Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta pitää työterveyshuoltolain
uudistusta merkittävänä työterveyshuollon
pitkäjänteisen kehitystyön vahvistamiseksi
ja työterveyshuollon kattavuuden laajentamiseksi. Esityksen
tavoite voimavarojen kohdentamisesta aikaisempaa enemmän
työolosuhteiden selvittämiseen ja työpaikalla
tapahtuvaan toimintaan korostaa toiminnan ennaltaehkäisevää ja
ter-veyttä edistävää lähtökohtaa.
Jotta käytännön toteutus tavoitteiden
mukaisesti onnistuu, edellyttää se työterveyshuollon
palveluiden saatavuuden varmistamista.
Työterveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat pääosin
terveyskeskukset pienemmissä kaupungeissa ja haja-asutusalueilla.
Terveyskeskukset vastaavat myös suurimmalta osin palvelujen
tuottamisesta pienyrityksille ja yksityisyrittäjille mukaan
lukien maatalousyrittäjät. Työterveyshuoltoon
tarvitaan terveyskeskuksissa lisää henkilökuntaa.
Kun henkilökunnan koulutustasoa on tavoitteena uudistuksen
voimaan tultua nostaa, terveyskeskusten resursseja työterveyshuoltotoiminnassa
tulee vahvistaa.
Työterveyshuollossa toimivan koulutetun henkilökunnan
vajaus on ollut monin paikoin esteenä toimivan työterveyshuollon
aikaansaamiselle. Uusi laki edellyttää entistä monialaisempaa
ammatillista osaamista. Lain asianmukaisen toimeenpanon turvaamiseksi
valiokunta pitää ensiarvoisena, että huolehditaan
määrältään riittävän
ja korkeatasoisen jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä työterveydenhuollon
ammattihenkilöille
ja asiantuntijoille, jotta henkilökuntatarpeeseen voidaan
vastata.
Työterveyshuollon kattavuus on vähäinen yrittäjien
ja muiden omaa työtään tekevien keskuudessa.
Samoin työterveyshuollon järjestämisessä on
puutteita ennen kaikkea pienissä työpaikoissa
sekä asennus-, rakennus- ja kuljetusaloilla. Työterveyshuollon
ulkopuolelle jäävät käytännössä usein
myös epätyypillisissä, määräaikaisissa
ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevät.
Työterveyshuollon kehittämisessä tulee edellä mainitut
alat ja työolosuhteet ottaa entistä paremmin huomioon.
Valiokunta kiirehtii mainittujen erityisalojen työterveyshuollon
ongelmien ratkaisemista.
Lain perustelujen mukaan yrittäjien työterveyshuollon
parantamista selvitetään vuonna 2002 sosiaali-
ja terveysministeriön toimesta. Valiokunta pitää tärkeänä työterveyshuollon kattavuuden
lisäämistä ja pitää tästä syystä tarpeellisena
yrittäjien työterveyshuollon parantamista. Heidän
mahdollisuuksiaan järjestää työterveyshuollon
yhteydessä myös sairaanhoitopalveluja tulee selvittää.
Työterveyshuollon korvauskäytännöt
ovat myös selvittelyn kohteena. Korvauskäytännön tulisi
valiokunnan näkemyksen mukaan painottua myös suoritettuihin
työterveyshuollon tutkimuksiin eikä vain työterveydenhuollon
kuluihin ja henkilöstön määrään.
Valiokunta pitää hyvänä lakiehdotukseen
sisältyvää pyrkimystä ammattihenkilöiden
koulutuksen kehittämiseen ja sitä kautta toiminnan ammatillisen
tason turvaamiseen. Mahdollisimman laaja-alaisen ammattiosaamisen
hyödyntäminen on tärkeä toimintamalli
työntekijöiden terveyden edistämisessä.
Lakiehdotuksessa työterveydenhuollon ammattihenkilöt
ja asiantuntijat on ryhmitelty siten, että fysioterapeutit
ja psykologit on määritelty työterveyshuollon asiantuntijoiksi.
