Perustelut
Talousvaliokunta esittää, että ehdotus
valtion vuoden 2010 toiseksi lisätalousarvioksi hyväksytään
hallituksen esityksen mukaisena.
Markkinoiden tilanne
Kreikan taloustilanne on heikentynyt erittäin nopeasti
ja ulkomaisen rahoituksen saanti kohtuulliseen hintaan on tyrehtynyt.
Valtion velka oli vuoden 2009 lopussa noin 300 miljardia euroa (velan
osuus bkt:sta 115,1 %). Kreikan valtion lainoistaan
maksama korko on kohonnut nopeasti joulukuusta 2009 lukien. Kun
Kreikan 2 vuoden viitelainasta maksama korko oli tuolloin alle 2
prosenttia, oli se 7.5. jo noin 18 prosenttia. Myös luottoriskin
hinta (CDS-spread) kohosi voimakkaasti toukokuun alussa.
Kreikan talouskriisi on jo osoittanut leviämisen merkkejä.
Kansantalouksiltaan velkaantuneiden Irlannin, Portugalin ja Espanjan
valtioiden lainapapereiden korot ovat nousseet, vaikka korkotaso
onkin edelleen Kreikkaan verrattuna maltillinen. Kreikan ongelmien
kärjistyessä euron kurssi laski ja merkit
ovat näkyneet myös koko EU:n alueella voimakkaana
osakekurssien laskuna. Ranskan ja Saksan jo tekemät päätökset
hyväksyä Kreikan rahoituspaketti eivät
rauhoittaneet markkinoita, minkä vuoksi EU:n valtiovarainministerit
ovat 9.5.2010 sopineet suuresta, yhteensä 750 miljardin
euron suuruisen (ml. IMF:n rahoitusosuus) vakautusrahaston perustamisesta.
Markkinat ovat reagoineet tietoon positiivisesti. Oheisista kuvista
ilmenevät tiedon vaikutukset markkinoihin. Järjestely
etenee parlamenttien käsiteltäväksi.
(Kuvat vain lausunnon pdf-versiossa)
Asiantuntijoiden mukaan markkinoilla olevat merkit ovat hyvin
samankaltaiset kuin juuri koetun finanssikriisin alkusignaalit.
Kriisin laajentumisesta koituvien seurausten arvioidaan kuitenkin
olevan huomattavasti vakavampia erityisesti sen vuoksi, ettei juuri
tehtyjen massiivisten elvytystoimien ja vasta käynnistymässä olevan talouden
elpymisen vuoksi kansantalouksilta löydy riittävää panosta
uusien elvytystoimien tekoon. Aiempaa ongelmallisemmaksi tilanteen tekee
myös se, että nyt epävarmuus johtuu valtion
velkapapereista, joita on totuttu pitämään kaikkein
turvallisimpina sijoituskohteina. Kriisin leviäminen johtaisi
suurella todennäköisyydellä uuteen pankkikriisiin
ja suuriin talousvaikeuksiin. Vaikutusten arvioidaan olevan suuremmat
kuin finanssikriisin yhteydessä koetut. Suomeen kohdistui
tuolloin keskimääräistä suuremmat
vaikutukset ja bruttokansantuotteemme laski kriisin johdosta lähes
8 prosenttia.
Suomalaiset sijoitukset Kreikkaan ovat maltilliset kokonaissijoituksiin
verrattuna. Finanssivalvonnalta saatujen tietojen mukaan kokonaissijoitukset
ovat noin 1,8 miljardia euroa, josta suomalaisten pankkien osuus
on noin 0,4 miljardia ja vakuutusyhtiöiden (ml. Valtion
Eläkerahasto ja Kuntien eläkevakuutus) noin 1,4
miljardia euroa. Sekä pankki- että vakuutussektorin kokonaissijoituksiin
verrattuna Kreikkaan tehdyt sijoitukset muodostavat alle prosentin
osuuden.
