Perustelut

Adoptiolainsäädännön kokonaisuudistuksen yleisenä ja ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen edun toteutumista adoptioasioissa. Uudistuksen keskeisimmät sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan liittyvät muutosehdotukset koskevat adoptioneuvonnan kehittämistä, adoption suhdetta lastensuojeluun sekä adoptioasioiden hallinnon kehittämistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että uuteen lakiin kirjataan periaate, jonka mukaan kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Adoptioneuvonta

Adoptioneuvontaa antavan kunnan sosiaalihuollon toimielimen tai adoptiotoimiston on lakiehdotuksen mukaan nimettävä adoptoitavalle lapselle adoptioneuvonnasta vastaava sosiaalityöntekijä. Tällä pyritään siihen, että adoptioasiaa käytännössä hoitaa ja adoptoitavan lapsen etua asiassa valvoo koko adoptioprosessin ajan tietty sama tähän tehtävään nimetty sosiaalityöntekijä. Lapsen sijoittaminen hänelle parhaiten sopivaan perheeseen edellyttää kuitenkin yhteistyötä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa. Valiokunta toteaa, että adoptioneuvonta on keskeinen osa adoptioprosessia, ja katsoo, että ehdotetut menettelyt vahvistavat lapsen edun huomioon ottamista.

Adoptioneuvonta kuuluu sosiaalihuoltolain nojalla kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Lainsäädännöllä pyritään edistämään lapsen etua ja parantamaan adoptioneuvonnan saatavuutta sekä sijoituksen onnistumista ja seurantaa. Adoptioneuvonta on myös mahdollista keskeyttää tilanteissa, joissa on ilmeistä, ettei edellytyksiä adoptioon ole olemassa.

Adoption vahvistamisen jälkeen annettavasta jälkipalvelusta ehdotetaan nykyistä täsmällisempiä säännöksiä. Tavoitteena on, että jälkipalveluja annetaan entistä kattavammin ja monipuolisemmin sekä siten, että adoptioon mahdollisesti liittyviin ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä voi osaltaan vähentää myöhemmän lastensuojelun tarvetta.

Ehdotetun siirtymäsäännöksen (101 §) perusteella velvollisuus tarjota mahdollisuutta erityisen avun ja tuen tarpeen selvittämiseen adoptioneuvonnassa koskee vain uusia adoptioita. Valiokunta korostaa, että ennen lakiehdotusten voimaantuloa vahvistetuissa adoptioissa on edelleen tarvittaessa annettava jälkipalvelua aiemman lain mukaisesti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kunnissa huolehditaan adoptioneuvonnan voimavarojen riittävyydestä ja siitä, että adoptioneuvontaa ja perheen tarvitsemaa tukea on saatavissa tarpeen mukaan.

Adoption edellytykset

Adoption edellytykset säilyvät pääasiassa nykyisen lainsäädännön ja vakiintuneesti noudatetun adoptiokäytännön mukaisina. Ehdotuksen mukaan lapsen ja adoptionhakijan välisen ikäeron tulee olla vähintään 18 ja enintään 45 vuotta. Lisäksi ehdotetaan hakijan vähimmäisiäksi 25 vuotta ja enimmäisiäksi 50 vuotta. Valiokunta pitää ehdotettuja ikärajoja lapsen edun kannalta perusteltuina ottaen huomioon, että säännöksissä mahdollistetaan näistä ikärajoista poikkeaminen muun muassa perheen sisäisessä adoptiossa tai jos adoption vahvistamiseen yksittäistapauksessa on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä.

Ehdotetun adoptiolain mukaan vain aviopuolisot voivat adoptoida yhdessä. Tämäkin ehdotus vastaa voimassa olevaa lakia. Lakiehdotuksen perusteluissa viitataan avioliittoon liittyviin oikeusvaikutuksiin, jotka luovat välillisesti perusturvallisuutta ja pysyvyyttä myös adoptiolapselle.

Lakiehdotuksen 13 §:n 2 momentin mukaan rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa elävän henkilön aikoessa adoptoida alaikäisen lapsen, ei adoptiota voida vahvistaa ilman parisuhteen toisen osapuolen suostumusta. Valiokunta pitää edellytystä asianmukaisena ja toteaa lisäksi, että avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön ollessa yksin adoptionhakijana, on adoptioneuvontaa lakiehdotuksen 24 §:n perusteella annettava myös parisuhteen toiselle osapuolelle.

Adoptio ja lastensuojelu

Voimassa olevaa lakia vastaavasti uudessakin adoptiolaissa on alaikäisen lapsen adoptio mahdollista lähtökohtaisesti vain, jos vanhemmat antavat siihen suostumuksensa. Poikkeuksellisesti adoptio voidaan vahvistaa vanhemman kieltäytymisestä huolimatta, jos adoptio on ilmeisen ratkaisevasti lapsen edun mukaista. Lisäksi edellytetään, ettei vanhemman kieltäytymiseen ole riittävää aihetta ottaen huomioon lapsen etu sekä lapsen ja vanhemman välisen kanssakäymisen tiiviys ja heidän välillään vallitsevan suhteen laatu (11 §). Myös tältä osin laki vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Lakiin ehdotetaan kokonaan uusia säännöksiä lapsen oikeudesta pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa. Tuomioistuin voi vahvistaa aikaisemman vanhemman ja adoptiovanhempien tekemän sopimuksen lapsen oikeudesta tavata ja pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa. Yhteydenpito-oikeutta ei saa vahvistaa, jos sen oletetaan olevan lapsen edun vastaista.

Yhteydenpito-oikeuden vahvistaminen voi edistää biologisten vanhempien halukkuutta suostua sijaisperheeseen sijoitetun lapsen adoptioon, kun lapsen yhteydenpito heihin voi jatkua ennallaan adoption jälkeenkin. Valiokunta toteaa, ettei lastensuojelulain säännöksiä sijaishuollon järjestämisestä muuteta tässä yhteydessä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on lastensuojelulain 4 §:n mukaan edelleen otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Lapsen edun arvioinnissa on myös otettava huomioon pitkäaikaisten ja turvallisten ihmissuhteiden säilyminen ja vakiinnuttaminen.

Adoptioprosessin ja -hallinnon kehittäminen

Valiokunta pitää lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaisena ehdotettua lupamenettelyn laajentamista koskemaan myös kotimaisia adoptioita. Uudistukset selkeyttävät menettelyä myös adoptionhakijoiden kannalta. Adoptiolupaa ei ehdotuksen mukaan kuitenkaan tarvita perheen sisäiseen adoptioon tai jos lapsi muutoin on ollut vakiintuneesti tulevan adoptiovanhemman hoidettavana ja kasvatettavana. Lopullisen päätöksen adoption vahvistamisesta tekee edelleen käräjäoikeus.

Esityksen mukaan lapsen biologisen isän henkilöllisyys tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä selvittämään ja hänen isyytensä vahvistamaan ennen adoptiota. Ehdotetulla tavalla toimittaessa voidaan selvittää isän halu ja valmiudet huolehtia lapsensa hoidosta ja kasvatuksesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudessa adoptiolaissa vahvistetaan biologisen isän asemaa adoptioprosessissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva kansainvälinen lapseksiottamisasioiden lautakunta ehdotetaan lakkautettavaksi. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran yhteyteen perustetaan uusi adoptiolautakunta, jonka toimivalta laajenee myös kotimaisten adoptiolupien käsittelyyn. Valiokunta pitää ehdotusta tarkoituksenmukaisena, mutta toteaa, että Valviran voimavarojen riittävyys myös näiden lisätehtävien hoitamiseen on välttämätöntä turvata.