Asia
Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
esityksensä laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain, oikeudenkäymiskaaren ja eräiden
muiden lakien rikosasioiden käsittelyä käräjäoikeudessa
koskevien säännösten muuttamisesta (HE
271/2004 vp).
Valiokuntakäsittely
Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM
1/2006 vp).
Päätös
Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
lait:
Laki
oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa
11 päivänä heinäkuuta 1997 annetun
lain (689/1997) 1 luvun 1 §:n 2 momentti,
muutetaan 2 luvun 1 a ja 3 § sekä 10 §:n
1 momentti, 3 luvun 10 §:n 2 momentti, 5 luvun 1 §:n 1 momentti,
8 §:n 3 momentti, 13 § ja 15 §:n
1 momentti, 6 luvun 3 §, 9 §:n 2 momentti sekä 11 §:n 1 ja
2 momentti, 7 luvun 2 §:n 1 momentin 6 kohta sekä 9
luvun 1 a §:n 1 momentti sekä 6 ja 9 §,
sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 1 a § laissa
652/2004, 3 § ja 9 luvun 1 a §:n 1 momentti
laissa 107/1998, 2 luvun 10 §:n 1 momentti laissa
260/2002 ja 9 luvun 9 § laissa 369/1999,
sekä
lisätään 3 luvun 10 §:ään
uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
5 lukuun uusi 10 a §, lakiin uusi 5 a luku, 6 lukuun uusi
3 a §, 7 lukuun uusi 14 a § ja uusi 24 § sekä sen edelle
uusi väliotsikko, 9 luvun 1 a §:ään,
sellaisena kuin se on mainitussa laissa 107/1998, uusi 3 momentti
sekä 11 lukuun uusi 5 a § seuraavasti:
2 luku
Asianosaisen avustamisesta
1 a §
Tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle
oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaa ja, silloin kun asianomistajalla
on vaatimuksia virallisen syyttäjän ajamassa asiassa,
oikeudenkäyntiä varten:
1) rikoslain 20 luvussa tarkoitetussa seksuaalirikosta
koskevassa asiassa, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana;
2) rikoslain 21 luvun 1—6 §:ssä tarkoitetussa rikosasiassa,
jos sitä asianomistajan ja rikoksesta epäillyn
välinen suhde huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna;
sekä
3) henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta
koskevassa asiassa, jos sitä rikoksen vakavuus, asianomistajan
henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen
on pidettävä perusteltuna.
3 §
Sellaiselle 1 a §:ssä tarkoitetun rikoksen asianomistajalle,
jota kuullaan henkilökohtaisesti asian selvittämiseksi
sekä jonka voidaan katsoa tarvitsevan tukea esitutkinnassa
ja oikeudenkäynnissä, voidaan 1 a §:ssä mainituin
edellytyksin määrätä tehtävän
hoitamiseen tukihenkilö, jolla on riittävä pätevyys.
10 §
Tämän luvun mukaan määrätylle
puolustajalle ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksetaan
valtion varoista palkkio ja korvaus noudattaen soveltuvin osin,
mitä oikeusapulain 17 ja 18 §:ssä säädetään
avustajan palkkioista ja korvauksista. Tämän luvun
mukaan määrätylle tukihenkilölle
sekä puolustajan saaneen vastaajan ja oikeudenkäyntiavustajan
saaneen asianomistajan nimeämälle todistajalle
maksetaan korvaus noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeusapulain
18 §:ssä säädetään
korvauksista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 luku
Yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta
10 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tuomioistuin voi myös puhelinta tai muuta soveltuvaa
tiedonvälitystapaa käyttäen kehottaa asianomistajaa
ja muuta, jolla on oikeus esittää asiassa yksityisoikeudellinen
vaatimus, ilmoittamaan vaatimuksensa ja sen perusteet määräajassa
tuomioistuimelle. Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa
säädetään vaatimuksen tutkimatta jättämisestä.
Vaatimus ja sen perusteet saadaan tuomioistuimen pyynnöstä toimittaa
tuomioistuimelle puhelinta tai muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa
käyttäen. Jos suullisesti toimitettu vaatimus
tai sen perusteet ovat epäselviä, tuomioistuin
voi vaatia niiden vahvistamista kirjallisena.
Jollei oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 ja 6 §:stä muuta
johdu, 1 ja 2 momentissa tarkoitettu vaatimus voidaan tutkia rikosasian
yhteydessä vaatimuksen tekijän poissaolosta huolimatta.
5 luku
Syytteen vireillepanosta
1 §
Syyttäjä nostaa syytteen toimittamalla kirjallisen
haastehakemuksen käräjäoikeuden kansliaan.