Valiokunta korostaa, että fysioterapeutin rooli erityisesti
ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa
on keskeinen muun muassa ikääntyvän väestön
työkyvyn ylläpitämisessä samoin
kuin kuntoutuksen edistämisessä. Työelämän
riskitekijät liittyvät yhä enemmän
työn psyykkiseen kuormitukseen, josta syystä myös tarve
psykologien asiantuntijapalveluihin on kasvanut. Valiokunta toteaa,
että lakiehdotuksessa omaksuttu jako työterveyshuollon
ammattihenkilöihin ja asiantuntijoihin ei saa merkitä fysioterapeuttien
ja psykologien roolin heikentymistä työterveyshuollossa.
Valiokunta päinvastoin korostaa, että näiden
ammattiryhmien osaamista tulee entistä enemmän
hyödyntää työterveyshuollossa.
Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).
Valiokunta pitää myönteisenä esitykseen
sisältyvää pyrkimystä aikaisempaa
tiiviimpään yhteistoimintaan työpaikoilla.
Myös toimintasuunnitelmien edellyttäminen lisää toiminnan läpinäkyvyyttä työpaikalla
samoin kuin työsuojeluviranomaisten mahdollisuuksia työterveyshuollon
toteutumisen valvonnassa. Valiokunta pitää valvontaa
tärkeänä ja katsoo, samoin kuin työ-
ja tasa-arvoasiainvaliokunta lausunnossaan, että työsuojeluviranomaisilla
tulee olla riittävät resurssit valvoa, vastaako
työpaikan työterveyshuoltotoiminta sisällöltään
ja toteuttamistavaltaan lainsäädännössä asetettuja
vaatimuksia. Valiokunta kiinnittää huomiota uudistuksen
vaatimaan työterveyshuollon ja työsuojeluviranomaisten
yhteistyötarpeeseen.
Valiokunta pitää keskeisenä asiana
uudistuksessa yksityisyyden suojaan ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä.
Työntekijän yksityisyyden ja molempien osapuolten
oikeusturvan varmistaminen on perusedellytys työterveyshuollon
tavoitteiden saavuttamiseksi. Työterveyshuollon toimivuuden
ja tulosten kannalta näillä asioilla on huomattava
merkitys, koska työterveydenhuollossa luottamuksen säilyminen
on toiminnan olennainen edellytys. Työterveyshuoltoon liittyy
nykyään erilaisia toimintamuotoja, jolloin toiminnassa
terveydentila- ja sairaustietojen lisäksi kertyy työntekijöistä esimerkiksi
työkykykartoitusten, psykologisten testien ja ilmapiirikartoitusten
yhteydessä hyvinkin arkaluontoista tietoa. Tietojen asianmukainen
käsittely tulisi työpaikoilla varmistaa selkeillä menettelyohjeilla,
jotka turvaisivat kaikkien asiaan osallisten osapuolten oikeusturvan
ja samalla luottamuksen työterveyshuollon toimintaan.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Työterveyshuoltolaki
1 §. Lain tarkoitus
Lakiehdotuksen 1 § on muotoiltu siten, että samaan
virkkeeseen sisältyy sekä se, mistä laissa säädetään,
että lain tarkoitus. Valiokunta ehdottaa pykälän
jaettavaksi kahdeksi eri momentiksi, jolloin nämä kaksi
asiaa erotetaan omiksi säännöksikseen.
3 §. Määritelmät
Lakiehdotuksen säännökset kohdistuvat
myös niihin, jotka työnantajan toimeksiannosta
käytännössä toteuttavat työterveyshuoltoa.
