Perustelut

Yleiset kannanotot

Hallituksen esitykseen sisältyvän sähköisiä allekirjoituksia koskevan yleislain tavoitteena on edistää sähköisten allekirjoitusten käyttöä muun muassa asettamalla laissa määriteltyyn laatuvarmenteeseen perustuva ja turvallisen allekirjoituksen luomisvälineen avulla tehty kehittynyt sähköinen allekirjoitus oikeudellisesti samaan asemaan omakätisen allekirjoituksen kanssa. Esitys liittyy hallintovaliokunnassa mietinnön laatimista varten käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (HE 17/2002 vp).

Esillä olevan hallituksen esityksen lähtökohtana on, että samoja varmenteita tulisi voida käyttää sekä yksityisellä sektorilla että viranomaistoiminnassa. Kaikki varmentamista ja varmenteita koskevat säännökset tulisivat sisältymään lakiin sähköisistä allekirjoituksista. Muilta osin hallintovaliokunnan toimialaan kuuluvan sähköisen asioinnin sääntely sisältyisi yleislakina sähköistä asiointia viranomaistoiminnassa koskevaan lakiin, jolloin voimassa olevat sähköistä asiointia hallinnossa koskeva laki (1318/1999) ja sähköisestä viestinnästä oikeudenkäynnissä annettu laki (594/1993) voitaisiin kumota.

Sähköisiä allekirjoituksia koskevassa lakiehdotuksessa on lähdetty siitä, että varmenteiden tarjoajilta ei enää edellytetä yleisten hallinto-oikeudellisten säädösten noudattamista (vrt. HE 153/1999 vp ja HaVM 10/1999 vp). Hallituksen esityksessä ehdotettua sääntelyä on perusteltu sähköisen asioinnin kehittymisen ja varmentamistoiminnan yleistymisen tarpeilla sen johdosta, että nykyisin julkishallinnon palvelut on rajattu sopimusoikeudellisesti kokonaan monien kaupallisten varmenteiden käyttöalan ulkopuolelle. Esityksen mukaan muulla tavoin on pyritty huomioimaan myös julkisen sektorin vaatimusten kannalta kansalaisten perusoikeuksiin ja oikeusturvaan liittyvät näkökohdat suhteessa laatuvarmenteita myöntävään varmentajaan. Hallintovaliokunta korostaa tehokkaan julkisen valvonnan ohella laatuvarmentajan toiminnassa ammattitaitoa ja luotettavuutta sekä samalla erityisesti vastuuta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

Valiokunta pitää tärkeänä sähköisen asioinnin kehittämistä julkisella sektorilla. Tämän vuoksi valiokunta onkin — huolimatta esitykseen sisältyvästä periaatteellisesta hallinto-oikeudellisesta näkemyserosta verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön — asettunut toimialansa näkökulmasta puoltamaan hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä.

Yksityiskohtaiset kannanotot

Asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin samoja sähköisiä allekirjoituksia koskevan lakiehdotuksen täsmentämistarpeita, joihin perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota. Tässä yhteydessä ei tämän vuoksi ole syytä puuttua näihin kysymyksiin yksityiskohtaisemmin. Sen sijaan valiokunta esittää pieniä huomautuksia eräisiin ensimmäisen lakiehdotuksen muihin yksityiskohtiin.

Valiokunnan käsityksen mukaan 14 §:n 3 momenttia on syytä täsmentää sulkulistan julkisuuden osalta. Julkisuudella voidaan hallituksen esityksen mukaisessa muodossa ymmärtää kaikkien saatavilla oloa, vaikka varmentamistoiminnan kannalta on riittävää, että sulkulista on vain kaikkien luotettavien osapuolten saatavilla. Sulkulistan niin sanottu yleisöjulkisuus voi estää saadun selvityksen mukaan ainakin tietynlaisiin järjestelmiin liittyvän sulkulistan tarkistamiseen perustuvan 21 §:ssä kuvatun laskutusmahdollisuuden. Varmentajan on voitava kontrolloida sulkulistan tarkistamista laskutuksen toteuttamiseksi.

Hallintovaliokunta esittääkin 14 §:n 3 momentin muuttamista seuraavasti: "Varmentajan tulee myös ylläpitää peruutetuista laatuvarmenteista luotettavien osapuolten saatavilla olevaa rekisteriä (sulkulista). Sulkulistalle on asianmukaisesti ja viipymättä merkittävä tieto laatuvarmenteen peruuttamisesta sekä tarkka peruuttamisajankohta."

Hallintovaliokunta toteaa, että 16 §:n 3 momentin ilmaisu "1 momentissa tarkoitettu" on tarpeeton, koska pykälän johtolauseessa viitataan nimenomaan laatuvarmentajaan.

Lisäksi valiokunta esittää, että 16 §:n 4 momentin viimeinen virke erotetaan sääntelyn selkeyden vuoksi omaksi momentikseen.