PERUSTELUT

Kiinteistöverolain 13 a § (476/1998) muutettiin vuonna 1998 ja sen mukaan: "Poiketen siitä, mitä 11 §:ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00."

Jos kunnanvaltuusto päättää käyttää hyväksi tätä lainkohtaa ja määrää yleishyödyllisille yhteisöille oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja niiden omistamat kiinteistöt ovat em. pykälässä tarkoitettuja. Tätä veroprosenttia sovelletaan sitten kaikkiin verohallinnon tulkinnan mukaisiin, kunnassa oleviin 22 §:n tarkoittamiin yleishyödyllisiin yhteisöihin.

Vuoden 1999 loppuun asti yleishyödyllisen yhteisön veroprosentti koski ainoastaan yhdistys- ja seurojentaloja, jos rakennus oli pääasiallisesti yleisessä ja yleishyödyllisessä käytössä. Vuoden 2000 alusta laki muuttui koskemaan kaikkia tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuja yleishyödyllisen yhteisön omistamia rakennuksia ja maapohjia. Lain sanamuoto ja sen tulkinta siitä, mitkä kaikki luetaan yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, jäi kuitenkin joiltakin osin epäselväksi.

Tuloverolain 22 §:n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos

1. se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;

2. sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin;

3. se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Pykälässä annetaan esimerkkejä edellä vaaditut ehdot täyttävistä yhteisöistä. Esimerkkiluettelon mukaan yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen.

Kirkollisvero-oikeuden ulkopuoliset seurakunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat ovat jääneet pykälän esimerkeistä pois, vaikka niiden toiminta kaikilta osin vastaakin yleishyödyllisille yhteisöille asetettuja kriteerejä: toimimalla yleiseksi hyväksi erityisesti siveellisessä ja henkisessä mielessä, mutta useimmiten myös aineellisessa ja yhteiskuntaa hyödyttävässä mielessä sekä olemalla toiminnaltaan kaikille avointa ja voittoa tuottamatonta. Seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt ovat usein mukana yhteistyössä mm. kunnallisten ja muiden yleishyödyllisten yhdistysten kanssa erilaisissa mm. köyhyyttä torjuvissa, päihderiippuvaisten hoitoa edistävissä ja lasten tervettä kasvua ja kehitystä tukevissa projekteissa. Nykyisen lain sanamuoto ei tee tarpeeksi selväksi seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien asemaa suhteessa alennettuun kiinteistöveroprosenttiin, vaikka uskommekin sen sisällyttämisen näihin lakeihin olleen lainlaatijoiden tarkoituksena.

Verohallinto onkin kunnille annetun tiedon mukaan tulkinnut uudelleen tuloverolain 22 §:n säännöstä muuttaen yleishyödyllisiksi yhteisöiksi luettavien yhteisöjen luetteloa. Luettelosta on tälle vuodelle poistettu mm. seurakunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat. Jäljelle on jätetty vain ns. aatteelliset yhdistykset, joiden rakennus tai maapohja on verohallinnon tulkinnan mukaan yleishyödyllisessä käytössä. Tämä on jättänyt seurakunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat ilman kiinteistöverolain 13 a §:n heille suomaa etuisuutta.