Ehdotus

Puiteohjelman (Framework Programme for Competitiveness and Innovation, CIP) tavoitteena on EU:n kilpailukyvyn ja kestävän kasvun parantaminen painottamalla innovatiivista, tuottavaa, ympäristön kannalta järkevää ja resurssitehokasta lähestymistapaa. Puiteohjelman toimenpitein on tarkoitus pyrkiä seuraaviin ns. ylätavoitteisiin:

1. Edistää yritysten, varsinkin pk-yritysten, kilpailukykyä
2. Edistää innovaatiotoimintaa mukaan lukien ekoinnovaatiot
3. Edesauttaa kilpailukykyisen, innovatiivisen ja inklusiivisen tietoyhteiskunnan kehittymistä sekä
4. Edistää energiatehokkuutta ja uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä kaikilla sektoreilla mukaan lukien liikenne (kuljetustoiminta).

Jo käynnissä olevan yritysohjelman (Multi-Annual Programme for Enterprise and Entrepreneurship, MAP) lisäksi kilpailukyvyn ja innovaatioiden puiteohjelmaan yhdistettäisiin:

• Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelma (Intelligent Energy for Europe)
• LIFE-ohjelman ympäristöteknologioiden edistämistä koskevat osat
• ICT-ohjelmat Modinis, eContent ja eTen
• joitakin innovaatio-osia tutkimuksen ja teknologian puiteohjelmasta.

Puiteohjelma muodostuu kolmesta alaohjelmasta tai pilarista, joita ovat:

1. Yrittäjyys- ja innovaatio-ohjelma (EIP: the Entrepreneurship and Innovation Programme)
2. ICT-politiikkaa tukeva ohjelma (The ICT Policy Support Programme)
3. Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelma (The Intelligent Energy-Europe Programme).

Puiteohjelman toteuttamisvälineinä on useita komission suoraan tai välillisesti hallinnoimia välineitä. Näitä ovat politiikkalinjausten valmistelu, teknologian siirtoon ja uusien teknologioiden levittämiseen tähtäävät projektit, Euroopan investointirahaston hallinnoimat yhteisön rahoitusinstrumentit, erilaisten verkostojen toiminnan tehostaminen sekä tiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen levittäminen.

Merkittävin osa budjetista muodostuu rahoitusvälineistä. Loppuosa ohjataan erilaisten projektien (parhaiden käytäntöjen kartoittamisen ja tulosten levittämisen, demoprojektien, tutkimusten, konferenssien jne.) sekä verkostojen toteuttamiseen. Politiikkaa ja sen painopisteitä linjataan työstä saatavien tulosten sekä komission säännöllisesti tuottamien kilpailukykyä kartoittavien asiakirjojen pohjalta.

Ohjelmaluonnoksessa ehdotetaan, että ohjelmaa hallinnoimaan perustetaan toimeenpanovirasto (Executive Agency). Se vastaisi lähinnä projektien suunnittelusta, hallinnoinnista ja eri prosessien teknisestä toteutuksesta. Politiikkalinjaukset olisivat edelleen komission vastuulla.

Ohjelmaan yhdistetään useita EU:n olemassa olevia kilpailukyvyn, yrittäjyyden ja innovoinnin edistämisohjelmia tai osia niistä sekä tiettyjä uusia hankkeita. Ohjelman seitsemän toimintavuoden kokonaisrahoitukseksi on suunniteltu 4 212,60 miljoonaa euroa, joista 2 631 miljoonaa osoitettaisiin yrittäjyyden ja innovoinnin edistämisohjelmalle (EIP), 801,6 miljoonaa ICT-ohjelmalle ja 780 miljoonaa energiaohjelmalle.

Valtioneuvoston kanta

Alustavan näkemyksen mukaan valtioneuvosto suhtautuu komission ehdottamaan uuteen kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelmaan myönteisesti. Komission ehdotus jättää vielä avoimeksi tiettyjä kysymyksiä, joihin voidaan ottaa kantaa vasta ehdotuksen yksityiskohtaisemmassa sisällöllisessä käsittelyssä, joka tapahtuu kilpailukykyneuvoston alaisessa kilpailukyky- ja kasvu-työryhmässä.