Tuomioistuin voi määrätä siinä laajuudessa
kuin se katsoo aiheelliseksi, että syyttäjä saa nostaa
syytteen antamalla haasteen itse. Syyttäjä saa
kuitenkin aina itse nostaa syytteen, jos asia on tarkoitus käsitellä 5
a luvun mukaisessa kirjallisessa menettelyssä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Haastaminen voidaan erityisestä syystä toimittaa
myös niin, että vastaajalle annetaan tiedoksi
ainoastaan haaste ja ilmoitetaan sen perusteena olevasta haastehakemuksesta
3 §:n 1 momentin 3—5 kohdassa tarkoitetut
seikat. Haastehakemus ja 3 luvun 10 §:ssä tarkoitettu
vaatimus on tällöin viipymättä lähetettävä vastaajalle postitse
niin hyvissä ajoin, että hänellä on
riittävästi aikaa valmistella puolustustaan ennen asian
käsittelyä oikeudessa. Jollei vastaajalla ole postiosoitetta,
vastaajalle on haastamisen yhteydessä ilmoitettava, minkä tuomioistuimen
kansliasta aineisto on saatavana.
10 a §
Suullisen valmistelun istunto voidaan pitää myös
puhelimitse taikka käyttäen videoneuvottelua tai
muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa, jossa istuntoon osallistuvilla
on puheyhteys keskenään, jos se on istunnossa
käsiteltävien kysymysten laatu ja laajuus huomioon
ottaen tarkoituksenmukaista.
13 §
Jos vastaaja on vangittuna, matkustuskiellossa tai virantoimituksesta
pidätettynä, pääkäsittely
on pidettävä kahden viikon kuluessa rikosasian
vireilletulosta. Jos vangitsemisesta, matkustuskiellosta tai virantoimituksesta
pidättämisestä on päätetty
syytteen nostamisen jälkeen, määräaika
lasketaan siitä, kun päätös
on tehty.
Jos alle 18-vuotias vastaaja on syytteessä rikoksesta,
josta syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä on
säädetty ankarampi rangaistus kuin kuusi kuukautta
vankeutta, pääkäsittely on pidettävä viimeistään
30 päivän kuluessa rikosasian vireilletulosta.
Jos pääkäsittely peruutetaan, uusi pääkäsittely
on pidettävä 30 päivän kuluessa
päivästä, jona pääkäsittely
oli tarkoitus toimittaa.
Jos 7 tai 11 §:ssä tarkoitettu toimenpide,
syytteiden käsitteleminen yhdessä tai muu tärkeä syy vaatii,
1 tai 2 momentissa tarkoitettu määräaika voidaan
määrätä säädettyä pidemmäksi.
15 §
Pääkäsittelyyn on kutsuttava:
1) syyttäjä;
2) vastaaja;
3) asianomistaja, joka on tuomioistuimelle ilmoittanut
esittävänsä vaatimuksia ja jonka vaatimuksia
syyttäjä ei aja; sekä
4) 2 luvun nojalla määrätty
oikeudenkäyntiavustaja ja tukihenkilö.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 a luku
Asian ratkaiseminen pääkäsittelyä toimittamatta
Edellytykset
1 §
Asia voidaan ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta
(kirjallinen
menettely), jos:
1) mistään virallisen syyttäjän
syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta
ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole
säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta
enintään kaksi vuotta;
2) vastaaja tunnustaa virallisen syyttäjän syytteessä kuvatun
teon sekä käräjäoikeudelle antamallaan
nimenomaisella ilmoituksella luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn
ja suostuu asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä;
3) vastaaja on teon tehdessään ollut
täysi-ikäinen;
4) asianomistaja on esitutkinnassa tai kirjallisesti
myöhemmin ilmoittanut, ettei vaadi pääkäsittelyn
toimittamista; ja
5) pääkäsittelyn toimittaminen on
asian selvitettyyn tilaan nähden myös kokonaisuutena
arvioiden tarpeetonta.
Kirjallisessa menettelyssä rangaistukseksi ei voida
tuomita ankarampaa rangaistusta kuin yhdeksän kuukautta
vankeutta.
Menettely
2 §
Jos esitutkinnan perusteella tai muutoin on aihetta
olettaa, että edellytykset kirjalliseen menettelyyn ovat
olemassa, vastaajaa kehotetaan haasteen, haastehakemuksen ja 3 luvun
10 §:ssä tarkoitetun vaatimuksen tiedoksiannon
yhteydessä ilmoittamaan tuomioistuimen määräämässä ajassa
kirjallisesti käräjäoikeudelle, tunnustaako
hän syytteessä kuvatun teon sekä luopuuko
hän oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuuko
hän asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä.
Vastaajalle on samalla annettava tieto suostumuksen merkityksestä asian
käsittelyssä.
Haasteessa vastaajaa myös kehotetaan vastaamaan häntä vastaan
esitettyihin vaatimuksiin kirjallisesti. Muutoin haasteesta on soveltuvin osin
voimassa, mitä 5 luvun 9 §:ssä säädetään.
