Perustelut

Valiokunta katsoo, että i2010-strategiaehdotuksen tavoitteet ja kolme toimintalinjaa ovat kannatettavia, tärkeitä ja oikean suuntaisia. Tieto- ja viestintäteknologian nopea kehittäminen ja sen yhdistäminen muuhun teknologian kehittämiseen, hyödyntämiseen sekä palveluiden ja markkinoiden liiketoimintaan luo Euroopalle kykyä vastata Lissabonin strategian tavoitteisiin. Ehdotetut toimenpiteet antavat hyvän pohjan ja niihin jatkossa tulevat täydennykset mahdollistavat kehityksen jatkumisen. Valiokunnan huomiota on kuitenkin kiinnitetty siihen, että strategian tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisempia. Kuten keskeisenä kilpailualueena olevassa Aasiassa, tavoitteeksi tulee asettaa niin sanottu "ubiikkiyhteiskunta" (ubiquitous computing), jossa loppukäyttäjä voi kaikkialla hyödyntää läsnä olevilla helppokäyttöisillä päätelaitteilla kulloinkin parhaimmat palvelut antavaa verkkoteknologiaa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ja käytön edistäminen nostetaan esiin horisontaalisena, kaikille yhteiskunnan toimijoille kuuluvana kehityskohteena, missä tarvitaan yhteistyötä ja koordinointia.

Tämän lisäksi EU:ssa on sitouduttu kestävän kehityksen edistämiseen. Tieto- ja viestintätekniikan ja sen palvelujen laaja käyttö edistää kestävää kehitystä vähentämällä ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja luonnonvarojen käyttöä (materiaalin ja energian kulutus), edistämällä sosiaalista kehitystä sekä luomalla edellytyksiä talouden kehitykselle.

Yhtenäinen eurooppalainen tietoalue

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että ehdotuksessa annetaan liian myönteinen kuva lainsäädäntökehikon vaikutuksista yritysten kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja innovaatiohalukkuuteen. Strategiassa tulee edelleen korostaa, että alan liiketoiminnan edistäminen edellyttää sääntelyn keventämistä ja lainsäädännön yksinkertaistamista. Valiokunta katsoo, että strategiaan tulee sisällyttää kattava sektorikohtaisten lainsäädäntöjen uudistamista koskeva arviointi. Tärkeää on, että lainsäädännön uudistaminen ja yksinkertaistaminen tukee tietoyhteiskunnan kehitystä ja sisältöpalveluiden tarjontaa sekä ottaa huomioon markkinatilanteen ja teknologianeutraalin lähestymistavan. Komission tulee puolestaan varmistaa, että harmonisointi etenee eri jäsenmaissa yhtäaikaisesti.

Valiokunnan näkemyksen mukaan strategiassa pitää korostaa voimakkaammin sisältöpalveluiden merkitystä sekä sitä, että sisältöpalveluiden laajamittainen käyttöönotto edellyttää panostamista verkkoturvallisuuteen.

Asiantuntijakuulemisen mukaan strategiassa tulee myös huomioida se, että eri jakelukanavien konvergoituminen ei saa johtaa sääntelyn lisääntymiseen, vaan sääntelyssä tulee ottaa huomioon markkinoiden kehittyminen ja teknologian mukanaan tuomat mahdollisuudet. Tästä esimerkkinä on mainittu televisioalan keskeisimmän direktiivin uudistaminen, jossa vaarana on pidetty sitä, että televisioalan tiukka sääntely siirretään koskemaan myös uuden teknologian sallimia palveluita. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että tämä suuntaus koskee erityisesti ns. non-linear-palveluita ja esimerkiksi kehittymässä olevia MobiiliTV- ja IPTV-palveluja.

Valiokunta pitää tärkeänä, että strategiassa kiinnitetään oikealla tavalla huomiota verkkoturvallisuuden kehittämiseen, sillä se on edellytyksenä mm. sähköisen julkisen hallinnon palvelujen käyttöönotolle. Kehittämistä tulee tehdä teknisin ja lainsäädännöllisin keinoin, mutta myös valistuksella sekä esimerkillisellä toiminnalla.

Sisältöpalveluiden ja laajakaistan käyttöä jarruttavan virus- ja roskapostiongelman vastaisia toimia tulee jatkaa EU-tasolla. EU-tasolla tulee edistää toimia, joilla voidaan lisätä kuluttajien luottamusta verkkoliiketoimintaan mm. panemalla täytäntöön rakenteellisia ratkaisuja virusten ja roskapostin torjuntaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on roskapostin lähettämisen kieltäminen EU:ssa. EU-tasolla on myös tärkeää säädellä vastuista tilanteissa, joissa markkinoilla toimivat yritykset eivät noudata pelisääntöjä.

Asiantuntijakuulemisessa on suhtauduttu varauksella komission esittämiin taajuuspolitiikan kehittämistä koskeviin näkemyksiin ja on korostettu, että taajuuspolitiikan kehittämiselle asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa taajuuksien arvottamisella ja kauppaamisella. Asiantuntijoiden mukaan taajuuksien hinnoittelun ei ole voitu osoittaa tehostavan taajuuksien käyttöä eikä se myöskään ole omiaan nopeuttamaan siirtymistä digitaalisiin lähetyksiin. Päinvastoin on olemassa riittävän varoittavina esimerkkeinä USA:ssa ja monissa EU:n jäsenvaltioissa toteutetut 3G-taajuushuutokaupat, jotka osaltaan hidastivat kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen investointeja ja käyttöönottoa. Valiokunta katsoo, että strategiassa on otettava huomioon se, että taajuuksien käytön tehostamiseksi tulee aktiivisesti panostaa uusien jakelumenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottamiseen. Mikäli taajuuksien arvottamiseen ja hinnoitteluun kuitenkin päädytään, tulee jäsenmailla olla mahdollisuus päättää arvottamisesta ja hinnoittelusta itsenäisesti.

Tutkimusinvestoinnit ja innovointi

Pysyäkseen kehityksen kärjessä Suomen kannattaa erityisen vahvasti tukea tutkimusinvestointien ja innovoinnin resursointia. Kansallisilla ohjelmilla tulee edelleen sekä täydentää että luoda mahdollisuuksia osallistua koko Euroopan laajuiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan ja toisaalta hyödyntää tutkimustuloksia.

Strategiassa tulee myös selkeämmin korostaa, että kilpailukykyinen ICT-teollisuus on välttämätön edellytys talouden kasvulle ja työpaikkojen luomiselle unionin alueella. EU:n tasolla on tärkeää ryhtyä toimiin, joilla voidaan ehkäistä työpaikkojen siirtyminen matalapalkkaisiin maihin.

Tämän lisäksi strategiassa tulee esittää toimia, joilla edistetään uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Samalla on varmistettava, että mahdollinen sääntely ja viranomaistoiminta eivät johda tietyn teknologian suosimiseen toisten kustannuksella, vaan että sääntely on teknologianeutraalia.

Valiokunta katsoo, että on tavoiteltavaa, että komission puolelta keskeiset seitsemännen puiteohjelman osuudet sekä kilpailukyky- ja innovointiohjelmat toteutetaan resursseiltaan mahdollisimman laajoina ja ohjelmarakenteeltaan monipuolisina niin, että koko teollisuusskaala (pienet, keskisuuret sekä suuret yritykset) ja tutkimuslaitokset yhdessä innovoivat ja yhdessä hyötyvät Euroopan mittakaavaedusta, kotimarkkinoista ja julkisista investoinneista.