Lakiehdotuksessa käytetyissä termeissä on
näiltä osin horjuvuutta; joissakin säännöksissä puhutaan työterveyshuollosta
ja joissakin käytetään käsitettä työterveyshuollon
palvelujen tuottaja. Sääntelyn selkeyttämiseksi
valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentissa
määriteltäisiin myös käsite
"työterveyshuollon palvelujen tuottaja", jolla tarkoitetaan
sitä organisaatiota tai henkilöä, joka
huolehtii työnantajan järjestettäväksi kuuluvasta
tai työnantajan vapaaehtoisesti järjestämästä työterveyshuollosta.
Määritelmä ehdotetaan lisättäväksi
1 momenttiin 3 kohdaksi, jolloin 3—6 kohdat muuttuvat 4—7
kohdiksi.
Valiokunta ehdottaa muotoiltavaksi 1 momentin 7 kohdassa olevaa
hyvän työterveyshuoltokäytännön
määritelmää uudelleen siten,
että sillä tarkoitettaisiin työterveyshuollon
järjestämisessä, toteuttamisessa ja kehittämisessä noudatettavia
yleisiä periaatteita siten kuin tässä laissa
säädetään ja ottaen huomioon
työterveyttä koskeva tietämys ja kokemus
ja työterveyshuollon yleiset periaatteet.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta valiokunta ehdottaa
pykälän 2 momentissa olevaa asetuksenantovaltuutta
täsmennettäväksi.
4 §. Työterveyshuollon järjestäminen
Valiokunta ehdottaa pykälän jakamista kahdeksi
eri momentiksi siten, että 1 momentti koskee työnantajan
järjestämisvelvollisuutta ja 2 momentti järjestämisvelvollisuuden
sisältöä. Pykälän jakaminen
on perusteltua myös jäljempänä rangaistussäännökseen
esitettävän täsmennyksen johdosta.
7 §. Palvelujen tuottaminen
Valiokunta ehdottaa pykälän kielellistä selkeyttämistä.
8 §. Yhteistoiminta
Pykälän 2 momentin viittaussäännökset
ehdotetaan muutettavaksi pykälänumeroinnin muut-tuessa
jäljempänä esitettävien muutosten
vuoksi.
10 §. Työntekijän suojelu
Lakiehdotuksen 11 §:n 4 momentissa säädetään työnantajaa
koskevasta kiellosta käyttää työntekijää tietyissä tilanteissa
tiettyihin työtehtäviin. Samassa momentissa säädetään
työntekijän velvollisuudesta osallistua terveystarkastuksiin. Valiokunta
ehdottaa, että nämä eri asioita sääntelevät
asiat erotetaan omiksi pykälikseen ja työnantajaan
kohdistuva velvoite siirretään sisällöltään
muuttamattomana työnantajan velvollisuuksia koskevaan 2
lukuun. Samalla valiokunta ehdottaa luvun otsikkoa muutettavaksi
siten, että velvoite-sanan sijasta otsikossa käytetään
velvollisuus-sanaa. Lisätyn pykälän johdosta
pykälien 10 ja 11 numerointi muuttuu 11 ja 12 pykäläksi.
11 §. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
Ehdotetusta pykälästä ei ilmene,
kenen velvollisuutta se koskee. Tästä syystä valiokunta
ehdottaa pykälää selkeytettäväksi
siten, että siitä käy ilmi velvollisuuden
kohdistuvan työnantajaan.
12 §. Työterveyshuollon sisältö
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin 6 kohdassa
olevaan työterveyshuollon yhteistyötahoja sisältävään
luetteloon lisättäväksi sosiaalihuollon.
13 §. Työntekijän velvollisuus osallistua
terveystarkastuksiin
Lakiehdotuksen 11 §:n 4 momentin sääntely kohdistuu,
kuten edellä 10 §:n perusteluissa on todettu,
kahteen eri asiaan. Momentin alussa oleva työntekijän
itsemääräämisoikeutta rajoittava
velvollisuus osallistua terveystarkastukseen on asianmukaista erottaa
omaksi pykäläkseen. Momentin toinen virke eli
työnantajaan kohdistuva velvollisuus työntekijän
suojelusta on edellä ehdotettu siirrettäväksi
omaksi pykäläkseen 2 lukuun.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että työntekijän
velvollisuus osallistua terveystarkastukseen on ehdotetussa säännöksessä täsmällisyys-
ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta sanonnallisesti väljä.
