2 luku
Organisaatiota koskevat säännökset
3 §
Viranomaisten johto ja valvonta
Puolustusministeriön toimialaan kuuluu vapaaehtoinen
maanpuolustus sekä eri hallinnonalojen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen
liittyvien toimien yhteensovittaminen.
Puolustusministeriön tehtävänä on
vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen ohjaus ja valvonta.
Puolustusvoimien pääesikunnan tehtävänä on vapaaehtoiseen
maanpuolustuskoulutukseen kuuluvien sotilaallisten tehtävien
johto sekä muun toiminnan ohjaus, tukeminen ja valvonta.
Rajavartiolaitos voi osallistua vapaaehtoisen maanpuolustuksen
edistämiseen.
4 §
Neuvottelukunta
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteensovittamista, ohjaamista
ja kehittämistä varten puolustusministeriön
apuna ja sen yhteydessä toimii vapaaehtoisen maanpuolustuksen
neuvottelukunta.
Valtioneuvosto määrää neuvottelukunnan
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muut jäsenet
ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen eduskunnan
kulloiseksikin toimikaudeksi. Neuvottelukunnan kokoonpanossa on
otettava huomioon eduskunnassa vallitsevat parlamentaariset voimasuhteet.
Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä asiantuntijoita
sekä asettaa alueellisia tai toimialakohtaisia neuvottelukuntia.
Neuvottelukunnan, alueellisten ja toimialakohtaisten neuvottelukuntien tehtävistä,
kokoonpanosta ja toiminnan järjestämisestä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
5 §
Yhteistoimintasopimukset
Vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvat viranomaiset ja
yhteisöt toimivat yhteistoiminnassa puolustusministeriön
kanssa. Viranomaiset ja yhteisöt voivat tehdä sopimuksia
yhteistoiminnan ehdoista ja menettelytavoista.
3 luku
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
6 §
Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja sen tarkoitus
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on julkisoikeudellinen yhdistys,
joka toimii valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen
yhteistyöjärjestönä.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tarkoituksena on maanpuolustuksen
edistäminen koulutuksen, tiedotuksen ja valistuksen keinoin.
Yhdistyksellä voi olla myös alueellisia ja paikallisen
tason yksiköitä.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kelpoisuudesta saada nimiinsä oikeuksia
ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata on
voimassa, mitä yhdistyslain (503/1989) 6 §:n
1 momentissa säädetään rekisteröidystä yhdistyksestä.
7 §
Tehtävät
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä on:
1) järjestää vapaaehtoiseen
maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia
valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä vapaaehtoista maanpuolustusta
koskevaa tiedotusta ja valistusta;
2) kehittää naisten mahdollisuuksia
osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen
liittyvää sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia
valmiuksia palvelevaa koulutusta;
3) ohjata, tukea ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen
maanpuolustuskoulutusta.
Edellä säädettyjen tehtäviensä lisäksi
yhdistys voi järjestää turvallisuus-,
varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta sekä tehdä aloitteita
ja toimia muutoinkin maanpuolustuksen hyväksi siten kuin
sen säännöissä määrätään.
8 §
Jäsenet
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kokous voi hyväksyä jäseneksi
sellaisen valtakunnallisen yhdistyksen, jonka toimialaan tai tehtäviin maanpuolustuksen
edistäminen kuuluu tai läheisesti liittyy.
9 §
Toimielimet
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen
kokous ja hallitus. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on
toiminnanjohtaja.
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja
ja seitsemän muuta jäsentä. Valtioneuvoston
yleisistunto määrää puheenjohtajan
ja neljä jäsentä. Yhdistyksen kokous
valitsee varapuheenjohtajan ja muut jäsenet yhdistyksen
jäsenjärjestöjen esityksestä. Kullekin
jäsenelle määrätään
tai valitaan henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja ja muut jäsenet määrätään
tai valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan niin, että sama
henkilö voi olla hallituksessa yhtäjaksoisesti
enintään kaksi toimikautta.
Yhdistyksellä on keskustoimisto. Lisäksi sillä voi
olla piiritoimistoja sekä koulutus- ja tukiyksiköitä.
