Perustelut

Puolustusvaliokunta tukee Suomen osallistumista riittävällä panoksella YK-johtoiseen kriisinhallintaan Suomen perinteisen YK-roolin mukaisesti. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen osallistumistaso kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin on viime vuosina laskenut ja laskee edelleen ISAF-operaation nykyisen vaiheen päättyessä vuonna 2014. Puolustusvaliokunta totesi lausunnossaan Suomen osallistumisesta YK:n UNIFIL-operaatioon Libanonissa pitävänsä osallistumista tarpeellisena ja perusteltuna (PuVL 5/2011 vp). Valiokunta pitää Suomen osallistumisen laajentamista ottamalla suomalais-irlantilaisen pataljoonan johtovastuu ajalle 2013—2015 niin ikään tarpeellisena ja perusteltuna.

UNIFIL-operaatio (United Nations Interim Force in Lebanon) perustettiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä vuonna 1978 tehtävänään Israelin joukkojen vetäytymisen valvonta sekä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttaminen alueelle. Operaation mandaattia on muutettu vuosina 1982, 2000 ja 2006. YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee operaation mandaattia vuosittain nykyisen mandaatin ollessa voimassa 20.8.2013 saakka. Operaatiossa palvelee noin 11 000 sotilasta 38 maasta. Suomalaisia sotilaita operaatiossa on palvellut noin 11 500. Operaation voimankäyttösäännöt perustuvat YK:n mallivoimankäyttösäännöille, ja niitä voidaan pitää riittävinä operaation tehtävien toteuttamiseen sekä joukkojen omasuojan kannalta.

Nykyinen mandaatti määrittää operaation tärkeimmiksi tehtäviksi osapuolten välisten vihollisuuksien lopettamisen valvonnan ja paikallisen väestön suojelun. Osapuolten suostumus on operaation menestyksellisen toiminnan kannalta keskeinen edellytys. UNIFIL tukee Libanonin hallitusta ja asevoimia ja valvoo yhdessä Libanonin ja Israelin asevoimien kanssa maiden välistä rajaa, jonka kiistanalaisten kohtien merkitsemistä ei ole voitu saattaa päätökseen. UNIFIL on toiminnallaan edesauttanut Libanonin ja Israelin asevoimien välisen dialogin kehittymistä tarjoamalla muun muassa kolmikantafoorumin kiistanalaisten kysymysten ratkaisemiseksi.

UNIFIL on läsnäolollaan vakauttanut eteläisen rajavyöhykkeen tilannetta. Lähi-idän yleistilanne on kuitenkin jännittynyt, eikä rauhanprosessin tasolla ole tapahtunut myönteistä kehitystä. Syyrian ajautuminen sisällissotaan on synnyttänyt uuden, koko alueen vakautta uhkaavan tekijän. Syyrian hajoamiskehityksen jatkuminen on noussut Syyrian naapureiden turvallisuusuhkien listan kärkeen, mutta erityisen suuri vaikutus sillä on Libanonin turvallisuuteen ja vakauteen. Puolustusvaliokunta toteaa, että Libanonin turvallisuustilanne on muuttumassa entistä hauraammaksi ja voi nopeasti heikentyä toisiinsa vahvasti kytkeytyvistä sisäisistä ja laajemmista alueellisista tekijöistä johtuen. Valiokunnan mielestä UNIFILin toiminta eteläisellä rajavyöhykkeellä muodostaa edelleen vakauttavan tekijän. Operaation toimintaedellytykset riippuvat kuitenkin alueen yleisestä turvallisuuskehityksestä, johon liittyvät riskit ja epävarmuustekijät ovat valiokunnan mielestä kasvaneet sitten vuoden 2011, jolloin Suomi päätti osallistua uudelleen UNIFILin toimintaan.

Käsiteltävänä olevan selvityksen mukaan Suomi aikoo laajentaa osallistumistaan Irlannin ja Suomen muodostamaan pataljoonaan, jonka johtovastuu siirtyisi Suomelle. Pataljoonan vahvuus on noin 500 sotilasta, joista suomalaisten osuus on tähän saakka ollut noin 170. Johtovastuun ottamisen myötä suomalaisten joukkojen määrä nousee enintään 350 sotilaaseen.

Johtovastuusta ja vahvuuden lisäämisestä aiheutuvat lisäkustannukset ovat alustavan arvion mukaan yhteensä noin 45 miljoonaa euroa vuosina 2013—2015. Ulkoasiainministeriön osalta noin 17 miljoonan euron lisäkustannus muodostuu noin 150 sotilaan lisäyksen aiheuttamista palkkauskustannuksista. Puolustusministeriön noin 27 miljoonan euron lisäys muodostuu lisäjoukon perustamisesta vuonna 2013 ja purkamisesta vuonna 2015 sekä toiminnan aiheuttamista kuluista johtovaltion vastattavaksi tulevasta johtamisjärjestelmästä aiheutuvat kulut mukaan lukien.

Puolustusvaliokunta totesi lausunnossaan (PuVL 5/2011 vp) Suomen osallistumisesta YK:n UNIFIL-operaatioon Libanonissa, että valtioneuvoston olisi pitänyt sisällyttää osallistumista koskevaan selvitykseen tieto siitä, aikooko valtioneuvosto ehdottaa osallistumista UNIFIL-operaatioon määräajaksi. Puolustusvaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota saamaansa selvitykseen, jonka mukaan Irlannin lähtökohtana oli neljän vuoden määräaikainen osallistuminen. Valiokunta katsoi tuolloin, että valtioneuvoston olisi pitänyt sisällyttää selvitykseen tieto siitä, aikooko valtioneuvosto ehdottaa osallistumista UNIFIL-operaatioon määräajaksi, koska muutokset Irlannin osallistumisessa vaikuttaisivat olennaisella tavalla Suomen edellytyksiin osallistua ja osallistumisen kustannuksiin.

Käsiteltävänä olevassa selvityksessä vahvistetaan, että Irlannin tarkoituksena on joukkojensa vetäminen pois operaatiosta toukokuussa 2015, jolloin myös suomalais-irlantilaisen pataljoonan toiminta lakkaa. Selvitykseen sisältyvän kustannuslaskelman perustana on vetäytyminen Irlannin kanssa keväällä 2015. Selvityksen mukaan valtioneuvosto selvittää Suomen mahdollisuutta osallistua UNIFIL-operaation merikomponenttiin vuoden 2015 jälkeen Pohjoismaiden yhteisenä hankkeena. Puolustusvaliokunnan mielestä mahdollisesta osallistumisesta UNIFIL-operaatioon vuoden 2015 jälkeen tulee tehdä erillinen päätös, jonka yhteydessä eduskuntaa on kuultava sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 3 §:n 1 momentin mukaisesti.