat oikeutetut alennettuihin matkalippujen hintoihin, niin tällä lakialoitteella tehtäisiin eräs oikeudenmukaisuus. Kyllä junissa ainakin meillä Haapamäen suunnalla on tilaa, samoin busseissa. Niihin mahtuisi oikein hyvin lisää matkustajia, ja aloitteessa esitetyllä tavalla liikennöitsijät saisivat sitten nämä korvaukset. Kannatan lämpimästi aloitteen eteenpäinmenoa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisiin puhujiin voi siinä mielessä yhtyä, että kun katsoo vaikka Karjalan radan junia, itse olen jonkun verran matkustanut niissä, niin useimmiten ne ovat melkein tyhjillään. Hyvin harvoin, viikonloppuisin, on täyttä, mutta muuten ovat tyhjiä. Siinä mielessä tämä myös parantaisi määrättyjen julkisten liikennevälineiden käyttöastetta.

Toisaalta se parantaisi näiden ihmisten haluja liikkua, mikä ei olisi mitenkään paha mielenterveyden ja vireyden osalta, kun nämä ihmiset pääsisivät liikkumaan. Ainakaan se ei olisi siitä rahasta kiinni, joka usein näillä ihmisillä on hyvin pieni, koska nämä henkilöt ovat sen verran iäkkäitä, jotta he eivät ole työeläkkeitä ennättäneet kartuttaa, koska ovat syntyneet liian aikaisin siihen nähden, miten työeläkelait ovat tulleet voimaan. Siinä mielessä nämä eläkkeet ovat useimmiten näillä, ketkä ovat sotiin osallistuneet, hyvin pieniä.

Sitten yksi ongelma tähän vielä sisältyy. Kun tässä puhutaan rintamasotilaista, niin heillä on yleensä rintamatunnus, ja on muuten sellaisiakin tapauksia, mikä edellisessä keskustelussa tuli esille, jotta voi olla, jotta jonkun ihmeellisen syyn takia ei ole saanut rintamatunnusta, vaikka on ollut rintamallakin. Voi sattua, niin kuin eräs tapaus oli, jotta oli hyvin nuorena henkilönä rintamalla, ja siinä sattui käymään sillä tavalla, että siinä bunkkerissa kaikki muut kuolivat, mutta tämä kaveri jäi henkiin, ja hän menetti vielä kuulonsa siinä räjähdyksessä. Nyt sitten ei voinut osoittaa sitä, että hän on ollut rintamalla, eikä vieläkään ole saanut rintamasotilastunnusta, jolloin myös se tunnuskysymys pitäisi saada hoidettua sillä tavalla, jotta uskoo nyt jonkun verran sitä ihmistäkin eikä pitäisi olla jonkun niin kuin todistamassa. Jos kaikki ovat kuolleet ympäriltä, niin siinä ei todistajia silloin ole, ja missään paperissa ei ole näkynyt sitä, jotta hän on ollut siellä läsnä.

Näissä kolmessa aloitteessa (Puhemies: 2 minuuttia!) on samoja asioita: pitäisi jotenkin katsoa inhimillisyyttä siinäkin kysymyksessä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan ed. Lahtela tässä meni tähän rintamatunnusasiaan, josta ajattelin itse omassa puheenvuorossani sanoa muutaman sanan. Eli meillä on ikäluokkia, jotka ovat olleet hyvin nuorena sotatilanteessa, jolloin osa heistä ehti rintamalle, osa oli koulutuskeskuksessa ja osa, niin ed. Lahtela tuossa edellä esitti, saattoi jäädä henkiin.

Eli vuonna 1926 syntyneet on meillä tällainen ikäluokka, jossa on paljon sellaisia, jotka ovat todella olleet siellä, olleet rintamalla tai olleet koulutuskeskuksessa, ovat olleet valmiudessa lähteä, mutta puuttuu tämä tunnus, ja he ovat kaikkien näiden asioiden ulkopuolella. Tuossa budjetin lähetekeskustelun yhteydessä käytinkin puheenvuoron, jossa kysyin asianomaiselta ministeriltä, voidaanko tätä asiaa lähteä selvittämään ja laittamaan kuntoon ja uskomaan nimenomaan niiden ihmisten sanoihin.

Sitten meillä on, arvoisat kollegat, vielä sotaorvot, jotka toimivat ahkerasti, ovat järjestäytyneet ja ihan oikein. He ovat kokeneet todella traagisen kohtalon. Jopa on paljon sellaisia sotaorpoja, jotka eivät koskaan edes isäänsä nähneet, eivät olleet edes ehtineet syntyä, ja he ovat nyt tulossa siihen eläkeikään, yli 60-vuotiaita ovat, niin että tämä on myös sellainen ryhmä, joka meillä tulee varmaan tarkasteluun tässä vuosien saatossa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On käyty erittäin hyvää keskustelua, ja mielihyvin yhdyn aiempiin puheenvuoroihin, mitä täällä on käytetty.

Ottaisin vielä yhden ryhmän esille. Lotat ja myöskin kotirintamalotat ovat kaikki tehneet arvokasta työtä. Toivon, että asian valiokuntakäsittelyssä voitaisiin kiinnittää myöskin tähän huomiota. Olisi hyvä, jos vielä olisi niin onnellisesti, että on viime sotien veteraani ja puoliso, joka on lotta, jolloin nämä molemmat voisivat olla oikeutetut tähän aloitteessa tarkoitettuun etuun.

Kuten tiedän, niin todellakin näissä kulkuneuvoissa muutamia ruuhkavuoroja lukuun ottamatta on tilaa. Tämä ei käytännössä olisi keneltäkään pois, vaan tämä olisi auttamassa ja samalla tukemassa vähäliikenteisten reittien säilymistä.