10 §
Toimielinten tehtävät
Yhdistyksen kokouksessa:
1) hyväksytään toiminnan
ja talouden yleiset periaatteet;
2) päätetään tilinpäätöksen
vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen
jäsenille ja toiminnanjohtajalle;
3) päätetään mahdollisesta
jäsenmaksusta ja sen määrästä seuraavaksi
toimintavuodeksi;
4) käsitellään edellisen
vuoden toimintakertomus sekä tilinpäätös
ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan seuraavan
vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
5) valitaan hallituksen varapuheenjohtaja sekä ne
hallituksen jäsenet, joiden valinta 9 §:n 2 momentin
mukaan kuuluu yhdistyksen kokoukselle;
6) valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja;
7) määrätään
hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten
sekä tilintarkastajan palkkiot seuraavaksi toimintavuodeksi;
8) päätetään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
jäsenten ottamisesta ja erottamisesta;
9) vahvistetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen säännöt
ja työjärjestys.
Hallituksen tehtävänä on:
1) valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät
asiat ja panna täytäntöön kokouksen päätökset;
2) ottaa ja erottaa toiminnanjohtaja ja muut johtavassa
asemassa olevat toimihenkilöt, määrätä heidän
palkkaetunsa sekä määrätä toiminnanjohtajalle
sijainen;
3) käyttää muutoinkin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
ylintä päätösvaltaa asioissa,
jotka eivät 1 momentin mukaan kuulu yhdistyksen kokouksen
päätösvaltaan.
Toiminnanjohtajan tehtävänä on:
1) johtaa ja kehittää yhdistystä ja
sen toimintaa työjärjestyksen mukaisesti,
2) huolehtia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen talouden
ja varojen hoidosta;
3) valmistella ja esitellä hallituksessa käsiteltävät
asiat;
4) panna täytäntöön
hallituksen päätökset;
5) suorittaa ne muut toimeenpanovaltaan kuuluvat tehtävät,
jotka eivät kuulu hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksen ja hallituksen tehtävistä voidaan
lisäksi määrätä yhdistyksen
säännöissä.
11 §
Toiminnan rahoitus
Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha,
jonka puitteissa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle myönnetään
valtionavustusta sille 7 §:n 1 momentissa säädettyjen
julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin.
Valtionavustusta ei myönnetä puolustusvoimien
tilaamasta sotilaallisesta koulutuksesta aiheutuviin toimintamenoihin.
Valtionavustusvarat on säilytettävä erillään
yhdistyksen muun toiminnan varoista.
Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle myönnettävään
valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Valtionapuviranomaisena toimii puolustusministeriö.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutustoiminnan rahoitukseen
käytetään suoritemaksuista ja mahdollisista
jäsenmaksuista kertyviä tuloja sekä muita
tähän tarkoitukseen osoitettuja varoja.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys voi periä suoritteistaan
maksuja. Suoritteiden maksullisuuden ja maksujen suuruuden yleisten
perusteiden osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa
(150/1992) säädetään.
12 §
Hallituksen jäsenen, toimihenkilön ja työntekijän
vahingonkorvausvastuu
Sen lisäksi, mitä yhdistyslain 39 §:ssä säädetään,
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksen jäsenen, toimihenkilön
ja työntekijän on korvattava vahinko, joka on
aiheutettu Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle, sen jäsenelle
tai muulle tätä lakia tai sen nojalla annettuja
säännöksiä tai määräyksiä rikkomalla.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksen jäseneen,
toimihenkilöön ja työntekijään
sovelletaan muutoin, mitä vahingonkorvauslain (412/1974)
4 luvussa työntekijän vahingonkorvausvastuusta
säädetään.
13 §
Menettely julkisia hallintotehtäviä hoidettaessa sekä rikosoikeudellinen
virkavastuu
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisten hallintotehtävien
hoitamisessa on noudatettava hallintolakia (434/2003),
kielilakia (423/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annettua lakia (621/1999) ja arkistolakia (831/1994).
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksen jäseneen,
toimihenkilöön ja työntekijään
sovelletaan heidän hoitaessaan Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle
tämän lain mukaisesti annettuja julkisia hallintotehtäviä rikosoikeudellista
virkavastuuta koskevia säännöksiä.
