Perustelut
Yleistä
Hallintovaliokunta uudistaa aluksi mietinnössään
HaVM 16/2014 vp lausutun. Mainitussa mietinnössä valiokunta
on myös edellyttänyt hallituksen huolehtivan siitä,
että hallintovaliokunnalle annetaan viimeistään
vuoden 2015 loppuun mennessä kattava selvitys 1) niistä toimenpiteistä,
joihin on ryhdytty erityisesti epäiltyjen tietojärjestelmän,
mutta myös muiden poliisin henkilörekisterien
osalta sen varmistamiseksi, että tietojärjestelmät
ovat virheettömiä ja että henkilötietojen
käsitteleminen tapahtuu kaikilta osin lainsäädännön
edellyttämällä tavalla ja muutoinkin
asianmukaisesti, sekä 2) niistä toimenpiteistä,
joihin on ryhdytty kyseisten henkilörekisterien ja henkilötietojen
käsittelyn sekä niihin liittyvän koulutuksen,
ohjeistuksen ja valvonnan kehittämiseksi.
Hallintovaliokunta on ottanut asian uudelleen käsiteltäväksi
ennen mietinnössä HaVM 16/2014 vp edellytetyn
selvityksen antamista koskevan määräajan
päättymistä sen johdosta, että eräiden
julkisuuden henkilöiden nimet on tuotu esiin eräissä tiedotusvälineissä siinä valossa,
että kyseiset henkilöt olisi merkitty epäiltyjen
tietojärjestelmään (epäiltyjen
rekisteri, Epri).
Hallintovaliokunta tarkastelee tässä yhteydessä asiakokonaisuutta
selvityksen, sisäministeriön, Poliisihallituksen
ja keskusrikospoliisin lausuntojen pohjalta tiivistetysti niissä puitteissa
kuin salassa pidettävän aineiston osalta on mahdollista.
Arviointia
Putin-kirjauksen tultua julki Epri-kirjaukset sekä tietojenkäsittelyn
ohjaus ja valvonta ovat olleet esitutkinnan kohteina. Asiassa on
nostettu syyte kolmea virkamiestä kohtaan, jotka ovat ilmeisesti
kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.
Asiaa ei ole vielä käsitelty oikeudessa. Osaksi
tästä syystä valiokunta on vielä tässä yhteydessä paljolti
tyytynyt yleisluonteiseen tarkasteluun, vaikka tässä yhteydessä asian
tarkastelu ei luonnollisestikaan ole rikosoikeudellinen, vaan perustuu
perustuslaissa säädettyyn eduskunnan toimialavaliokunnan
tiedonsaantioikeuteen.
Sisäministeriön, Poliisihallituksen ja keskusrikospoliisin
puolelta on esitetty selvitystä niistä toimenpiteistä,
joihin on ryhdytty niin sanotun Putin-kirjauksen julkitulon jälkeen.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että saadut
lausunnot ovat siinä määrin yleisluonteisia,
ettei niistä saa riittävää kuvaa,
miten valvonta on käytännössä aiemmin
toteutunut ja millaista koulutus on aiemmin käytännössä ollut.
Käytettävissä olevan kokonaisaineiston
perusteella voidaan kuitenkin todeta, ettei Putin-kirjauksen ilmituloa
edeltävänä aikana epäiltyjen
rekisterin osalta henkilötietojen käsittely ollut
asianmukaisella tasolla. Puutteita on ollut tuonaikaisissa menettelytavoissa,
käytännöissä, valvonnassa, ohjauksessa
ja koulutuksessa. Tältä osin ei ole ilmennyt olennaista
uutta valiokunnan mietinnössä lausuttuun nähden
(ks. myös HaVM 16/2014 vp).
Myöskään Epriin kirjattujen henkilöiden
lukumäärät ja kirjausperusteiden selitykset
eivät ole olleet erityisen konkreettisia. Ilmoitetut rekisteröityjen
lukumäärätiedot ovat lisäksi
vaihdelleet. Tosin se on selvinnyt, miksi Epriin kirjattujen määräksi
on aiemmin virheellisesti mainittu 180 000.
Hallintovaliokunta on saanut yleisellä tasolla selvitystä niistä puutteista,
joita kyseessä olevan tietojärjestelmän
osalta henkilötietojen käsittelyyn liittyy. Valiokunnan
tiedossa ei kuitenkaan ole Putin-kirjausta lukuun ottamatta, että yksittäisen
nimetyn henkilön osalta olisi tehty virheellisiä rekisterimerkintöjä.