Lisäksi valiokunta on katsonut, että työntekijän
velvollisuus on asianmukaista ilmaista välttämättömyys-määreen
avulla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa säännöstä muutettavaksi
siten, että velvollisuus osallistua terveystarkastukseen
koskee erityisesti tilannetta, jossa työntekijän
terveydentilan selvittäminen on välttämätöntä työstä tai
työympäristöstä aiheutuvan erityisen sairastumisen
vaaran vuoksi tai työntekijän työ- tai
toimintakyvyn selvittäminen on välttämätöntä työstä aiheutuvien,
terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt työntekijän oikeusaseman
kannalta tärkeänä rajoittaa terveystarkastuksessa
käytettäviä toimenpiteitä jollakin
tavalla. Esityksen perustelujen mukaan pakolliset terveystarkastukset
on säädetty ensisijaisesti suojaamaan työntekijän
terveyttä ja niitä ei saa käyttää potilaan
asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) vastaisesti.
Potilaslain mukaan hoidosta on päätettävä yhteisymmärryksessä potilaan
kanssa. Hoitoon kuuluu mainitun lain mukaan myös potilaan
terveydentilan määrittämiseksi tehtävät
toimenpiteet. Ehdotetussa laissa on tarpeen nimenomaisesti järjestää pakollista
terveystarkastusta koskevan sääntelyn suhde potilaan
asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
ehdottaa, että pakollista terveystarkastusta koskevaan säännökseen
otetaan viittaus mainitun lain 6 §:ään,
johon sisältyy perussäännös
potilaan itsemääräämisoikeudesta.
Lisätyn pykälän johdosta 12 § muuttuu 14 §:ksi
ja siinä oleva viittaussäännös
on lisättyjen pykälien johdosta muutettava.
15—17 §. Tietojen antaminen
Lakiehdotuksen 13 §:n 1 momentin mukaan työntekijän
ja työnantajan velvollisuus antaa tietoja työterveydenhuollon
palvelujen tuottajalle olisi yhtä laaja, mitä ei
voida pitää kohtuullisena. Yksittäisellä työntekijällä ei
juurikaan ole mahdollisuutta antaa tietoja esimerkiksi henkilöstöstä.
Tästä syystä valiokunta ehdottaa säännöksen
jakamista kahdeksi eri pykäläksi, jolloin 15 § koskisi
työnantajan velvollisuutta antaa tietoja työterveyshuollon
palvelujen tuottajalle. Työnantajan velvollisuutta koskeva
säännös olisi sisällöllisesti
13 §:n 1 momenttia vastaava. Lukuun ehdotetaan lisättäväksi
uusi 16 §, joka sisältäisi säännöksen
työntekijän velvollisuudesta antaa tietoja työterveyshuollon
palvelujen tuottajalle. Työntekijän velvollisuus
ehdotetaan koskemaan lähinnä työpaikan
terveysriskejä koskevaa tietoa. Lakiehdotuksen 13 §:n
2 ja 3 momentti koskevat työterveyshuollon palvelujen tuottajan
velvollisuutta antaa tietoja ja neuvontaa. Ne ehdotetaan sellaisenaan
siirrettäväksi omaksi pykäläkseen.
Lisättyjen pykälien johdosta 14—22 § muuttuvat
18—26 §:ksi.
18 §. Salassapidettävien tietojen luovuttaminen
Lakiehdotuksen 14 §:ään sisältyy
salassapitoa ja tiedon luovuttamista koskeva säännös.
