Perustelut
Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana
seuraavin huomautuksin.
Yleistä.
Kiinteistönvälitystoiminnan sääntelyn tavoitteena
on varmistaa, että toimintaa harjoitetaan luotettavasti
ja ammattitaitoisesti ja ettei välitystoiminnassa käytetä epäasianmukaisia menettelytapoja.
Kiinteistönvälitystoiminta ei olekaan vapaa elinkeino,
vaan sitä voi pysyvästi harjoittaa ainoastaan
aluehallintoviraston ylläpitämään
välitysliikerekisteriin merkitty liike. Talousvaliokunta
pitää tätä asiantilaa hyvänä lähtökohtana
alan sääntelyn kehittämiselle. Asunnon
ostamisessa on kysymys asiakkaan kannalta merkittävästä varallisuusarvoisesta
toimesta: useimmille asunnon ostaminen on koko elämän suurin
investointi ja kaupan kohde vastaavasti suurin yksittäinen
varallisuuserä.
Järjestelmä, jossa välitysliikkeen
rekisteröinnin edellytyksenä on vastuuvakuutus,
liikkeen vastaavan hoitajan oikeus määrätä itsestään
ja omaisuudestaan sekä liikkeen hoitajaan kohdistuva ammattipätevyysvaatimus,
on osoittautunut lähtökohdiltaan verraten hyvin
toimivaksi. Kuitenkin valvontaviranomaisten tietoon tulleiden välittäjien
suoritusvirheiden määrä ja luonne huomioiden
talousvaliokunta pitää kannatettavana hallituksen
esityksen mukaista alan pätevyysvaatimusten kiristämistä.
Hallituksen esityksen mukaan sääntelyn tavoitteita
ei voida tehokkaasti saavuttaa valvontaa lisäämällä,
vaan on tarpeen tarkistaa voimassa olevaa ammattipätevyyttä koskevaa
sääntelyä. Valiokunta yhtyy tähän
kantaan.
Välittäjäkoe.
Kiinteistönvälittäjä toimii
alati muuttuvassa ja monimutkaistuvassa säädösympäristössä.
Asiantuntijakuulemisissa onkin herätetty kysymys, miten
kertaluonteinen kokeen suorittaminen takaa välittäjän
tosiasiallisen perehtyneisyyden alan normistoon. Saadun selvityksen
perusteella näyttää kuitenkin siltä,
että kokeen suorittamisella ja välitystehtävän
suorittamisen hyvällä laadulla on vahva korrelaatio. Voidaan
myös perustellusti olettaa, että liikekohtaisten
pätevyysvaatimusten kiristyessä tällä tulee
olemaan positiivinen vaikutus myös toimialan työmarkkinoihin.
Kolmen vuoden siirtymäaika antaa riittävän
marginaalin niillekin alan toimijoille, joilla ei vielä tällä hetkellä ole uuden sääntelyn
edellyttämää määrää kokeen
suorittaneita välittäjiä. Vaikka nykyinen
sääntely edellyttää, että vain
liikkeen vastaavan hoitajan on oltava kokeen suorittanut, alalla
toimivista henkilöistä noin 50 %:lla
on LKV-pätevyys. Hallituksen esityksessä esitetyn
arvion mukaan noin 1 900 kiinteistönvälitystyötä tekevää henkilöä ei ole
suorittanut koetta.
Ottaen huomioon, että asuntokauppa on sekä myyjälle
että ostajalle huomattava taloudellinen ja oikeudellinen
riski, talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että hallitus ryhtyy valmistelemaan ja selvittämään
tarvittavia lainsäädäntömuutoksia, jotta
pidemmällä tähtäimellä välittäjäkokeen suoritusvelvollisuus
ulottuisi koskemaan kaikkia kiinteistönvälitystehtäviä työkseen
suorittavia henkilöitä.
Välittäjäkoelautakunnan asema ja
tehtävät.
Ehdotuksen mukaan lautakunnan tehtävät eivät muutu,
eikä itse kokeeseenkaan ehdoteta muutoksia. Lautakunnalla
ei ole lupaviranomaistyyppisiä tehtäviä;
välitysliikkeiden rekisteröinti ja valvonta pakkokeinoineen
ovat aluehallintovirastolle säädettyjä tehtäviä.
Perustuslakivaliokunta on puolestaan tulkinnut (PeVL 24/2000 vp),
ettei välittäjäkokeiden järjestäminen
ole merkittävää julkisen vallan käyttöä,
joten se voidaan tarkoituksenmukaisuussyistä lailla säätää muunkin
kuin viranomaisen tehtäväksi. Talousvaliokunta
pitää välittäjälautakunnan
toiminnan jatkumista nykyisellään perusteltuna.