14 §
Yhdistyslain säännösten soveltaminen
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä on lisäksi
soveltuvin osin voimassa, mitä yhdistyslain 6 §:n
2 momentissa, 8, 9, 11—17, 20, 22 ja 24 §:ssä,
25 §:n 2 momentissa, 26—34 §:ssä ja 35 §:n
1 ja 2 momentissa, 36, 37 sekä 39 §:ssä säädetään.
15 §
Tilintarkastus ja kirjanpito
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kirjanpitoon ja tilinpäätökseen
sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997)
säädetään.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallinnon ja tilien tarkastamista
varten tulee olla kaksi tilintarkastajaa, jotka ovat joko Keskuskauppakamarin
hyväksymiä tilintarkastajia (KHT) tai tilintarkastusyhteisöjä tai
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajia (JHTT). Tilintarkastajista toisen
valitsee yhdistyksen kokous ja toisen määrää puolustusministeriö.
Kummallekin tilintarkastajalle valitaan tai määrätään
myös varatilintarkastaja. Muilta osin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
tilintarkastukseen sovelletaan lisäksi, mitä tilintarkastuslaissa
(936/1994) säädetään.
16 §
Taloudenpidon valvonta
Puolustusministeriö ohjaa ja valvoo Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
taloudellista toimintaa.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys laatii valtionavustuksin rahoitettavan
toimintansa tuloksellisuuden tukemiseksi toiminta- ja taloussuunnitelman
sekä kuvauksen sille myönnettyjen siirtomenojen
vaikuttavuudesta ja niillä rahoitetun toiminnan tuloksellisuudesta.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys on 7 §:n 1 momentissa
säädettyjen tehtäviensä osalta
valtiontalouden valvonnasta ja tarkastuksesta yleisesti vastaavien
toimielinten valvonnan ja tarkastuksen alainen.
4 luku
Vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus
17 §
Sotilaallisen koulutuksen antaminen
Puolustusvoimat voi antaa sotilaallista koulutusta vapaaehtoisille
18 vuotta täyttäneille henkilöille järjestämällä harjoituksia
tai hankkimalla palveluja Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä siten
kuin siitä erikseen sovitaan. Perusyksikköä suurempien
joukkokokonaisuuksien sotilaallinen koulutus, joukkojen operaatioihin
valmentaminen ja taisteluammuntojen järjestäminen
kuuluu kuitenkin yksinomaan puolustusvoimille. Perusyksiköllä tarkoitetaan
enintään komppanian vahvuista joukkoa.
Vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen on tapahduttava puolustusvoimien
käytössä olevilla harjoitusalueilla.
Tarkempia säännöksiä sotilaallisen
koulutuksen käytännön järjestämisestä voidaan
antaa puolustusministeriön asetuksella.
18 §
Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen järjestämät
vapaaehtoiset harjoitukset
Asevelvollisuuslaissa (452/1950) tarkoitettujen kertausharjoitusten
ja ylimääräisen palveluksen lisäksi
reserviin kuuluvat asevelvolliset ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta
annetun lain (194/1995) mukaisesti asepalveluksen suorittaneet
naiset voivat osallistua puolustusvoimien järjestämiin
vapaaehtoisiin harjoituksiin. Heihin sovelletaan palveluksessa ollessa muualla
laissa annettuja sotilasta koskevia säännöksiä.
Vapaaehtoissa harjoituksissa pidetään yllä varusmiespalveluksen
aikana saatuja sotilaallisia tietoja ja taitoja, koulutetaan asevelvollisia vaativampiin
tehtäviin, perehdytetään asevelvolliset
sotilaallisessa maanpuolustuksessa tapahtuneisiin muutoksiin sekä harjoitetaan
joukkokokonaisuuksia niille suunnitelluissa kokoonpanoissa.
Rajavartiolaitoksessa voidaan järjestää 2
momentissa tarkoitettuja vapaaehtoisia harjoituksia. Mitä tässä laissa
säädetään puolustusvoimista,
koskee soveltuvin osin myös rajavartiolaitosta.