Jos vastaaja toimittaa määräajassa
käräjäoikeudelle 1 momentissa tarkoitetun
ilmoituksen ja muut 1 §:ssä säädetyt
edellytykset asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä ovat
olemassa, asiassa ei järjestetä pääkäsittelyä,
ja asia ratkaistaan viipymättä kirjallisessa menettelyssä,
jollei ole syytä siirtää asiaa pääkäsittelyyn.
3 §
Käräjäoikeus voi erityisestä syystä kehottaa asianosaista
toimittamaan käräjäoikeuteen lisäksi
kirjallisen lausuman. Tällöin käräjäoikeus määrää,
mistä kysymyksestä asianosaisen on lausuttava.
Jos käräjäoikeus harkitsee sen tarpeelliseksi, se
voi varata asianosaiselle tilaisuuden suullisen lausuman antamiseen
käräjäoikeuden kansliassa tai istuntopaikalla.
Käräjäoikeus voi myös sallia,
että sen asianosaiselta pyytämä vastaus
tai lausuma saadaan antaa suullisesti käräjäoikeuden
kansliassa tai istuntopaikalla.
Asianosainen kutsutaan suulliseen kuulemiseen uhalla, että asia
voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Käräjäoikeus
voi myös määrätä, että asianosaisen
on saavuttava käräjäoikeuteen henkilökohtaisesti,
jos hänen henkilökohtaista läsnäoloaan
pidetään tarpeellisena. Tällöin
noudatetaan soveltuvin osin, mitä kutsusta ja asianosaiselle
poissaolon varalta asetettavista uhista 8 luvussa säädetään.
4 §
Kun asiassa järjestetään suullinen
kuuleminen, asianosaisen suullinen vastaus tai lausuma pöytäkirjataan.
Asianosaisen kirjallinen vastaus tai lausuma taikka suullisen
vastauksen tai lausuman perusteella laadittu pöytäkirja
annetaan heti tiedoksi niille asianosaisille, joita se koskee, jollei
se ole ilmeisen tarpeetonta.
5 §
Vastaajaa ei voida tuomita kirjallisessa menettelyssä ankarampaan
rangaistukseen kuin kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen varaamatta hänelle
tilaisuutta suullisen lausuman antamiseen.
6 §
Käräjäoikeuden päätösvaltaisuudesta
kirjallisessa menettelyssä säädetään
oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:ssä.
Ratkaisu
7 §
Kirjallisessa menettelyssä tuomio tai päätös saadaan
perustaa vain syytteessä esitettyihin seikkoihin, vastaajan
tunnustukseen, asianosaisten mahdollisiin kirjallisesti esittämiin
taikka heidän suullisesti esittämiinsä,
pöytäkirjattuihin vaatimuksiin, vastauksiin tai
lausumiin sekä muuhun asian käsittelyssä syntyneeseen
kirjalliseen aineistoon. Käräjäoikeudelle
toimitettua esitutkintapöytäkirjaa saadaan käyttää tuomion tai
päätöksen perusteena vain siltä osin
kuin asianosaiset ovat siihen vedonneet.
8 §
Käräjäoikeuden on ilmoitettava asianosaisille
kirjallisesti tuomion tai päätöksen antamispäivä hyvissä ajoin
ennen ratkaisun antamista. Se voidaan ilmoittaa jo haasteen tiedoksiannon
yhteydessä.
Käräjäoikeuden on välittömästi
tuomion tai päätöksen antamisen jälkeen
lähetettävä vastaajalle ja sellaiselle
asianomistajalle, joka on esittänyt asiassa vaatimuksia,
jäljennös ratkaisusta sekä samalla lähetettävä oikeudenkäymiskaaren 25
luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut muutoksenhakuohjeet.
Lähetettävään ratkaisuun merkitään,
ettei se sisällä tietoa lainvoimaisuudesta. Ratkaisu
ja muutoksenhakuohjeet saadaan lähettää postitse
asianosaisen viimeksi ilmoittamalla osoitteella.
Täydentävät säännökset
9 §
Kirjallisessa menettelyssä noudatetaan muutoin, mitä rikosasiain
käsittelystä säädetään.
Tämän lain 7 luvussa tarkoitettua asiaa ei
voida käsitellä kirjallisessa menettelyssä.
6 luku
Pääkäsittelystä
3 §
Pääkäsittely saadaan aloittaa 2 §:n
4—6 kohdassa tarkoitetusta esteestä huolimatta,
jos on aihetta olettaa, että käsittelyä ei
tarvitse lykätä tai, jos se joudutaan lykkäämään,
että asiassa ei tarvitse toimittaa 11 §:ssä mainitusta
syystä uutta pääkäsittelyä eikä lykkäämisestä aiheudu merkittävää haittaa
asian käsittelylle.