Säännöksestä ei käy
selkeästi ilmi, kenellä on säännöksessä tarkoitettu
tiedonanto-oikeus. Valiokunta ehdottaa säännöstä tältä osin
selkeytettäväksi. Säännöksen
suhde salassapitosäännöksiin on myös
tarpeellista selkeyttää. Koska säännös
ei perusta salassapitovelvollisuutta, pykälän
otsikko ehdotetaan muutettavaksi sen sisältöä vastaavaksi.
19 §. Työnantajalle toimitettava lääkärinlausunto
Lakiehdotuksen 15 § sisältää säännöksen
työntekijää koskevan lääkärinlausunnon
ja -todistuksen antamisesta työterveyshuollon palvelujen tuottajalle.
Työntekijällä olisi oikeus kieltää asiakirjojen
luovutus. Säännökseen ei sisälly velvollisuutta
informoida työntekijää asiakirjan luovuttamisesta.
Lääkärintodistukset ja -lausunnot
kuuluvat henkilöstöhallinnon rekisteriin henkilörekisterin
loogisen käsitteen vuoksi henkilötietolain 3 §:n
mukaisesti. Siten luovuttamisesta informointiin tulee soveltaa henkilötietolain
24 §:n 1 momenttia. Esityksen perusteluista saa käsityksen,
että informointi jäisi vain sen varaan, että työterveyshuoltolaki
pidetään nähtävillä työpaikassa.
Valiokunta toteaa, että henkilötietolain mukainen
informointivelvoite tulee täyttää, mutta
huomauttaa, että se on mahdollista tehdä yleisenä tiedonantona
eikä se edellytä sitä, että asiasta
tiedotetaan joka kerta erikseen asiakirjoja työterveyshuollon
palvelujen tuottajalle annet-taessa.
Ehdotetussa säännöksessä jää epäselväksi
sen suhde yksityisyydensuojasta työelämässä annetussa
laissa (477/2001) säädettyyn salassapitovelvollisuuteen.
Mainitun lain 8 §:n mukaan työnantajan
on pidettävä terveydentilaa koskevat tiedot salassa.
Valiokunta ehdottaa pykälää täsmennettäväksi
siten, että työnantajalle toimitetun lääkärinlausunnon
luovuttaminen työterveyshuollon palvelujen tuottajalle
on mahdollista yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain
8 §:n 2 momentin estämättä.
21 §. Työterveyshuollon asiakirjojen laatiminen
ja säilyttäminen
Lakiehdotuksen 17 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi
antaa ohjeita työterveyshuollon potilas- ja muiden asiakirjojen
laatimisesta. Potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin
sisältyvät säännökset
potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä.
Lain 12 §:n 2 momenttiin sisältyy myös
valtuutussäännös, jonka mukaan sosiaali-
ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää tietyistä lainkohdassa
tarkoitetuista seikoista. Potilaslain 12 §:n säännökset
tulevat sovellettaviksi myös työterveyshuollossa.
Valiokunta ehdottaa 21 §:ään potilasasiakirjojen
osalta viittausta potilaslakiin.
Työterveyshuollossa laaditaan myös muita asiakirjoja,
jotka liittyvät esimerkiksi työpaikan olosuhteiden
selvittämiseen tai ammattitautien toteamiseen ja joiden
yhtenäisestä laatimisesta on tarpeen antaa ohjeita.
Tästä syystä valiokunta ehdottaa pykälän
2 momentissa uskottavaksi ministeriölle valtuutuksen antaa
ohjeita työterveyshuollon asiakirjoista.
23 §. Rangaistukset
Lakiehdotuksen 19 §:n 2 momentin mukaan työnantaja
tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta
jättää noudattamatta, mitä 4 §:ssä säädetään
työterveyspalvelujen järjestämisestä,
on tuomittava työterveyspalvelujen laiminlyönnistä sakkoon.