Sovitut toimet
Euroalueen ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF)
antaman lainoituksen lisäksi Euroopan keskuspankki (EKP)
on merkittävästi tukenut Kreikan pelastamista
ilmoittaessaan 3.5.2010, että keskuspankki luopuu luottoluokitusten
käytöstä arvioidessaan Kreikan valtion
velkapapereiden vakuusarvoa. Euromaat osallistuvat myös tämän
menettelyn myötä Kreikan kriisin hoitoon. EKP
on 9.5. ilmoittanut ryhtyvänsä myös ostamaan
valtioiden lainapapereita.
Kreikka on parlamenttinsa 6.5.2010 tekemän päätöksen
myötä sitoutunut yhteensä 30 miljardin
euron leikkauksiin. Valtio hakee lisätuloja erityisesti
kiristämällä verotusta sekä leikkaamalla
palkkoja ja eläkkeitä. Suunnitellut kolmen vuoden
aikana tehtävät toimet ovat erittäin vaativat.
Käyttöön otetaan niin finanssi-, rahoitus-
kuin rakennepoliittisetkin keinot. Ne eivät kuitenkaan
yksin riitä, vaan Kreikan taloudessa tarvitaan tätäkin
syvemmälle meneviä rakenteellisia muutoksia. Harmaan
talouden ja korruption kitkeminen edellyttää suurta
muutosta niin julkisen kuin yksityissektorinkin nykyisissä menettelytavoissa.
Rakenteellisena ja markkinoita vääristävänä nähdään
myös Kreikan valtion harjoittama mittava liiketoiminta.
On katsottu, että Kreikan tulisi supistaa toimintansa hyvinvointivaltion
tehtäviin.
IMF:n lainoitus Kreikalle (30 miljardia euroa) on
merkittävä. Laina on noin kaksinkertainen IMF:n
aiemmin antamiin luottoihin verrattuna, kun luotto suhteutetaan
kansantalouden kokoon. Kuten muissakin lainoitushankkeissaan, IMF
on Kreikankin osalta tehnyt velkakestävyysanalyysin eikä lähtisi
mukaan hankkeeseen, ellei se katsoisi, että on suuri todennäköisyys,
että Kreikka voi hoitaa velkansa. Vastaavista IMF:n hankkeista,
joilla talouden syöksykierre on kyetty katkaisemaan ja
estämään vaikutusten leviäminen
muihin maihin, on viimeajoilta positiivisia kokemuksia (Latvia,
Islanti, Unkari ja Romania). Suomi on osallistunut Islannin ja Latvian
lainoitukseen luotottamalla kumpaakin 320 miljoonalla eurolla.
Talousvaliokunnan näkemykset
Edellä olevan perusteella talousvaliokunta toteaa,
että nykytilanne vaarantaa koko EU:n talousalueen markkinoiden
vakauden ja saattaisi laajetessaan johtaa ennakoimattomaan ja erittäin
vaikeasti hallittavaan taloustilanteeseen. Toimia tarvitaan nopeasti,
sillä osa Kreikan lainoista (noin 11 miljardia euroa) erääntyy
jo 19.5.2010, eikä Kreikka kykene niistä selviytymään.
Mikäli rahoitusta ei siihen mennessä löydy,
Kreikka joutuu selvitystilaan ja sen täytyy ryhtyä järjestelemään
lainojaan. Tämä lisäisi epävarmuutta
rahoitusmarkkinoilla ja johtaisi suurella todennäköisyydellä merkittäviin
likviditeettivaikeuksiin.
Lainoituksella ei pyritä pelastamaan Kreikkaa eikä Kreikkaa
luotottaneita pankkeja, vaan rahoitusmarkkinoiden vakaus. EU:n valtiovarainministerien
9.5. tekemä päätös osaltaan osoittaa,
ettei vakautta arvioida saavutettavan pelkästään
Kreikkaa lainoittamalla. Ehdotetut toimet antavat kuitenkin nopeasti
kriisiytyvässä tilanteessa lisäaikaa,
jonka puitteissa voidaan ryhtyä tarvittaviin lisätoimiin.