Pääkäsittely saadaan aloittaa
2 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta esteestä huolimatta,
jos:
1) vastaaja ei ole noudattanut hänelle annettua
määräystä saapua henkilökohtaisesti
sakon uhalla tuomioistuimeen; ja
2) on aihetta olettaa, että vaikka käsittely
joudutaan lykkäämään, asiassa
ei tarvitse toimittaa 11 §:ssä mainitusta syystä uutta
pääkäsittelyä eikä lykkäämisestä aiheudu
merkittävää haittaa asian käsittelylle.
3 a §
Pääkäsittelyssä, joka on
aloitettu 3 §:n 2 momentin nojalla, voidaan vastaajan poissa
ollessa kuulla todistajaa tai asiantuntijaa taikka todistelutarkoituksessa
asianomistajaa tai toista vastaajaa, jos vastaajalle on ilmoitettu
haasteen yhteydessä siitä, että todistelu
voidaan ottaa vastaan hänen poissaolostaan huolimatta.
Asiaa saadaan käsitellä myös muilta osin,
jos se on tarpeellista asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen
käsittelemiseksi tai todistelun vastaanottamiseksi.
Jatkettaessa pääkäsittelyä lykkäyksen
jälkeen tuomioistuimen on tehtävä vastaajalle
selko asiassa hänen poissa ollessaan kertyneestä oikeudenkäyntiaineistosta.
Todistelua ei vastaajan saapuvilla ollessa oteta vastaan uudelleen.
Todistelu on kuitenkin otettava vastaan uudelleen, jos vastaaja
sitä pyytää ja hänen poissaolonsa
on aiheutunut laillisesta esteestä, jota hän ei
ole voinut ajoissa ilmoittaa, tai tuomioistuin harkitsee todistelun
uudelleen vastaanottamisen erityisestä syystä tarpeelliseksi.
Todistelu on vastaajan pyynnöstä otettava uudelleen
vastaan myös, jos pääkäsittelyssä on
1 momentin nojalla esitetty todistelua, josta vastaajalle ei haasteen
yhteydessä ole ilmoitettu.
9 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos pääkäsittelyä ei voida
toimittaa yhden päivän kuluessa, istunto saadaan
keskeyttää. Istuntoa on jatkettava, mikäli
mahdollista, perättäisinä päivinä.
Jos tämä ei ole mahdollista, asiaa on käsiteltävä vähintään
kahtena arkipäivänä viikossa, jollei
käsittelyä 10 §:n nojalla lykätä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 §
Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely,
jos tuomioistuimeen sen päätösvaltaisuuden
puutteellisuuden vuoksi joudutaan kesken pääkäsittelyä ottamaan
uusi jäsen. Uusi pääkäsittely
on toimitettava myös silloin, kun asia on yhden tai useamman
kerran ollut lykättynä yhteensä yli 30 päivää.
Vaikka pääkäsittely olisi ollut lykättynä yli 30
päivää, asiassa ei kuitenkaan tarvitse
toimittaa uutta pääkäsittelyä,
jos sitä asian laadun perusteella pidetään
erityisestä syystä tarpeettomana ja jos pääkäsittelyn
yhtäjaksoisuuden voidaan käsittelyn lykkäämisestä ja
keskeyttämisestä huolimatta katsoa toteutuvan.
Uusi pääkäsittely on kuitenkin pidettävä aina,
kun pääkäsittely on ollut lykättynä yhteensä yli
60 päivää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 luku
Asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelystä
2 §
Haastehakemuksessa on ilmoitettava:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6) selvitys siitä, että syyttäjä on
päättänyt jättää syytteen
nostamatta taikka esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on
päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta
taikka että se keskeytetään tai lopetetaan;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 a §
Valmisteluistunto voidaan pitää myös
puhelimitse taikka käyttäen videoneuvottelua tai
muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa, jossa istuntoon osallistuvilla
on puheyhteys keskenään, jos se on istunnossa
käsiteltävien kysymysten laatu ja laajuus huomioon
ottaen tarkoituksenmukaista. Tällöin säännöksiä asian
ratkaisemisesta asianosaisen poissaolon perusteella ei sovelleta.
Syyttäjän kuuleminen
24 §
Jos asianomistaja käyttää 1 luvun
14 §:n 2 momentissa tai perustuslain 118 §:n
3 momentissa tarkoitettua ensisijaista syyteoikeuttaan taikka ajaa
yksin rikosasiaa sen vuoksi, että esitutkintaviranomainen
on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta
taikka että se keskeytetään tai lopetetaan,
tuomioistuimen on ennen kanteen ratkaisemista tuomiolla varattava
syyttäjälle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi,
jollei kuuleminen ole asian laadun vuoksi selvästi tarpeetonta.
