Perustelut
Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2000 hyväksymän
Lissabonin strategian tavoitteena on ollut Euroopan kilpailukyvyn
kehittäminen uudistamalla ja vahvistamalla sosiaalista
suojelua, taloutta ja työllisyyttä jäsenmaissa.
Strategian keskeinen lähtökohta oli, että talous-,
työllisyys- ja sosiaalipolitiikan samoin kuin ympäristöpolitiikan
menestyminen nähdään toisistaan riippuvaisina.
Sosiaalipolitiikan alalla päämääränä oli
sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen nykyaikaistamalla
Euroopan sosiaalista mallia, investoimalla ihmisiin ja torjumalla
sosiaalista syrjäytymistä.
Lissabonin strategian välitarkastelun yhteydessä
vuonna 2005 tehtiin linjavalinta keskittyä kasvun ja työllisyyden
edistämiseen, jolloin luovuttiin sosiaalisen suojelun vahvistamiseen
liittyvien tavoitteiden asettamisesta strategian yhteydessä.
Linjaus perustui näkemykseen siitä, että yhteisön
kilpailukykyä ja sen myötä hyvinvointia
voidaan parhaiten edistää kasvuun ja työllisyyteen
keskittymällä, ja siihen, että EU:n toimivalta
on näillä sektoreilla laajempi kuin sosiaalisessa
suojelussa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on Lissabonin strategiaa koskevissa
lausunnoissaan korostanut sosiaalisen osallisuuden sekä riittävien
ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikutuksia myös
taloudelliseen kilpailukykyyn. Valiokunta painottaa, että kestävä kehitys
ja globaaleihin haasteisiin vastaaminen edellyttävät tasapainoista
taloudellista ja sosiaalista uudistumista. Talouspolitiikan ja muun
yhteiskuntapolitiikan keskeinen tehtävä on varmistaa,
että kilpailukyvyn edellyttämä uudistuminen
kohottaa väestön hyvinvointia, lisää työllisyyttä,
parantaa ympäristön tilaa ja lisää sosiaalista
koheesiota. Valiokunta pitää tärkeänä,
että ohjelmaa uudistettaessa tunnustetaan näiden
eri alueiden keskinäinen riippuvuus ja niiden välisen
tasapainon tärkeys.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää myönteisenä,
että sosiaalinen ulottuvuus on nyt otettu huomioon ministerivaliokunnan
yhdentoista kohdan painopisteluettelossa, kun on linjattu Suomen
tavoitteita uudistetun strategian valmistelussa. Ministerivaliokunnan
mukaan sosiaali- ja terveyspolitiikan huomioiminen on tärkeä uudessa
strategiassa. Lisäksi todetaan, että tasapainoisella
yhteiskunnallisella kehityksellä on olennainen merkitys
kasvun edellytyksille ja työllisyydelle.
Lissabonin strategian jatkovalmistelu on alkanut maailmanlaajuisen
talouskriisin keskellä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
katsoo, että uudessa strategiassa sosiaalisen suojelun
vahvistaminen on entistä perustellumpaa nostaa uudelleen
keskeisiin tavoitteisiin ja ottaa sosiaaliseen suojeluun liittyvät
tavoitteet yhteiseen seurantaan. Sosiaalisen suojelun vahvistamisella
voidaan luoda puskuria, joka estää kriisin syventymistä ja
sosiaalisen epävakauden leviämistä. Valiokunta
pitää välttämättömänä,
että taloudellisen kasvun ja sosiaalisen koheesion nykyistä parempi
tasapaino ilmenee uudistettavassa ohjelmassa.
Suomi on muiden Pohjoismaiden kanssa ollut parhaimmasta päästä Lissabonin
strategian tavoitteiden toteuttamisessa. Tavoitteissa eteneminen
osoittaa, että maissa, joissa panostetaan sosiaaliseen
suojeluun, myös talouden ja työllisyyden kehitys
on suotuisampaa. Nykyinen taantuma, väestön ikääntyminen,
ilmastonmuutoksen torjuminen ja globalisaatio ovat entistä suurempia
haasteita EU:n talouden kasvulle, siksi juuri nyt yhteistä strategiaa
voidaan pitää entistä tärkeämpänä.
Uudistusprosessin hitauden ja jäsenvaltioiden heikon sitoutumisen
on todettu olleen esteenä aiemmin asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle.
Kaikilta jäsenvaltioilta tuleekin edellyttää samanlaista
sitoutumista strategiaan. Valiokunta pitää lisäksi
tarpeellisena, että sosiaalisen ulottuvuuden tavoitteiden
etenemistä seurataan yhteisesti laadittavien indikaattorien
avulla.
Lissabonin strategiaan alun perin sisältyneet sosiaalipolitiikan
tavoitteet ovat osoittautuneet edelleen ajankohtaisiksi. Alkuperäisen
strategian mukaan Euroopan sosiaalisen mallin ja sen kehittyneiden
sosiaalisen suojelun järjestelmien on tuettava tietoon
perustuvaan talouteen siirtymistä. Järjestelmiä on
kuitenkin mukautettava aktiivisen hyvinvointiyhteiskunnan osana
muun muassa järjestelmien pitkän aikavälin
kestävyyden turvaamiseksi väestön ikääntyessä,
sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi ja laadukkaiden terveyspalveluiden
tarjoamiseksi. Samansisältöiset tavoitteenasettelut
voidaan valiokunnan näkemyksen mukaan sisällyttää myös
uudistettuun strategiaan.