Ohjelman rakenne

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti suunnitelmaan yhdistää tiettyjä yhteisöohjelmia ja niiden osia yhdeksi ohjelmaksi. Valtioneuvosto kannattaa ympäristöteknologioiden ja ekoinnovaatioiden edistämistä CIP-ohjelman kautta, kuten myös Euroopan älykäs energiahuolto-ohjelman liittämistä ohjelman yhdeksi pilariksi.

Kolmelle CIP:n alaohjelmalle on ehdotettu jokaiselle omaa hallintokomiteaa. Hallintokomiteoiden suhteen pitää varmistaa, että ne toimivat mahdollisimman yhdensuuntaisesti. Ohjelman tuottama lisäarvo riippuu myös siitä, miten komission pääosastojen yhteistyö realisoituu alaohjelmien yhteensovittamisessa. Innovatiivisen yrittäjyyden edistäminen tulee olla kolmen alaohjelman läpi kulkeva "punainen lanka".

Ohjelmasynergian osalta tulee varmistaa, että CIP-ohjelma on tiiviisti ja luontevasti vuorovaikutuksessa muiden yhteisön ohjelmien, kuten tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman, kanssa.

Ohjelman tavoitteet, toiminta-alueet ja toteutusinstrumentit

Valtioneuvosto pitää komission kokonaisvaltaista lähestymistapaa, kunnianhimoista tavoitteenasettelua ja pyrkimystä integroida erilaisia kilpailukykyyn vaikuttavia toimintoja toisiinsa oikeaan osuneena. Innovaatioiden, ekotehokkuuden ja kilpailukyvyn välisen yhteyden tunnistaminen on oikea valinta. Lisäksi puiteohjelman idea päällekkäisyyksien karsimisesta sekä horisontaalisesta ja koordinoidusta otteesta on kannatettava.

Kilpailukyvyn puiteohjelman ja muiden yhteisöohjelmien välille tulee saada todellista synergiaa ja koheesiota. Ohjelmaehdotus on hyvä aloite tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Puiteohjelmaa varten suunnitellun toimeenpanoviraston perustamisen yhteydessä tulee varmistaa, että se tuo lisäarvoa kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistämiselle. Ohjelmassa tulisi korostua paremmin palvelualojen edistäminen EU:n talouskasvun lähteenä tulevaisuudessa. EU-tasolla tarvitaan lisää toimenpiteitä, joilla voidaan edistää palvelujen tuottavuuden kohottamista ja palvelumarkkinoiden kehittymistä.

Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi komission ja jäsenmaiden tulisi edistää uuden teknologian hyödyntämistä pk-yrityksissä. Eurooppalaisen palvelusektorin uudistaminen teknologia-, palvelu- ja toimintatapainnovaatioiden avulla tulisi olla ohjelman yksi keskeinen painopiste.

Valtioneuvosto katsoo, että ekotehokkaiden innovaatioiden ja ympäristöteknologian käyttöönoton edistämisessä ohjelmalle tulee asettaa myös ympäristönäkökohdasta riittävän kunnianhimoiset tavoitteet.

Ohjelmaan yhdistetään useita EU:n olemassa olevia kilpailukyvyn, yrittäjyyden ja innovoinnin edistämisohjelmia tai osia niistä sekä tiettyjä uusia hankkeita. Tästä johtuen ohjelman rahoituksen arviointi on tässä vaiheessa vielä vaikeaa.

Ohjelman budjetista on iso osa varattu Euroopan investointirahaston hallinnoimien pk-yritysten rahoitusinstrumenttien vahvistamiseen. Tästä rahoituksesta merkittävä osa kohdistuu riskirahoituksen tarjonnan vahvistamiseen. Komission esitys on tässä vaiheessa varsin yleisellä tasolla, joten rahavirtojen allokoinnista ja ehdotetun rahoituksen tarkoituksenmukaisuudesta ei vielä saa yksityiskohtaista kuvaa. Yksityiskohdat tarkentuvat käsittelyn edetessä kilpailukyky- ja kasvutyöryhmässä. Siksi kannanmuodostus on tältä osin vielä hyvin alkuvaiheessa.

Yleisesti ottaen pk-yrityksille suunnattua rahoitusta kohdistettaessa tulee huomioida (innovatiivisten) palvelualojen tarpeet. Ekoinnovaatioiden ja ympäristö- ja energiateknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen tähtäävä rahoitus tulee olla myös riittävästi huomioitu ohjelman rahoituksessa.