Henkilöitä voidaan rekisteröidä vain
epäiltyinä ja myötävaikuttajina.
Täydentävään "selostusosaan" on
lisäksi saattanut olla merkittynä esimerkiksi
henkilö, johon epäillyn väkivallan uhka
kohdistuu tai voi kohdistua. Perusteluna menettelylle on esitetty,
ettei poliisi muutoin kykene antamaan tarvittaessa suojaa kyseiselle
asianomistajaksi katsottavalle henkilölle. Tältä osin
ei ole ollut kysymys rekisteröidystä henkilöstä.
Tässä yhteydessä on aiheellista todeta
valiokunnan pitävän kovin outona sitä asiakirjoista
ilmenevää seikkaa, ettei niin sanotun Putin-kirjauksen
rekisteriin merkinnästä päättänyt
henkilö ole ilmaissut ymmärtävänsä merkinnän
virheellisyyttä.
Valiokunta toteaa saaduista lausunnoista käyvän
sinänsä ilmi, että poliisihallinnossa
on ryhdytty lukuisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Niiden tehokkuus
ja vaikutukset eivät ole vielä tiedossa, koska
monelta osin toimenpiteet ovat vielä kesken ja muutoinkin
varsin tuoreita.
Asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin kysymys, oliko välttämätöntä keskeyttää
Epriä koskeva
hallinnollinen selvitys ainakaan kaikilta osin, vaikka asiassa käynnistettiin
esitutkinta. Eprin tietosisällön oikeellisuutta
olisi voitu tarkastella esitutkinnasta huolimatta ja tarvittaessa tutkinnan
johtajina toimineiden syyttäjien kanssa neuvotellen. Tätä olisi
valiokunnan mielestä edellyttänyt uskottavuudenkin
vuoksi Poliisihallituksen asema rekisterinpitäjänä ja
ylimpänä poliisiviranomaisena. Epäiltynä on
ollut vain muutama virkamies, ei koko Poliisihallitus, minkä vuoksi
kysymys itsekriminointisuojan tarpeesta ei nouse tässä yhteydessä valiokunnan mielestä
relevantilla
tavalla esiin. Lisäksi on syytä todeta, että lainsäätäjä on
antanut poliisille laajat valtuudet muun muassa henkilötietojen rekisteröimiseen.
Ottaen huomioon poliisin tehtävät ja toimivaltuudet
sekä se seikka, että poliisi valvoo laajalti lakien
noudattamista, valiokunta korostaa, että poliisilta odotetaan
vastaavasti esimerkillisen hyvää ja kaikilta osin
virheetöntä henkilötietojen käsittelyä.
Edellä mainitun hallinnollisen selvityksen lisäksi
kesken näyttää olevan Poliisihallituksen marraskuussa
2014 asettaman työryhmän työ (Eprin tietosisällön
oikeellisuuden tarkistus). Saadusta aineistosta ei ilmene, miten
tarkastus tehdään ja onko se täysin kattava.
Samoin näyttää siltä, että vasta
syksyllä 2015 työryhmä antaa arvionsa
ohjeistuksen täsmentämisestä. Myös
se, miten koulutusta aiotaan konkreettisesti kehittää,
jää vielä epäselväksi.
Valiokunta pitää erikoisena, että Epri-syötöt ovat
vähentyneet 80 prosenttia vuonna 2014. Henkilötietojen
käsittely ei voi olla näin epävarmalla
pohjalla. Tällainen vaihtelu ei muutoinkaan anna hyvää kuvaa
toiminnan laadusta.
Valiokunta toteaa lisäksi, ettei se ole saanut riittävää oikeudellista
selvitystä siitä, mihin perustuu se seikka, että keskusrikospoliisi
hoitaa käytännössä rekisterinpidon,
vaikka lain mukaan Poliisihallitus on rekisterinpitäjä.