9 luku
Oikeudenkäyntikuluista
1 a §
Jos syyttäjän syyte tai muu vaatimus hylätään,
jätetään tutkimatta tai jää sillensä,
valtio on vastaajan vaatimuksesta velvollinen korvaamaan vastaajan
kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Korvausvelvollisuutta
ei ole, jos vastaaja asianomistajan muutoksenhaun johdosta tuomitaan
teosta, jota syyttäjän syyte koski. Korvaus maksetaan
vasta, kun vastaajan syyllisyyttä koskeva kysymys on ratkaistu
lainvoimaisesti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Oikeusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä valtion
korvausvelvollisuuden toteuttamisesta ja maksamismenettelystä.
6 §
Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus
on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä.
Vaatimuksessa on eriteltävä oikeudenkäyntikulujen
määrä ja niiden perusteet.
9 §
Mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8, 12 ja 13 §:ssä,
14 §:n 2 momentissa sekä 16 §:ssä säädetään
riita-asioista, on soveltuvilta kohdin voimassa myös rikosasioissa.
11 luku
Tuomioistuimen ratkaisusta
5 a §
Tuomioistuimen on, ennen kuin se määrää rikosasian
vastaajan mielentilan tutkittavaksi, erikseen ratkaistava (välituomio)
kysymys siitä, onko vastaajan näytetty menetelleen
syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla.
Tuomioistuin voi samassa yhteydessä välituomiolla ratkaista
yksityisoikeudellista vaatimusta tai muuta vaatimusta koskevan kysymyksen.
Välituomioon ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla.
Mielentilatutkimuksen jälkeen tuomioistuin ratkaisee
sen, mihin rikokseen vastaaja on syyllistynyt, ja ratkaisee asian
muilta osin, jollei asiaa jonkun vastaajan osalta voida
ratkaista 5 §:ssä säädetyillä perusteilla
erikseen. Erityisestä syystä myös välituomiolla
ratkaistua kysymystä voidaan arvioida uudelleen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 14—16 § ja
29 luku,
sellaisina kuin niistä ovat 15 luvun 15 ja 16 § laissa
21/1868 sekä 29 luku osaksi mainitussa laissa ja
laissa 362/1960,
muutetaan 6 luvun 5 §:n 2 momentti, 12 luvun
33 §, 14 luvun 6 ja 7 § sekä 17 luvun
9 §:n 2 momentti ja 36 sekä 45 §,
sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 5 §:n 2 momentti
laissa 1052/1991, 12 luvun 33 § ja 17 luvun 9 §:n 2
momentti laissa 690/1997, 14 luvun 6 ja 7 § mainitussa
laissa 362/1960 sekä 17 luvun 36 § laissa 571/1948
ja mainitussa laissa 690/1997 ja 45 § mainitussa
laissa 571/1948 sekä laeissa 494/1969
ja 783/2005, sekä
lisätään 2 luvun 6 §:ään,
sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1052/1991, uusi
2 momentti seuraavasti:
2 luku
Päätösvaltaisuudesta
6 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ratkaistaessa rikosasiaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa
menettelyssä käräjäoikeus on
päätösvaltainen, kun siinä on
yksin puheenjohtaja.
6 luku
Riita-asian pääkäsittely
5 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos pääkäsittelyä ei voida
toimittaa yhden päivän kuluessa, istunto saadaan
keskeyttää. Istuntoa on jatkettava, mikäli
mahdollista, perättäisinä päivinä.
Jos tämä ei ole mahdollista, asiaa on käsiteltävä vähintään
kahtena arkipäivänä viikossa, jollei
käsittelyä 10 §:n nojalla lykätä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 luku
Asianosaisista
33 §
Tuomioistuimeen tuotavaksi määrätty
asianosainen tai kuultava saadaan ottaa säilöön.
Vapaudenmenetys saa kuljetusaikoineen kestää enintään
viisi vuorokautta. Vapaudenmenetys ei saa kuitenkaan kestää pitempään
kuin oikeudenkäynnin järjestämisen turvaamiseksi
on välttämätöntä.
Todistajan säilöön ottamisesta säädetään 17 luvun
36 §:ssä.
14 luku
Asian käsittelystä oikeudessa
6 §
Tuomioistuimen puheenjohtaja on velvollinen valvomaan järjestyksen
noudattamista istunnossa ja antamaan tätä varten
tarvittavat määräykset. Puheenjohtaja
voi määrätä istuntosalista poistettavaksi
sen, joka häiritsee käsittelyä tai käyttäytyy
muutoin sopimattomasti.
7 §
Joka
1) ei noudata puheenjohtajan 6 §:n nojalla
antamia määräyksiä,
2) käyttää istunnossa tai
tuomioistuimeen annetussa kirjoituksessa tuomioistuimen arvoa loukkaavaa
tai muutoin sopimatonta puhe- tai kirjoitustapaa taikka
3) muutoin häiritsee käsittelyä tai
käyttäytyy sopimattomasti,
voidaan tuomita maksamaan enintään 1 000 euron
suuruinen järjestyssakko.