19 §
Osallistumisoikeus vapaaehtoisiin harjoituksiin
Naiset, jotka ovat täyttäneet 18 mutta eivät
60 vuotta ja jotka ovat terveydeltään ja muilta
henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan siihen sopivia, voivat
osallistua 18 §:ssä tarkoitettuihin puolustusvoimien
vapaaehtoisiin harjoituksiin. Vastaavasti miehet, jotka ovat täyttäneet
18 mutta eivät 60 vuotta ja jotka ovat terveydeltään
ja muilta henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan siihen sopivia,
voivat osallistua puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin,
vaikka he eivät olisikaan suorittaneet varusmiespalvelusta
tai he eivät kuuluisi enää reserviin.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt toimivat
harjoituksissa erityisosaamista vaativissa sekä huolto-,
terveydenhoito-, viestitys-, koulutus-, toimisto- ja muissa vastaavissa
sotilaallista maanpuolustusta tukevissa tehtävissä.
20 §
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämä sotilaallinen
koulutus ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus
Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää puolustusvoimien
tilaamaa sotilaallista koulutusta. Koulutus, jossa käytetään
puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita tai räjähteitä,
on järjestettävä puolustusvoimien henkilökunnan johdolla
ja noudattamalla voimassa olevia puolutusvoimien ohjesääntöjä,
varomääräyksiä ja muita pysyväismääräyksiä.
Lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys voi antaa sotilaallisia
valmiuksia palvelevaa koulutusta yli 18-vuotiaille.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys voi jäsenjärjestöjensä kanssa
sopia muun koulutuksen järjestämisestä.
21 §
Kouluttajat ja kouluammuntojen johtajat Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
järjestämässä sotilaallisessa
koulutuksessa
Kouluttajina ja kouluammuntojen johtajina voivat toimia vain
puolustusvoimien henkilöstöön kuuluvat
tai puolustusvoimien kouluttajiksi hyväksymät
henkilöt. Puolustusvoimat voi hyväksyä kouluttajiksi
ja kouluammuntojen johtajiksi 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin
tilaisuuksiin henkilöitä, joilla on puolustusvoimien tai
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnassa hankittu johtaja- tai
kouluttajakoulutus sekä käytännössä osoitettu
pätevyys ammuntojen järjestämisestä puolustusvoimissa
ja jotka katsotaan tehtävään muuten sopiviksi.
Samalla heille voidaan myöntää lupa puolustusvoimien taisteluvälineiden
käyttöön harjoituksissa. Tällaisia
välineitä ovat sarjatuliaseet, miinat ja singot
ja vastaavat kevyet aseet. Sotilaallinen koulutus ja puolustusvoimien
aseilla tapahtuvat kouluammunnat on kaikissa tapauksissa toteutettava
sotilasviranomaisten johdon ja valvonnan alaisena.
22 §
Koulutuksesta ilmoittaminen
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen on ilmoitettava järjestämästään
20 §:ssä tarkoitetusta koulutuksesta sekä sen
jäsenjärjestöjen vastaavasta koulutustoiminnasta
vuosittain asianomaiselle sotilasviranomaiselle sen mukaan kuin
laadittavassa koulutussuunnitelmassa sovitaan. Puolustusvoimilla
on oikeus saada tässä laissa säädettyjen
tehtävien suorittamista varten edellä mainituilta
yhdistyksiltä tietoja niiden koulutustoiminnasta.
Ilmoitusvelvollisuus ei koske tavanomaista kilpailu-, urheilu-
tai valistustoimintaa eikä järjestöjen
sisäisiin asioihin liittyvää koulutusta
ja valmennusta.
5 luku
Muu vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta
23 §
Osallistuminen puolustusvoimien virka-aputehtäviin
Puolustusvoimat voi käyttää tämän
lain 6 luvun mukaisen sitoumuksen antaneita henkilöitä puolustusvoimista
annetussa laissa ( / ) tarkoitettuihin pelastustehtäviin
sekä annettaessa virka-apua poliisille puolustusvoimien
virka-avusta poliisille annetun lain (781/1980) mukaan.
Virka-apuosaston johtajana toimii puolustusvoimien sotilasvirassa
palveleva henkilö.
