Perustelut

Euroopan unionin komission odotetaan kesäkuussa antavan asetusehdotuksen Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta. Taustalla on tarve puuttua nykyistä tehokkaammin EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvaan rikollisuuteen ja väärinkäytöksiin, kuten unionin talousarvioon sisältyviin tuloihin ja menoihin kohdistuviin petoksiin. Saadun selvityksen mukaan kyse on laajasta ja EU:n tasolla merkittävästä ongelmasta.

Valtioneuvoston selvityksen tarkoituksena on informoida eduskuntaa Suomen pyrkimyksistä vaikuttaa ennakolta kyseisen asetusehdotuksen sisältöön. Selvityksen liitteenä olevassa muistiossa käsitellään niitä reunaehtoja, joiden täyttymistä asetusehdotuksessa Suomi pitää tärkeänä. Siitä, onko Suomi mukana Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa, päätetään myöhemmin erikseen.

Lakivaliokunta katsoo, että Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa on kyse merkittävästä asiasta. Siksi on tärkeää, että Suomi on aktiivinen ja pyrkii ennalta vaikuttamaan komission lainsäädäntöaloitteen sisältöön. On myös hyvä, että eduskuntaa informoidaan asiasta mahdollisimman varhain.

EU:n taloudellisten etujen suojaaminen mahdollisimman tehokkaasti on tärkeää sekä unionin toimielinten että jäsenvaltioiden kannalta. Valtioneuvoston tavoin valiokunta kuitenkin katsoo, että ensisijaisesti tähän pitäisi pyrkiä nykyistä oikeudellista ja muuta keinovalikoimaa käyttämällä sekä olemassa olevien instituutioiden eli Eurojustin, EU:n petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Europolin avulla ja niitä tarvittaessa kehittämällä ja tehostamalla.

Suomi on aiemmissa yhteyksissä suhtautunut Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen varsin varauksellisesti. Tämä on johtunut erityisesti perustuslaillisista syistä. Tilanne on kuitenkin Lissabonin sopimuksen myötä siinä mielessä muuttunut, että unionilla on nykyisin SEUT 86 artiklan nojalla toimivalta perustaa Euroopan syyttäjänvirasto Eurojustin pohjalta unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi. Tästä huolimatta valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että Euroopan syyttäjänviraston perustaminen ei edelleenkään ole ongelmatonta ja asiaan liittyy useita avoimia kysymyksiä. Keskeisiä kysymyksiä ovat erityisesti Euroopan syyttäjänviraston organisointi ja se, miten sen toiminta järjestetään suhteessa jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin.

Liitteenä olevan muistion mukaisissa kansallisissa reunaehdoissa muun muassa katsotaan, että Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta tulisi saada lisäarvoa nykytilaan nähden ja siitä ei saisi aiheutua tarpeettomia lisäkustannuksia unionille eikä jäsenvaltioille. Lakivaliokunnalla ei ole huomauttamista reunaehtojen sisältöön. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää kuitenkin sitä, että Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa hyödynnetään nykyisiä rakenteita ja resursseja ja pyritään näin välttämään turhan ja päällekkäisen byrokratian luomista. Valiokunta yhtyykin valtioneuvoston näkemykseen siitä, että Eurojustin pohjalta kehitettävä Eurooppalainen syyttäjänvirasto voisi olla toimiva organisointitapa. Tällainen malli vastaisi myös SEUT 86 artiklaa siitä, että Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan Eurojustin pohjalta.