Jos 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa järjestyssakko
ei ole riittävä toimenpide häiriön poistamiseksi,
tuomioistuin voi määrätä siellä henkilökohtaisesti
läsnä olevan otettavaksi välittömästi
säilöön ja pidettäväksi
säilössä enintään 24
tunnin ajan. Säilöön otettu henkilö on laskettava
vapaaksi heti, kun hänen säilössä pitämisensä ei
enää ole välttämätöntä oikeudenkäynnin
häiriöttömän kulun turvaamiseksi.
Jos asianosainen otetaan säilöön, tuomioistuimen
on harkittava, voidaanko asian käsittelyä asianosaisen
poissaolosta huolimatta jatkaa.
Tuomioistuin määrää 1 ja
2 momentissa tarkoitetut seuraamukset omasta aloitteestaan. Seuraamuksen
määrääminen ei estä nostamasta
syytettä samasta teosta, jos siitä on muualla
laissa säädetty rangaistus. Järjestyssakkoa
ja säilöön ottamista koskevaan päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla.
17 luku
Todistelusta
9 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Silloin, kun todiste on otettu vastaan asianosaisen poissa ollessa,
todiste on asianosaisen saapuvilla ollessa otettava vastaan uudelleen, jollei
sen vastaanottamiselle ole estettä ja jollei 7 §:stä tai
oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6
luvun 3 a §:stä muuta johdu.
Jos todistetta ei oteta vastaan uudelleen, tuomioistuimen on tehtävä siitä selko
asiassa kertyneen oikeudenkäyntiaineiston perusteella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
36 §
Jos todistaja jää pois ilman laillista estettä tai poistuu
luvatta, todistaja tuomitaan asetettuun uhkasakkoon ja tuomioistuin
voi määrätä todistajan tuotavaksi
heti tuomioistuimeen, jollei asian käsittelyä päätetä jatkaa
myöhemmin. Jos asian käsittelyä päätetään
jatkaa toisessa istunnossa, on asetettava korkeampi uhkasakko tai, jos
aihetta on, määrättävä hänet
tuotavaksi. Tuotavaksi määrätty todistaja
saadaan ottaa säilöön. Vapaudenmenetys
tässä momentissa tarkoitetusta syystä saa
kuljetusaikoineen kestää enintään viisi
vuorokautta. Vapaudenmenetys ei saa kuitenkaan kestää pitempään
kuin oikeudenkäynnin järjestämisen turvaamiseksi
on välttämätöntä.
Jos todistajan tai muun todistelutarkoituksessa henkilökohtaisesti
kuultavan käyttäytymisen perusteella on aihetta
olettaa, ettei hän tule noudattamaan kutsua saapua tuomioistuimeen,
tuomioistuin voi määrätä hänet
tuotavaksi istuntoon.
Kun 1 tai 2 momentissa tarkoitettu henkilö on tuotu
tuomioistuimeen, asetettua uhkasakkoa ei saa tuomita.
Oikeuteen tämän pykälän
nojalla tuotavaksi määrätty henkilö vastaa
tuomisesta aiheutuneista kustannuksista.
45 §
Tuomioistuin voi määrätä rikosasian
vastaajan mielentilan tutkittavaksi, jos:
1) tuomioistuin on oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain 11 luvun 5 a §:n mukaisessa välituomiossaan
todennut rikosasian vastaajan menetelleen syytteessä kuvatulla
rangaistavaksi säädetyllä tavalla;
2) vastaajan mielentilan tutkiminen on perusteltua;
ja
3) vastaaja suostuu mielentilatutkimukseen tai hän
on vangittuna tai häntä syytetään
rikoksesta, josta voi seurata ankarampi rangaistus kuin vuosi vankeutta.
Tuomioistuin voi syyttäjän taikka rikoksesta epäillyn
tai tämän edunvalvojan esityksestä määrätä 1
momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin
epäillyn mielentilan tutkittavaksi jo esitutkinnan aikana
tai ennen pääkäsittelyä, jos rikoksesta
epäilty on tunnustanut syyllistyneensä rangaistavaksi
säädettyyn tekoon tai jos mielentilatutkimuksen
tarve on muutoin selvä. Tuomioistuimen päätösvaltaisuudesta
ja istunnon pitämisestä tässä momentissa
tarkoitettua päätöstä tehtäessä säädetään
pakkokeinolain 1 luvun 9 §:n 2 momentissa.
Ennen kuin tehdään rikoslain 2 c luvun 11 §:ssä tarkoitettu
päätös koko rangaistusajan suorittamisesta
vankilassa, syytetyn mielentila on määrättävä tutkittavaksi.