Sitoumuksen antaneita henkilöitä ei kuitenkaan
saa käyttää puolustusvoimien virka-avusta poliisille
annetun lain 4 §:ssä tarkoitetuissa tehtävissä.
Virka-aputehtävään osallistuvaan
sovelletaan rikoslain (39/1889) 45 luvun 1 §:n
1 momentin ja 2 momentin 1 kohdan sekä 2—8 §:n
säännöksiä. Henkilö on
mainittujen säännösten alainen siitä,
kun virka-aputehtävä alkaa, siihen kun virka-aputehtävä päättyy.
24 §
Muu avustamistoiminta
Vapaaehtoisten henkilöiden ja organisaatioiden käyttämisestä pelastustoimen
ja meripelastustoimen tehtävissä sekä poliisin
apuna säädetään pelastuslain
(468/2003) 7 §:ssä, meripelastuslain
(1145/2001) 6 §:ssä ja poliisilain (493/1995)
45 a §:ssä.
25 §
Järjestöjen muu toiminta
Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja sen jäsenjärjestöt
voivat sääntöjensä mukaisella
tavalla järjestää turvallisuusasioita
koskevia valistustilaisuuksia ja huolehtia liikuntakoulutuksesta sekä antaa
muuta tarpeellista varautumis- ja johtamiskoulutusta omalla toimialallaan.
Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ylläpitävät
maanpuolustustahtoa ja -taitoa sekä veteraaniperinteitä.
26 §
Varautumistoiminta
Puolustusvoimat ja asianomainen muu viranomainen voivat sopia
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen
kanssa niiden jäsenille suunnatusta varautumistoiminnasta.
Siihen liittyen järjestöjen jäseniä voidaan tarvittaessa
kutsua avustamaan viranomaisia näissä tehtävissä.
27 §
Valmiustehtävät
Valtioneuvoston yleisistunto voi päättää,
että puolustusvoimat voi määrätä asevelvollisuuslaissa
tarkoitettuun ylimääräiseen palvelukseen ja
liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen myös 19 §:ssä tarkoitettuja
henkilöitä, joilla on poikkeusolojen tehtävää varten
vapaaehtoisesti hankittu koulutus tai ammatin kautta hankittu erityisosaaminen
ja jotka ovat antaneet puolustusvoimille 28 §:ssä tarkoitetun
sitoumuksen, vaikka he eivät olisikaan suorittaneet varusmiespalvelusta
tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista
asepalvelusta.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys jatkaa toimintaansa valmiuslain
(1080/1991) 2 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa.
6 luku
Sitoutumista koskevat säännökset
28 §
Sitoutuminen koulutukseen ja tehtäviin
Suomen kansalainen voi antaa puolustusvoimille kirjallisen sitoumuksen
siitä, että hän osallistuu puolustusvoimien
vapaaehtoisiin harjoituksiin ja sen Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamaan
koulutukseen sekä 23 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin
tehtäviin määräajan, vähintään kaksi
ja enintään kuusi vuotta kerrallaan. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
koulutus- ja tukitehtäviin sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
jäsenjärjestön tehtävään
sitoutuva antaa sitoumuksen Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle.
Sitoumuksen tekijän on oltava vähintään
18-vuotias. Puolustusvoimien tehtäviin voi sitoutua enintään
60 vuotta täyttänyt henkilö.
Henkilöt, jotka haluavat antaa 1 momentissa tarkoitetun
sitoumuksen, voivat ilmoittautua joko puolustusvoimille tai Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle,
jonka on ilmoitettava näistä henkilöistä puolustusvoimille.
Vapaaehtoisen palvelusvelvollisuus koskee vain Suomen alueella
tapahtuvaa toimintaa. Virka-aputehtävään
Suomen rajojen ulkopuolelle määräämisen
edellytyksenä on asianomaisen suostumus.
29 §
Sitoumuksen hyväksyminen
Puolustusvoimat tai Maanpuolustuskoulutusyhdistys hyväksyy
harkintansa mukaan 28 §:n 1 momentissa tarkoitetun
sitoumuksen. Sitoumuksen sisällöstä ja
sen tekemisestä säädetään
tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.
