Perustelut

Yleistä

Valiokunta pitää hallituksen esityksen tavoitteita tärkeinä. Suullisen kielitaidon aseman vahvistaminen lukiokoulutuksessa on tarpeellista, sillä vierailla kielillä kommunikoitaessa juuri suullisen kielitaidon hallinta on tärkeää. Myös opiskelijat kokevat kielten opiskelussa tällä hetkellä puutteena suullisen kielitaidon liian vähäisen osuuden. Osaamisen tunnustamista koskevaa ehdotusta valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena. Edelleen valiokunta pitää tarpeellisena, että esityksessä nostetaan lain tasolle nykyisin asetuksella säädetty opiskelijan oikeus saada tieto arviointiperusteista. Näin ollen valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Suullisen kielitaidon arvioiminen

Esityksessä ehdotetaan lukion opiskelijan arviointia koskevia säännöksiä täsmennettäväksi siten, että kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Tarkoitus on, että tuntijakoasetuksen sekä nykyisten nuorten ja aikuisten opetussuunnitelman perusteiden mukainen toinen A- ja B1-oppimäärien valtakunnallisista syventävistä kursseista muutetaan suullisen kielitaidon kurssiksi. Suullisen kielitaidon kurssin suorittaminen säilyy kuitenkin opiskelijalle valinnaisena. Suullista kielitaitoa arvioidaan koko kurssin ajan ja erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa Opetushallitus. Valiokunta korostaa, että suullista kielitaitoa arvioiva valtakunnallinen koe on koulutuksen järjestäjille ja opiskelijoille maksuton.

Koulutuksen järjestäjä huolehtii kurssin edellyttämistä käytännön järjestelyistä ja siihen liittyvän kokeen toimeenpanon järjestelyistä. Koulutuksen järjestäjä myös päättää kokeen toteuttamiseen ja arviointiin osallistuvien opettajien lukumäärästä. Tarkoitus on, että lukion kieltenopettajat toteuttavat ja arvioivat suullisen kielitaidon kokeen osana lukiokoulutusta. Kokeen käyttöönotto edellyttää lukion kieltenopettajien täydennyskoulutusta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että opettajien täydennyskoulutusta ryhdytään antamaan ajoissa ja että sitä järjestetään riittävästi. On hyvä, että hallitus on varautunut siihen, että täydennyskoulutuksesta arvioidaan aiheutuvan vuosina 2008—2010 yhteensä noin miljoonan euron kustannukset. Kieltenopettajien täydennyskoulutus toteutettaisiin valtion talousarviossa opetustoimen henkilöstökoulutukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa.

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että esityksen välittömät kustannusvaikutukset olisivat vähäiset. Ehdotettu suullisen kielitaidon koe on osa lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaa, minkä vuoksi sen järjestämisestä ei hallituksen arvion mukaan lähtökohtaisesti aiheutuisi opetuksellisia lisäkustannuksia koulutuksen järjestäjille. Mahdolliset lisäkustannukset sisältyisivät lukiokoulutuksen valtionosuuksien perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin. Siten ne tulisivat otetuiksi huomioon lukiokoulutuksen yksikköhintoja määrättäessä tulevina vuosina.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että suullisen kielitaidon koe otetaan käyttöön jo 1 päivästä elokuuta 2010, mistä alkaen opiskelijoilla on mahdollisuus valita suullisen kielitaidon kurssi ja osallistua kokeeseen. Valiokunta korostaa, että opetussuunnitelman perusteet tulee valmistella ripeästi niin, että oppilaitoksissa on hyvissä ajoin tiedossa, miten uusi järjestelmä käytännössä toteutetaan. Myös opettajien täydennyskoulutus tulee järjestää niin, että opettajilla on valmius uuden kokeen käyttöönottoon lukuvuoden 2010 alusta.

Valiokunta painottaa sitä, että suullisen kielitaidon arvioinnista tulee kehittää laadukas ja opiskelijoita yhdenmukaisesti kohteleva menettely. Opiskelijoiden tulee saada saman verran opetusta opiskelupaikasta riippumatta. Kurssilla on ensisijaista opiskella suullista kielitaitoa, eikä siitä siten saa tulla vain suullisen kielitaidon testikurssi, jossa ei ole aikaa varsinaiselle kielitaidon harjoittamiselle. Tämän onnistuminen edellyttää riittävän pieniä opetusryhmiä. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä seurata uudistuksen vaikutuksia kieltenopiskeluun sekä opetukseen ja erityisesti sitä, miten uudistuksen toteuttaminen käytännössä onnistuu. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Osaamisen tunnustaminen

Hallituksen esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi ja täydennettäväksi opintojen hyväksi lukemista koskeva säännös siten, että osaamisen tunnustaminen laajennetaan koskemaan aikaisemmin suoritettujen opintojen lisäksi myös muutoin hankittu osaaminen. Valiokunta kannattaa esitystä siitä, että opiskelijalla olisi oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Valiokunta katsoo, että muutoksella voidaan tehostaa lukiokoulutuksen läpäisyä ja lyhentää erityisesti aikuisten lukiokoulutuksen suorittamisaikaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että varmistetaan opiskelijoiden tasapuolinen arviointi osaamisen tunnistamistilanteessa.