Valiokunta pitää Kreikalle myönnettävää yhteensä 110
miljardin euron suuruista lainaa edellä kuvatun kokonaistilanteen
vuoksi välttämättömänä.
Samaan lopputulokseen ovat päätyneet myös
kaikki valiokunnan kuulemat asiantuntijat. Tilanteen eskaloituminen
hallitsemattomaksi tulee estää mahdollisimman
nopeasti. Suomen lainaosuus on arviolta noin 1,5 miljardia euroa.
Valtiokonttorilta saadun selvityksen mukaan Suomen valtion lainapapereihin
kohdistuu voimakasta kiinnostusta, eikä lisälainansaannissamme
ole tällä hetkellä vaikeuksia.
Valiokunta kuitenkin painottaa, että sovituista lainaehdoista
tulee pitää tarkoin kiinni. Neljännesvuosittaiseksi
jaksoitetun rahoituksen edellytyksenä tulee olla, että Kreikka
saattaa sovitut toimet ajallaan täytäntöön.
Lainalle asetettavat tiukat ehdot ovat tarpeen paitsi markkinoiden
vakauttamiseksi myös viestin antamiseksi muille pitkälle
velkaantuneille euromaille. Lainoitusta ei tule nähdä automaattina.
Nyt tehtävän päätöksen
tulee pikemminkin antaa selkeä signaali, että pitkälle
velkaantuneiden maiden tulee pikaisesti ryhtyä vapaaehtoisiin
kansallisiin talouden tervehdyttämistoimiin.
Nyt annettava laina on vakuudeton. Perusteluna on esitetty se,
että tämä on normaali käytäntö valtionlainojen
osalta. Asiantuntijoiden mukaan juridista estettä ei sinänsä ole
sille, että myönnettäville uusille tukilainoille
edellytettäisiin reaalivakuus. Vakuutena voisivat
olla Kreikan valtion omistukset muussa kuin hyvinvointivaltion toimialaan
kuuluvassa omaisuudessa. Valiokunta katsoo, että myös
tätä vaihtoehtoa tulee jatkossa selvittää.
Kreikan ongelmien perussyynä on löysä talous-
ja finanssipolitiikka. Kasvavat ongelmat on nähty myös
EU-tasolla, mutta niihin ei ole riittävällä tavalla
puututtu osin jo sen vuoksi, ettei nykyinen sääntely
anna tähän tehokkaita välineitä.
Muodostunut tilanne osoittaa, että Euroopan talous-
ja rahaliitto (EMU) toimii vaillinaisesti. Talousliiton osalta toimia
saatetaan nyt voimaan pakon edessä, kriisin kautta. Valiokunta
painottaa, ettei talous- ja rahaliitto voi toimia ilman, että saadaan
luotua varmuus talous- ja vakaussopimuksen mukaisten toimien tehokkaasta
täytäntöönpanosta. Nykyinen
käytäntö on osoittanut, etteivät
kehotukset riitä, vaan niiden tehosteeksi tarvitaan sanktiointia.
Tarvittavat toimet saattavat edellyttää myös
EU:n perussopimuksen muuttamista.
Globaaleilla markkinoilla on menossa suuri murrosvaihe, joka
ei etene hallitusti. Tilanteessa tarvitaan laajaa valtioiden välistä yhteistyötä samaan
tapaan kuin USAsta alkaneen finanssikriisin yhteydessä.
Samoin tarvitaan markkinatoimijoiden vastuullista toimintaa. Suurimmat
luottoriskit Kreikassa omaavat saksalaiset (noin 30 miljardia euroa)
ja ranskalaiset pankit (noin 50 miljardia euroa) ovat osallistumassa
tukitoimiin sitoutumalla pitämään Kreikka-saataviensa
tason ennallaan. Saksalaiset pankit osallistuvat myös lisälainoitukseen
tosin, ainakin osittain, Saksan valtiolta saatavan valtiontakauksen
turvin. Markkinatoimijoiden vastuuseen liittyen on jatkossa aiheellista
selvittää myös varainsiirtoverotyyppisten
ratkaisujen vaikutusta markkinoihin.