Valiokunta tähdentää poliisin henkilötietojen käsittelyä koskevan
lainsäädännön kokonaisuudistuksen
välttämättömyyttä (ks. HaVM 26/2013
vp). Vastaisuudessa on entistä enemmän
painotettava sitä, että tietojärjestelmät
jo rakenteellisesti ohjaavat käyttäjää oikeisiin
ja laillisiin toimintamalleihin sekä että tietojärjestelmiä kehitettäessä otetaan
huomioon laillisuusvalvonnan tarpeet. Valiokunta korostaa, ettei mikään
järjestelmä tai valvonta voi korvata sitä, että asiat
jo ensi vaiheessa tehdään oikein. Tähän
seikkaan on panostettava kaikkein eniten. Jälkikäteinen
rekisterien kattava läpikäynti voi olla jopa rekisterinpitäjän,
jonka toimia on myös ulkopuolisen voitava valvoa, toimesta
mahdotonta. Valiokunta tähdentää tässä yhteydessä myös
ohjeistuksen erityistä merkitystä.
Saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta toteaa,
että henkilötietolain (523/1999) 41 §:n
mukaan asianomaisen viranomaisen on varattava tietosuojavaltuutetulle
tilaisuus tulla kuulluksi valmisteltaessa lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia
uudistuksia, jotka koskevat henkilöiden oikeuksien tai
vapauksien suojaamista henkilötietojen käsittelyssä.
Tämän lainkohdan tarkoituksena on luonnollisesti
pyrkiä ennakollisesti vaikuttamaan henkilötietojen
käsittelytoimien ja rekisterihallinnon lainmukaisuuteen.
Tavoitteena tulee luonnollisesti olla kaiken aikaa myös
hyvä henkilötietojen käsittelytapa. Viime aikoina
annetun epäiltyjen tietojärjestelmän
ohjeistuksen osalta ei ole saadun selvityksen mukaan tietovaltuutetulle
varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Tietosuojavaltuutetun puolelta
on myös ilmoitettu, että Epri-tietoja on korjattu
hänen yhteydenottojensa johdosta. Tietosuojavaltuutettu
on lisäksi ilmoittanut, että hän tulee
tekemään epäiltyjen tietojärjestelmään
kohdistuvan tarkastuksen hallintovaliokunnan mietinnössä edellytetyllä tavalla,
kun Poliisihallituksen selvitykset on saatu valmiiksi.
Vastuullisuudesta ja tilivelvollisuudesta
Yhteenvetona hallintovaliokunta toteaa yleisellä tasolla
edellä mainitun ja esitutkinnassa ilmenneen perusteella,
että muun muassa poliisin antamassa ohjeistuksessa, menettelytavoissa, koulutuksessa,
sisäisessä valvonnassa ja valvonnan uskottavuudessa
on paljastunut rakenteellisia epäkohtia. Kysymys on periaatteellisestikin vakavista
asioista, ja ne ovat laajempia kuin pelkästään
Epriä koskevat seikat. Kysymys on poliisin vastuullisuudesta
ja tilivelvollisuudesta (accountability) salaisten rekisterien sekä taktisten
ja teknisten menetelmien toimintakentällä eli siis
ympäristössä, joka ei ole julkinen eikä läpinäkyvä.
Salaisella toimintakentällä vastuullisuus edellyttää tilivelvollisuutta
ja toimintojen kirjaamista (audit trail) eli selkeitä vastuuasemia,
kattavaa dokumentointia ja valvontaa. Rekisterinpitäjän
on kyettävä osoittamaan rekisteröinnin
laillisuus. "Accountability" tarkoittaa myös
sitä, että poliisi on auktorisoidun tahon kysyessä velvollinen
esittämään täydellisen selvityksen
toiminnastaan (audit trail). Uskottava valvonta ei valiokunnan mielestä voi
järjestelmään liittyvien epäiltyjen
rakenteellisten puutteiden ja virheiden vuoksi toteutua pelkästään poliisin
sisäisenä valvontana. Poliisin hierarkkisen organisaation
yläpäässä kohdataan välttämättä niin
sanottuja vaarallisia työyhdistelmiä ja törmätään
itsekriminointisuojaan liittyviin ongelmiin.
Valiokunta pitää välttämättöminä myös
niitä eri toimenpiteitä, joilla voidaan estää tietovuotoja
poliisin salaisista rekistereistä. Mekanismit, joilla voidaan
paljastaa tällaisia rikoksia, toimivat samalla myös
vuotoja ennalta estävästi.
Valiokunta tulee käsittelemään asiaa
tarkemmin saatuaan hallintovaliokunnan mietinnössä HaVM
16/2014 vp edellytetyn selvityksen.