Puolustusvoimat voi tarkastaa sitoumuksen antaneen henkilön
terveydentilan tai määrittää palveluskelpoisuuden
siten kuin asevelvollisuuslaissa säädetään.
Palveluskelpoisuuden määrittämistä varten
sitoumuksen antaneen henkilön on ilmoitettava puolustusvoimille
tarpeelliset tiedot terveydentilastaan.
Sitoumuksen hylkäämistä koskeva puolustusvoimien
tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen päätös
on perusteltava. Päätökseen, joka koskee sitoumuksen
hyväksymistä tai hylkäämistä,
ei saa hakea muutosta valittamalla.
30 §
Sitoumuksen ja sitoumuksen hyväksymispäätöksen
peruuttaminen
Edellä 29 §:n 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen
antaneella on oikeus peruuttaa sitoumus. Peruutus tulee voimaan
kuukauden kuluessa peruutusilmoituksesta. Sitoumusta ei saa kuitenkaan
peruuttaa valmiuslain 2 §:ssä tarkoitettujen poikkeusolojen
aikana.
Hyväksyjä voi peruuttaa sitoumuksen hyväksymisen,
jos asianomainen henkilö ei ole selvästi täyttänyt
hänelle kuuluvia velvollisuuksia tai toimii olennaisesti
vastoin niitä taikka jos häneltä havaitaan
puuttuvan keskeiset toimintaan osallistumiseen vaadittavat edellytykset.
Päätökseen, joka koskee sitoumuksen
hyväksymispäätöksen peruuttamista,
saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
31 §
Varaaminen ja sijoittaminen
Puolustusvoimat voi varata ja sijoittaa hyväksytyn
sitoumuksen antaneen henkilön puolustusvoimien sodan ajan
kokoonpanon mukaisiin tehtäviin. Lisäksi puolustusvoimat
voi varata ja sijoittaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja sen
jäsenjärjestön esittämiä niiden
toiminnassa mukana olevia henkilöitä heille soveltuviin poikkeusolojen
tehtäviin.
Sitoutuminen tässä laissa tarkoitettuun vapaaehtoistoimintaan
ei estä henkilön varaamista muualla laissa tarkoitettuihin
tehtäviin.
7 luku
Velvollisuudet ja oikeudet
32 §
Sitoutuneiden henkilöiden velvollisuudet
Hyväksytyn sitoumuksen antanut henkilö on velvollinen
noudattamaan sotilasviranomaisen antamaa koulutuskutsua ja vastaavaa
muuta määräystä, jollei laillista
estettä ole. Jos harjoitus tapahtuu työaikana,
on tarvittaessa esitettävä työnantajan
kirjallinen suostumus.
Hyväksytyn sitoumuksen antaneen henkilön on
suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti
ja viivytyksettä sekä noudatettava sen suorittamiseen
liittyviä ohjeita ja määräyksiä.
Hänen on myös käyttäydyttävä tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Hyväksytyn sitoumuksen antanut henkilö ei saa
käyttää hyödykseen eikä luvatta
ilmaista muille tässä laissa tarkoitettua tehtävää hoitaessaan
tietoonsa saamaa seikkaa, josta laissa on säädetty
salassapitovelvollisuus.
33 §
Henkilökohtaiseen käyttöön
uskotut varusteet
Puolustusvoimat voi luovuttaa tässä laissa tarkoitettuun
toimintaan hyväksytyn sitoumuksen antaneen henkilön
käyttöön henkilökohtaisia varusteita,
ei kuitenkaan puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita eikä räjähteitä.
Huostaan saatuja varusteita on säilytettävä huolellisesti,
ja ne on sitoumusajan päätyttyä palautettava
takaisin.
Henkilö on velvollinen korvaamaan varusteille aiheutuneen
vahingon, jos hän ei ole noudattanut niiden säilyttämisessä tai
käyttämisessä sellaista huolellisuutta,
jota häneltä olosuhteet huomioon ottaen voidaan
kohtuudella vaatia.