Tuomioistuimen on samalla pyydettävä lausunto
siitä, onko syytettyä pidettävä erittäin
vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.
Rikoslain 2 c luvun 12 §:ssä tarkoitettua
koko rangaistusajan vankilassa suorittamisen uutta käsittelyä varten
on Helsingin hovioikeuden pyydettävä lausunto
siitä, onko koko rangaistusaikaa suorittavaa enää pidettävä erittäin
vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.
Mielentilan tutkimista koskevaan päätökseen ei
saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Mielentilatutkimukseen
määrätty saa kannella päätöksestä.
Kantelulle ei ole määräaikaa. Kantelu
on käsiteltävä kiireellisenä.
Mielentilan tutkimisesta ja sitä varten sairaalaan
ottamisesta säädetään erikseen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
esitutkintalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä huhtikuuta
1987 annetun esitutkintalain (449/1987) 5 §:n
1 momentti ja 40 §:n 4 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentti laissa 645/2003
ja 40 §:n 4 momentti laissa 427/2003, sekä
lisätään 4 §:ään,
sellaisena kuin se on mainitussa laissa 645/2003, uusi
4 momentti seuraavasti:
4 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä myös
määrätä, että esitutkinta
lopetetaan, jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat
selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan
asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen,
taikka jos jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella
on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi
jättämään syytteen nostamatta
muulla kuin 3 momentissa mainitulla perusteella. Esitutkinnan lopettaminen
edellyttää lisäksi, ettei tärkeä yleinen
tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan jatkamista. Esitutkinta on
kuitenkin aloitettava uudelleen, jos siihen asiassa ilmenneiden
uusien seikkojen vuoksi on perusteltua syytä.
5 §
Esitutkinnassa selvitetään:
1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko
ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia
ja muut syytteestä päättämistä varten
tarvittavat seikat;
2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos
hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun
lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan
hänen vaatimustaan;
3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi
ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen
tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi;
sekä
4) suostuuko asianomistaja asian käsittelemiseen
käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä ja
aikooko myös rikoksesta epäilty suostua tähän
menettelyyn.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
40 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rikoksesta epäillylle oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain 2 luvun 1 §:n nojalla määrätylle
puolustajalle ja asianomistajalle mainitun luvun 1 a §:n
nojalla määrätylle oikeudenkäyntiavustajalle
on lähetettävä jäljennös
esitutkintapöytäkirjasta.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
pakkokeinolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä huhtikuuta
1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 15 §:n 2 momentti,
21 §:n 2 momentti ja 22 §:n 3 momentti sekä 5
a luvun 6 §:n 2 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 21 §:n
2 momentti laissa 693/1997 ja 22 §:n 3 momentti
ja 5 a luvun 6 §:n 2 momentti laissa 646/2003,
seuraavasti:
1 luku
Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen
15 §
Läsnäolo vangitsemisvaatimusta käsiteltäessä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vangittavaksi vaadittua, joka on pidätetty, on kuultava
henkilökohtaisesti vangitsemisvaatimuksesta. Jos tuomioistuin
harkitsee soveliaaksi, kuuleminen voi tapahtua vangittavaksi vaaditun
olematta läsnä istuntosalissa käyttäen
videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa,
jossa käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys
keskenään. Jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena,
vangittavaksi vaadittu on tuotava tuomioistuimeen. Vangittavaksi vaaditulle
on varattava tilaisuus käyttää avustajaa
vaatimusta käsiteltäessä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
21 §
Määräajan asettaminen syytteen nostamista varten
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos syytteen nostamiselle määrätty
aika osoittautuu liian lyhyeksi, tuomioistuin voi syyttäjän mainitun
ajan kuluessa tekemästä pyynnöstä pidentää määräaikaa.
Vangitulle ja hänen avustajalleen on varattava tilaisuus
tulla kuulluksi pyynnöstä. Vangittua on kuultava
henkilökohtaisesti, jos vangittu niin haluaa. Jos tuomioistuin
harkitsee soveliaaksi, kuuleminen voi tapahtua vangitun olematta
läsnä istuntosalissa käyttäen
videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa,
jossa käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys
keskenään. Jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena,
vangittu on tuotava tuomioistuimeen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
22 §
Vangitsemisasian uudelleen käsittely
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vangitulle ja hänen avustajalleen sekä asianomaiselle
pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle on varattava
tilaisuus tulla kuulluksi vangitsemisasiaa uudelleen käsiteltäessä,
jollei vangittu tai pidättämiseen oikeutettu virkamies
ilmoita, ettei kuuleminen ole tarpeen. Vangittua on kuultava henkilökohtaisesti,
jos vangittu niin haluaa tai hänen kuulemiseensa asian
selvittämiseksi on muutoin syytä. Jos tuomioistuin
harkitsee soveliaaksi, kuuleminen voi tapahtua vangitun olematta
läsnä istuntosalissa käyttäen
videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa,
jossa käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys
keskenään. Jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena,
vangittu on tuotava tuomioistuimeen.
