Perustelut
Kertomuksen sekä saamansa selvityksen perusteella valiokunta
on voinut todeta, että Eduskunnan kirjastoa on vuonna 2011
hoidettu hyvin.
Kansalaiset pitävät yleisiä kirjastoja
erittäin luotettavina tiedon tarjoajina. He mieltävät
yleisen kirjaston keskeiseksi demokratian, hyvinvoinnin ja tasavertaiseen
informaatioon pääsyn edistäjäksi.
Valiokunta korostaa sitä, että sama koskee myös
Eduskunnan kirjastoa. Erityisesti Eduskunnan kirjaston tehtävä luotettavan
tiedon ja informaation välittäjänä päättäjille
ja mm. tutkijoille on aivan oleellinen. Eduskuntatyö ei
voi tukeutua internetistä löytyvään
tietoon, ja juuri eduskunnan kirjastolla on tärkeä rooli
luotettavan ja epäluotettavan informaation ja disinformaation
tulkinnan tukena päättäjille. Tätä tarvitsevat
niin Eduskunnan kirjaston ydinasiakkaat — koko eduskunta
ja valtioneuvosto — kuin kansalaiset, opiskelijat ja tutkijat,
jotka kirjaston palveluja käyttävät.Valiokunta
pitää kannatettavana kertomusvuonna hyväksyttyä
kirjaston ulkoisten asiakkaiden palvelun strategiaa, jossa sisältöjen
tuottaminen ja niiden jakelun tehostaminen on asetettu yhdeksi tavoitteeksi.
Eduskunnan henkilöstövoimavarojen karsiminen
on johtanut kirjastossa tapahtuneiden runsaiden eläkkeelle
siirtymisten kautta siihen, että viimeisimmän
viiden vuoden aikana kirjaston henkilötyövuodet
ovat vähentyneet lähes neljänneksellä.
Henkilöstöresurssien riittävyyden turvaamiseksi
on kirjastossa aloitettu mm. asiakaspalvelun kehittäminen,
jossa kirjaston lainauksen, neuvonnan ja tietopalvelun asiakaspalvelut on
siirretty yhteen palvelupisteeseen. Valiokunta pitää myönteisenä kirjaston
palvelukonseptin kehittämistä siten, että
asiakkaat saavat kaikki peruspalvelut yhdestä pisteestä.
Yksi palvelupiste otettiin käyttöön
kirjaston väliaikaistiloissa Postitalossa kesällä 2012.
Kehitystyötä jatketaan käytännön
kokemusten, henkilökunnan ja asiakkaiden palautteen perusteella.
Valiokunta korostaa, että asiakaspalvelussa työskentelevän
henkilöstön osaaminen tulee saattaa tulevien
tehtävänkuvien mukaiseksi. Tämä vaatii
henkilökunnan koulutusta, mikä puolestaan vähentää muihin
toimintoihin käytettävissä olevia resursseja
koulutuksen aikana. Tarkoitus on myös ottaa eduskunnan
ulkopuolisten asiakkaiden tietopalvelussa käyttöön
mahdollisuus varata etukäteen aika syvällisempään opastukseen
ja tietopalveluun. Tämä parantaa edelleen asiakaspalvelun
laatua ja helpottaa asiantuntijaresurssien käytön
suunnittelua.
Valiokunta muistuttaa, että syvenevä opastus ja
muuttuvat tiedon tarpeet koko eduskunnassa edellyttävät
kirjastolle riittävät henkilöstöresurssit.
Valiokunta pitää tärkeänä myös
toista strategista kehittämishanketta, joka on tietopalvelukysymysten
hallintaan tarkoitettu tietokanta. Sen tavoitteena on saada tietopalvelutyön
tulokset tehokkaampaan käyttöön ja helpottaa
kirjaston sisäistä tehtävien jakoa. Tietopalvelukysymykset
ja vastaukset tallennetaan tietokantaan, josta niitä voidaan
hakea ja hyödyntää samaan aihepiiriin
liittyvissä tiedonhauissa. Tiedot voidaan myös
julkaista verkkopalvelussa asiakkaiden itsepalvelukäyttöä varten.
Tietokannan vaatimusmäärittely saatiin valmiiksi
kertomusvuoden aikana.
Eduskunnan kirjasto avattiin kaikkien käyttöön
vuonna 1913. Ensi vuosi on siis paitsi säännöllisen
valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlavuosi, myös
Eduskunnan kirjaston avoimuuden satavuotisjuhlavuosi. Valiokunta
muistuttaa, että avoimuutta perusteltiin tuolloin kansallisten
resurssien säästöllä, kun eduskunnalle
hankittavien aineistojen käyttö sallittaisiin
kaikille. Tämä perustelu pätee vielä tänäänkin.