34 §
Taloudelliset etuudet
Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin ja
puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamaan
koulutukseen sekä 23 tai 27 §:ssä tarkoitettuun
tehtävään osallistuvalla henkilöllä on
oikeus:
1) vastikkeettomaan sotilasmajoitukseen, muonitukseen
ja vaatetukseen;
2) kultakin koulutus-, harjoitus- sekä 23
tai 27 §:ssä tarkoitetulta palvelusvuorokaudelta maksettavaan
päivärahaan, joka on vähintään varusmiespalveluksessa
olevalle maksettavan päivärahan vähimmäismäärän
suuruinen; lisäksi 23 §:ssä tarkoitettuun
virka-aputehtävään osallistuvalla on
oikeus kultakin palvelusvuorokaudelta maksettavaan korvaukseen,
joka on reservin kertausharjoitukseen asevelvollisuuslain nojalla
kutsutulle maksettavan reserviläispalkan suuruinen;
3) valtion järjestämään
matkaan palvelusalueelle tehtävän alkaessa
sekä matkaan palvelusalueelta kotiuttamispaikkaan
tai valtion korvaukseen matkakustannuksista, jos osallistuja on
järjestänyt matkan itse.
Viranomaisten antama tai tilaama vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus
on siihen osallistuvalle maksutonta.
Päivärahan määrästä ja
maksamismenettelystä sekä matkakustannusten korvaamisesta
säädetään tarkemmin puolustusministeriön
asetuksella.
35 §
Sosiaaliset etuudet
Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin ja
valvomiin ammuntoihin ja sen Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamaan
koulutukseen sekä 23 tai 27 §:ssä tarkoitettuun
tehtävään osallistuvalla henkilöillä on
oikeus:
1) terveydenhuoltoon siten kuin terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa
annetussa laissa (322/1987) säädetään;
2) korvaukseen tapaturmasta ja palvelussairaudesta
sotilastapaturmalain (1211/1990) mukaan;
3) ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen
tukeen siten kuin asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta
tuesta annetussa laissa (1309/1994) säädetään.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen on muuten huolehdittava, että sen
järjestämään koulutukseen tai
harjoitukseen osallistuvilla on riittävä vakuutusturva.
36 §
Takaisinperintä
Aiheettomasti maksetun 34 §:ssä tarkoitetun etuuden
määrä voidaan periä takaisin.
Päivärahasta ei saa periä enempää kuin
palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata.
Takaisinperintää aloitettaessa on sen peruste ja
takaisin perittävä määrä ilmoitettava
asianomaiselle.
Etuuden maksaneen viranomaisen on pantava takaisinperintä vireille
kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,
jonka aikana aiheeton määrä on maksettu.
Jollei määräaikaa noudateta, on oikeus
takaisinperintään menetetty.
37 §
Vahingonkorvaus koulutuksen ja eräiden muiden tässä laissa
tarkoitettujen tehtävien yhteydessä aiheutuneesta
vahingosta
Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten ja valvomien ammuntojen
ja sen Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaaman koulutuksen
sekä tämän lain 23 tai 27 §:ssä tarkoitetun tehtävän
yhteydessä aiheutuneesta vahingosta vastaa valtio sen mukaan
kuin vahingonkorvauslaissa säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen ja muuhun
toimintaan osallistuvan korvausvastuuseen sovelletaan vahingonkorvauslain 4 luvun
säännöksiä asevelvollisen korvausvastuusta.
38 §
Kannustusjärjestelmä
Osallistuminen vapaaehtoiseen koulutukseen taikka virka-apu-
tai avustamistehtäviin voidaan ottaa huomioon ylennyksiä ja
muuta vastaavaa kannustusta harkittaessa. Tarkemmat säännökset
vapaaehtoisten kannustusjärjestelmästä voidaan
antaa pääesikunnan määräyksellä.
8 luku
Rekisteröiminen
39 §
Rekisteröiminen asevelvollisrekisteriin
Tiedot henkilöistä, jotka 28 §:n
2 momentissa tarkoitetuin tavoin ilmoittautuvat puolustusvoimille
ja antavat 28 §:n 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen
osallistumisesta puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin ja
puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamaan
koulutukseen sekä 23 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin
tehtäviin, merkitään asevelvollisuuslain
9 a luvussa tarkoitettuun asevelvollisrekisteriin. Jollei
tässä laissa toisin säädetä,
rekisteröintiin sovelletaan asevelvollisuuslain 9 a luvun
säännöksiä.