Perustuslakivaliokunnan mukaan säännöksessä jää epäselväksi,
koskeeko rangaistusuhka vain 4 §:ssä yksilöityä velvollisuutta
eli työterveyshuollon järjestämistä yleensä vai
4 §:n lopussa olevan viittauksen kautta myös työterveyshuollon
sisältöä koskevia vaatimuksia. Valiokunnan
mukaan rikostunnusmerkistön täsmällisyysvaatimuksen
osalta päädytään valtiosääntöoikeudellisesti
ongelmattomaan sääntelyyn, jos rangaistusuhan
täsmennetään kohdistuvan yhtäältä yleisen
työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden
ja toisaalta 20 §:n 3 momenttiin perustuvien
velvoittavien päätösten noudattamatta
jättämiseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa
rangaistussäännöksen täsmentämistä siten,
että rangaistavaa olisi 4 §:n 1 momentissa säädetyn
järjestämisvelvollisuuden laiminlyönti
ja toisaalta työsuojeluviranomaisen järjestämisvelvollisuuden
sisällöstä antaman päätöksen
noudattamatta jättäminen. Valiokunta toteaa, että työsuojeluviranomaisen
päätökseen liittyy yleensä sakon
uhka ja päätöksen noudattamatta jättämisestä seuraa ensi
sijaisesti hallinnolliset seuraamukset. Rikosoikeudelliseen vastuuseen
työnantaja tulisi asettaa laiminlyönnistä vasta,
kun hallinnolliset toimet eivät ole riittäviä.
24 §. Valvonta
Lakiehdotuksen valvontaa koskevan 20 §:n mukaan työsuojeluviranomaisen
on valvottava, onko työnantaja järjestänyt
lain mukaisen työterveyshuollon eli vastaako työterveyshuolto
sisällöltään ja toteuttamistavaltaan
lainsäädännössä asetettuja
vaatimuksia. Työsuojeluviranomaisella on ehdotetun työsuojeluvalvonnasta
ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 4 §:n
mukaan oikeus tutustua työpaikan työterveyshuollon
voimassaoloa ja sisältöä määrittäviin
asiakirjoihin. Pykälän 3 momentin mukaan työsuojeluviranomaisen
on pyydettävä lausuntoa pykälän
1 momentissa tarkoitetulta viranomaiselta ennen järjestämisvelvollisuuden
sisältöä koskevan velvoittavan päätöksen
antamista. Kun 1 momentissa mainitaan sekä sosiaali- ja terveysministeriö että lääninhallitus
valvovina viranomaisina, jää säännöksessä epäselväksi, keneltä lausunto
tulee pyytää. Tästä syystä valiokunta
ehdottaa säännöstä selkeytettäväksi
siten, että lausunto on pyydettävä sosiaali-
ja terveysministeriön määräämältä laitokselta
tai viranomaiselta. Ehdotettu muutos vastaa nykyisin voimassaolevaa
sääntelyä ja mahdollistaa lausuntopyynnön
ohjaamisen taholle, jolla kussakin asiassa on nimenomainen asiantuntijuus.
25 §. Työterveyshuoltoa koskevien säädösten ja
sopimusten tai kuvausten nähtävilläpito
Pykälässä oleva viittaussäännös
muuttuu lisätyn 10 §:n johdosta.
3. Laki kansanterveyslain muuttamisesta
Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi
uuden, hallituksen esitykseen sisältymättömän
lakiehdotuksen, jolla kansanterveyslakia muutettaisiin siten, että sen
14, 14 a ja 15 §:ssä olevat, nyt kumottavaksi
ehdotetun työterveyshuoltolain pykäliin kohdistuvat
viittaussäännökset tarkistetaan vastaamaan
uuden lain säännöksiä.
4. Laki sairausvakuutuslain 29 a §:n muuttamisesta
Valiokunta ehdottaa lisäksi hyväksyttäväksi uuden,
hallituksen esitykseen sisältymättömän lakiehdotuksen,
jolla sairausvakuutuslain 29 a § muutettaisiin siinä olevan
viittaussäännöksen osalta vastaamaan
uuden lain vastaavaa pykälää.