TALOUSARVIOALOITE 1080/2001
vp
TAA 1080/2001
vp - Päivi Räsänen /kd
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen syrjäytymistä ehkäisevään
vapaaehtoistoimintaan
Eduskunnalle
Yksinäisyys on yksi nykyhetken merkittävimmistä sosiaalisista
ja yhteiskunnallisista ongelmista, joka koskettaa kaikkia ikäryhmiä.
Terve yhteisöllisyys ja muista huolehtiminen ovat tulleet
entistä harvinaisemmiksi. Aikaisempien sukupolvien
ajattelu suuresta suvun muodostamasta perheestä on kutistunut
ydinperheajatteluksi. Avioerot rikkovat runsaasti vielä näitäkin perheitä.
Lisäksi on aikaisempaa suurempi ryhmä niitä,
jotka jäävät perhe-elämän
ulkopuolelle siitä syystä, että eivät
solmi omaa parisuhdetta, esimerkiksi vammaiset, ja lisäksi
yksinäisiä ovat usein jo leskeksi jääneet
vanhukset. Perhe ja ympäröivä suku eivät
enää suojaa yksinäisyyttä ja siitä seuraavaa
syrjäytymistä vastaan.
Vanhempien työhön käyttämän
ajan yhä lisääntyessä lapset
ja nuoret viettävät aikaansa ilman aikuisen seuraa.
Vastaavasti vanhukset ovat yksinäisiä omalla kotiseudullaan.
Yksinäisyys altistaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Lapsi
on seurana, mutta aikuiskontaktit puuttuvat ja oma aika on vähissä.
Myös työttömyys luo yksinäisyyden
tunnetta niukkojen varojen vähentäessä osallistumismahdollisuuksia
ja päivän rytmittyessä toisin kuin työssä käyvillä ihmisillä. Usein
myös työttömyydestä aiheutuva
häpeän tunne saa ihmisen vetäytymään
kuoreensa ja samalla syrjäytymään yhä enemmän.
Yksinäisyydestä koituu vakavia kansanterveydellisiä ja
yhteiskunnallisia seurauksia: se lisää mielenterveyden
ongelmia, päihdeongelmia ja itsemurhia, jotka ovat tragedioita
myös lähipiirille ja menetyksiä koko
yhteiskunnalle.
Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta on myönnetty määrärahoja
järjestötoimintaan, jolla ehkäistään
syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja päihteiden
väärinkäyttöä. Yksinäisyyttä ja siitä aiheutuvaa
syrjäytymistä ehkäistään
tehokkaimmin lähimmäisyydellä — ihmisten
keskinäisellä kohtaamisella. Lähimmäispalveluun
ja ystävätoimintaan, jotka ohjaavat vapaaehtoisia
koteihin tai kokoavat syrjäytymisvaarassa olevia järjestettyyn
toimintaan, on panostettava erityisesti nyt, kun uhkakuvana on kansan
kahtiajakautuminen.
Edellä olevan perusteella ehdotan
kunnioittaen,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2002 talousarvioon
momentille 33.92.50 lisäyksenä 8 000 000
euroa syrjäytymistä ehkäisevään
vapaaehtoistoimintaan.
Helsingissä 18 päivänä syyskuuta
2001