Sitoumusta koskevat tiedot poistetaan rekisteristä viimeistään
vuoden kuluttua siitä, kun henkilö ei enää kuulu
reserviin eikä nostoväkeen. Tiedot 19 §:ssä tarkoitetun
henkilön sitoumuksesta poistetaan viimeistään
vuoden kuluttua sitoumusajan päättymisestä.
40 §
Rekisteröiminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rekisteriin
Maanpuolustuskoulutusyhdistys pitää yhdistyksen
tehtävään sitoumuksen antaneista sekä koulutukseen
osallistuneista henkilörekisteriä. Rekisteriin
saadaan 7, 27 tai 28 §:ssä tarkoitettujen tehtävien
hoitamista varten tallettaa henkilön perustietoina täydellinen
nimi, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus,
ammatti, koulutus, osallistuminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
järjestämään koulutukseen ja muuhun
toimintaan, perheoikeudellinen asema, alaikäisten huoltoa
koskevat tiedot, kotikunta, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto,
sotilasarvo, aselaji, koulutushaara, voimassa olevia lupia ja oikeuksia
koskevat tiedot, ajokortti, erityisosaaminen, toiminnan kannalta
merkitykselliset harrastustiedot, käytettävyystiedot,
jäsenyys maanpuolustusjärjestössä ja
huomionosoitukset.
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999)
ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia.
Sitoumusta koskeva tieto poistetaan rekisteristä viimeistään
vuoden kuluttua siitä, kun sitoumusaika on päättynyt.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
1 momentissa tarkoitettujen tietoluokkien sisällöstä ja
rekisterin pitämisestä.
41 §
Tietojen luovuttaminen
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on oikeus sen lisäksi,
mitä muussa laissa säädetään, salassapitosäännösten
estämättä saada asevelvollisrekisteristä asevelvollisten
perustietoja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestämistä varten.
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa säädetään,
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rekisteristä voidaan salassapitovelvollisuuden
estämättä antaa puolustusvoimille ja
pelastusviranomaisille vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvan perustietoja
sekä tietoja henkilön sijoituksesta poikkeusolojen
tehtävään sijoitettavuuden arvioimiseksi.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen rekistereiden
rekisterinpitäjillä on oikeus saada toisiltaan
tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla maksutta
tai tietojen irrottamiskustannuksiin perustuvaa vastiketta vastaan
siten kuin siitä asianomaisen rekisterinpitäjän
kanssa sovitaan. Ennen tietojen luovuttamista rekisteriin teknisen käyttöyhteyden
avulla rekisterinpitäjälle on esitettävä selvitys
tietojen suojauksesta henkilötietolain 32 §:n
1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
9 luku
Erinäiset säännökset
42 §
Toimintakertomus
Pääesikunnan on annettava puolustusministeriölle
ja 4 §:ssä tarkoitetulle vapaaehtoisen maanpuolustuksen
neuvottelukunnalle vuosittain kertomus tässä laissa
säädetystä vapaaehtoisesta koulutuksesta
ja vapaaehtoisten käyttämisestä virka-aputehtävissä.
Pääesikunta on tätä varten oikeutettu
saamaan valvonnan suorittamiseksi tarvittavia tietoja Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä
salassapitosäännösten
estämättä.
43 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
44 §
Siirtymäsäännös
Tämän lain voimaan tullessa Maanpuolustuskoulutus
ry:n jäseninä olevat yhdistykset voivat ilman
eri hakemusta siirtyä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
jäseniksi. Siirtymisestä on ilmoitettava Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle
kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys jatkaa Maanpuolustuskoulutus ry:n
toimintaa tämän lain mukaisesti. Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle
siirtyvät kaikki Maanpuolustuskoulutus ry:n varat ja velat
sekä sopimukset ja muut sitoumukset tai muut oikeudet ja
velvoitteet.
Maanpuolustuskoulutus ry:n palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen henkilöstöksi
entisin etuuksin ja velvoittein.