Lakialoitteessa ehdotetaan perusopetuslain muuttamista niin, että kunnan velvollisuus järjestää perus- ja esiopetusta ulotetaan koskemaan myös niitä lapsia, joiden maassaolon perusteena on tilapäinen oleskelulupa. Vastaavasti lakialoitteessa ehdotetaan oppivelvollisuuden laajentamista koskemaan myös näitä tilapäisen oleskeluluvan omaavia lapsia. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella Suomessa asuvalla lapsella on oikeus käydä koulua riippumatta siitä, millaiseen oleskelulupaan hänen maassaolonsa perustuu.

Suomi on sitoutunut YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa siihen, että kaikilla henkilöillä on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen saaminen on yksi niistä keskeisistä ihmisen oikeuksista, jotka olemme päättäneet taata kaikille. YK:n vuosituhatjulistuksessa Suomi on yhdessä muiden maiden kanssa sitoutunut tekemään työtä, jotta oikeus perusopetukseen toteutuu kaikkien osalta myös kehitysmaissa vuoteen 2015 mennessä. Tässä kontekstissa on hieman yllättävää, ettei oikeus peruskoulun käymiseen ole Suomessa taattu niiden lasten osalta, joiden oleskelu perustuu tilapäiseen oleskelulupaan.

Oikeudesta peruskoulutukseen ja perusopetuksen järjestämisestä säädetään perustuslaissa ja perusopetuslaissa. Perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen järjestäminen on kunnan tehtävä. Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Koulunkäyntiä ei ole sidottu kansalaisuuteen, mutta oikeuden universaaliutta rajoittaa sen kiinnittäminen kunnassa asumiseen. Suomessa ei ole yhtenäistä käytäntöä kotikunnan antamisesta tilapäisellä statuksella maassa oleskeleville henkilöille. Kunta tai muu opetuksen järjestäjä voi kuitenkin ottaa lapsen oppilaaksi perusopetukseen tai esiopetukseen siitä riippumatta, katsotaanko lapsen asuvan vakinaisesti siinä kunnassa, jossa hän oleskelee.

Koulunkäyntioikeuden puuttuminen koskettaa mm. niitä lapsia, joita ei ole voitu kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen palauttaa kotimaahansa. Viime vuonna 259 turvapaikanhakijalle myönnettiin tilapäinen oleskelulupa palauttamisen estymisen vuoksi. Tällaisen oleskeluluvan saajista valtaosa oli Afganistanin, Irakin ja Somalian kansalaisia. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään korkeintaan vuodeksi kerrallaan ja kahden vuoden jälkeen henkilöille myönnetään jatkuva oleskelulupa. On mahdollista, että olojen vakiinnuttua nämä henkilöt voivat palata kotimaahansa, mutta siitä ei ole olemassa takeita.

Käytännössä tilapäisen oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista vain pieni osa on lapsia, ja suurimmalle osalle heistä on järjestynyt mahdollisuus käydä koulua siinä kunnassa, jossa he oleskelevat. Koulunkäynnin järjestäminen näille lapsille on järkevää ja kohtuullista, koska jo yksikin vuosi on lapsen kehityksessä pitkä aika. Koulunkäynti myös normalisoi lapsen elämää uudessa ympäristössä ja helpottaa selviytymistä aiemmista mahdollisesti hyvinkin traagisista perhettä kohdanneista kokemuksista.

Kouluun pääsyssä on silti ollut myös ongelmia, eivätkä kaikki kunnat ole hyväksyneet tilapäisen oleskeluluvan saaneita lapsia oppilaaksi. Tällä hetkellä on meneillään ainakin yksi oikeusprosessi, jossa on valitettu lapsen koulunkäynnin torjumisesta. Lakiehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, ettei tällaisia ongelmia jatkossa enää ole, vaan jokaisen Suomessa asuvan lapsen oikeus perusopetukseen on taattu riippumatta siitä, millaiseen oleskelulupaan hänen maassaolonsa perustuu.

Tilapäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleilevien turvapaikanhakijoiden tilanne on laajemminkin ongelmallinen. Nämä henkilöt ovat laillisesti maassa, mutta heillä ei ole oikeutta koulunkäynnin lisäksi myöskään terveydenhuoltoon tai sosiaaliturvaan. Työnteko-oikeus on sekin rajattu. Ensimmäisenä vuonna tilapäisen oleskeluluvan myöntämisen jälkeen työnteko-oikeutta ei ole. Näiden henkilöiden asema tarvitsee pikaisesti laajempaa tarkastelua, jonka perusteella heidän asemaansa kohtuullistetaan.