5 a luku
Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu
6 §
Lupa-asian käsittely tuomioistuimessa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimus
on otettava tuomioistuimessa käsiteltäväksi viipymättä vaaatimuksen
tehneen tai hänen määräämänsä virkamiehen
läsnä ollessa. Käsittely voidaan myös
toteuttaa käyttäen videoneuvottelua tai muuta
soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jossa
käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys
keskenään. Asia ratkaistaan kuulematta rikoksesta
epäiltyä taikka teleliittymän, teleosoitteen
tai telepäätelaitteen taikka kuunneltavan tai
katseltavan tilan haltijaa. Käsiteltäessä 3 §:n
2 momentissa tarkoitettua asiaa teleliittymän
tai teleosoitteen haltijalle on kuitenkin varattava tilaisuus tulla
kuulluksi, jollei siihen tutkinnallisista syistä ole estettä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
käräjäoikeuslain 17 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä kesäkuuta
1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993)
17 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa
774/2002, seuraavasti:
17 §
Laamanni voi määrätä:
1) virassa kaksi kuukautta olleen notaarin
käsittelemään ja ratkaisemaan käräjäoikeuden kansliassa:
a) maakaaren (540/1995) 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja
kirjaamisasioita;
b) hakemusasioita;
c) oikeudenkäämiskaaren 5 luvun 3
ja 14 §:ssä tarkoitettuja asioita; sekä
2) virassa neljä kuukautta olleen
notaarin tekemään saamista koskevassa yksinkertaisessa riita-asiassa
oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 a §:ssä tarkoitettuja
ratkaisuja sekä toimimaan käräjäoikeuden
puheenjohtajana:
a) yhden tuomarin istunnossa hakemusasiassa;
b) yhden tuomarin istunnossa rikosasiassa ja sakon
muuntorangaistusasiassa; ei kuitenkaan käsiteltäessä pakkokeinolain
(450/1987) mukaisia vangitsemis- ja matkustuskieltoasioita;
c) saamista koskevassa yksinkertaisessa riita-asiassa
suullisessa valmistelussa ja yhden tuomarin pääkäsittelyssä;
ja
d) oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa
menettelyssä, jossa tällöin rangaistukseksi ei
kuitenkaan voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
sakon täytäntöönpanosta
annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sakon täytäntöönpanosta
9 päivänä elokuuta 2002 annetun lain
(672/2002) 1 §:n 1 momentti, sellaisena
kuin se on osaksi laissa 1206/2005, seuraavasti:
1 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetyssä järjestyksessä pannaan
täytäntöön seuraavat seuraamukset:
1) rikoslain (39/1889) 2 a luvun 3 §:n 1 momentin
mukaisesti päiväsakoin vahvistettu sakko sekä uhkasakko,
yhteisösakko, rikesakko ja kurinpitosakko (sakko);
2) sotilaskurinpitolain (331/1983) 44 §:n 2 momentissa
ja 45 b §:ssä tarkoitettu maksu;
3) omaisuuteen tai rahamäärään
kohdistuva menettämisseuraamus;
4) rikokseen perustuva valtiolle tuomittu korvaus;
5) muussa kuin rikosasiassa valtiolle tuomittu korvaus,
jos virallinen syyttäjä on esiintynyt siinä virkansa
puolesta;
6) valtiolle tuomittu korvaus, joka perustuu sen varoista
suoritettujen oikeudenkäyntiin liittyvien kustannusten
korvaamiseen;
7) rikosvahinkolain (1204/2005) 31 §:n
mukaiseen valtion takautumisoikeuteen perustuva saaminen vahingosta
vastuussa olevalta ja saman lain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
takaisinperintää koskevaan päätökseen
perustuva valtion saaminen korvauksen saajalta;
8) oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:ssä tarkoitettu
järjestyssakko.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
sotilasoikeudenkäyntilain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 25 päivänä maaliskuuta
1983 annetun sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983)
3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa
375/1990, seuraavasti:
3 §
Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun käräjäoikeuden
käsitellessä sotilasoikeudenkäyntiasiaa
tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kaksi sotilasjäsentä.
Puheenjohtajana toimii laamanni tai käräjätuomari
niin kuin käräjäoikeuden työjärjestyksessä määrätään.
Asia käsitellään tässä kokoonpanossa
myös oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 5 a luvussa tarkoitetussa
kirjallisessa menettelyssä. Kurinpitovalitusasioita käsitellessään
tuomioistuin on päätösvaltainen myös,
kun siinä on yksin puheenjohtaja.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________